Hallitus haluaa rajoittaa Ylen verkkojuttujen julkaisua – esitys Yle-lain muuttamisesta etenee lausuntokierrokselle

Yle saisi lakimuutoksen jälkeen julkaista tekstisisältöä pääsääntöisesti vain, kun se liittyy äänen tai liikkuvan kuvan julkaisuun.

Yle
Kuvassa liehuu Suomen lippu, taustalla näkyy Pasilan linkkitorni.
Esityksen tavoitteena on tarkentaa Yleisradion roolia julkisen palvelun mediatalona ja muuttaa yhtiötä koskeva sääntely EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi, todetaan ministeriön tiedotteessa.Silja Viitala / Yle

Hallitus esittää, että Yleisradion julkaisema tekstimuotoinen sisältö pääosin tukisi liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviä julkaisuja. Esitys lain muuttamisesta eteni lausuntokierrokselle tänään tiistaina (siirryt toiseen palveluun).

Muutoksen taustalla on Medialiiton Euroopan komissiolle kolme vuotta sitten tekemä kantelu. Medialiitto on media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten etujärjestö.

– Kantelussa kysymys oli siitä, paljonko Ylellä voi olla verkkolehtityyppistä sisältöä, toteaa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

– Haluttiin, että kaupallisilla medioilla on tilaa lifestyle-tyyppisille jutuille.

Käytännössä kaupallinen media halusi vähentää kilpailua itsensä ja Ylen välillä verkkosisällöissä. Lakimuutoksen jälkeen Yle ei pääsääntöisesti voisi julkaista tekstimuotoisia verkkojuttuja, ellei niihin liity audio- tai videosisältöjä verkossa tai muissa kanavissa.

– Toisaalta julkaisemme jo nyt vähemmän puhtaasti verkkoartikkeleita. Tällainen asia voidaan ottaa uudistumisen ja vahvistumisen kannalta.

Mediakenttä on muuttunut kolmessa vuodessa aiempaa yhtenäisemmäksi. Moni lehti julkaisee tätä nykyä verkossa videokuvaa tai ääntä artikkeleidensa yhteydessä.

– Jos asiaa henkilökohtaisesti arvioin, niin maailma ei ole samanlainen kuin silloin, kun asiasta tehtiin kantelu, Ylä-Anttila toteaa.

Merja Ylä-Anttilan potretti.
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila näkee muutokset mahdollisuutena.Kimmo Räisänen / Yle

Vaikuttavimmat tekstisisällöt liittyvät jo nyt kuvaan ja ääneen

Luonnos Yle-lain muuttamiseksi sisältää liudan poikkeuksia. Tekstisisältörajoitus ei koskisi Ylen julkaisemaa Suomen tietotoimiston STT:n tuotantoa, kiireisiä uutistilanteita, vähemmistökielisiä palveluja, viranomaistiedotteita ja kulttuuri- ja oppimissisältöjä.

Ylä-Anttila on poikkeuksista tyytyväinen.

– Menemme tietysti omistajan määräämin askelmerkein, mutta Ylellä on iso tehtävä suomalaisessa tiedonvälityksessä. Ja esimerkiksi se, että olemme STT:n asiakkaita, lienee koko mediakentälle tärkeää, Ylä-Anttila sanoo.

Yle toimii Suomen eduskunnan alaisena. Päivittäisen uutistyön kannalta olennaisin kirjattu poikkeus koskee kiireellisiä uutistilanteita.

– Jos ajattelemme vaikkapa koronaviruksen tuloa Suomeen, niin verkkouutiset olivat tärkeä osa kokonaisuutta.

Uutisnälkäisten onneksi vaikuttavimmat jutut ovat jo nyt monivälineisiä eli julkaistavissa normaalisti myös lakimuutoksen jälkeen. Ylä-Anttila mainitsee esimerkkinä tänään julkaistun laajan verkkojutun vaikutuksista, joita koronaviruksen takia suljetut koulut jättivät jälkeensä.

– Se on monimediallinen kokonaisuus, jossa mukana on liikkuvaa kuvaa, ja aihetta käsitellään myös television uutislähetyksissä ja radiokanavilla.

Laki voimaan todennäköisesti ensi vuonna

Lausuntoaikaa lakimuutokselle on elokuun loppuun saakka. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset täällä (siirryt toiseen palveluun). Lausuntakierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

– Voisin kuvitella, että laki astuu voimaan ensi vuonna. Toivottavasti ei tule koronan toista aaltoa, niin voimme lomakauden jälkeen rauhassa miettiä, mitä nämä muutokset meillä tarkoittavat.