Päätös: Helsingin poliisi syrji kiinni otettua ruotsinkielistä nuorta, kun hänen kanssaan ei asioitu ruotsiksi

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös koskee tapausta, jossa alaikäinen nuori oli siirretty selviämishoitoasemalta poliisin putkaan syksyllä 2017.

ruotsin kieli
Poliisi käsiraudat
Ruotsinkielisten oikeudet käyttää kieltään asioidessaan viranomaisten kanssa turvataan perustuslaissa ja kielilaissa.Henrietta Hassinen / Yle

Helsingin poliisilaitos syrji kiinni otettua ruotsinkielistä nuorta, kun hänen kanssaan ei asioitu ruotsiksi. Näin katsoo yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta tänään antamassaan päätöksessä.

Kyse on tapauksesta, jossa alaikäinen nuori oli siirretty selviämishoitoasemalta poliisin putkaan Helsingissä syksyllä 2017. Tullessaan poliisilaitokselle nuori oli puhunut äidinkieltään ruotsia.

Selviämishoitoaseman hoitajien mukaan nuori puhui hyvin myös suomea. Putkan vartija oli kertonut nuorelle ruotsiksi, ettei hänen kielitaitonsa ollut riittävä kiinnioton perusteiden sekä nuoren oikeuksien ja velvollisuuksien kertomiseksi.

Muutoin poliisin virkamiehet olivat puhuneet nuoren kanssa suomeksi, päätöksen tapausselosteessa kerrotaan. Nuori oli pyytänyt, että hän saisi asioida ruotsiksi. Suomenruotsalainen työntekijä oli ollut tapahtumahetkellä tauolla, mutta häntä ei pyydetty kommunikoimaan ruotsinkielisen nuoren kanssa.

Poliisilaitos kiisti syrjinnän

Asia tuli lautakunnan arvioitavaksi yhdenvertaisuusvaltuutetun pyynnöstä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan oli selvää, että poliisilla oli velvollisuus asioida ruotsiksi nuoren kanssa. Helsingin poliisi kiisti vastauksessaan syrjineensä nuorta.

Poliisin mukaan kyse oli inhimillisestä väärinymmärryksestä sen suhteen, oliko kiinni otetulla nuorella tarvetta vaihtaa kieltä. Nuoren oikeusturva ei poliisin mukaan vaarantunut, vaikka hänen kanssaan ei asioitu ruotsiksi.

Poliisilaitos myönsi kielellisen menettelyvirheen, mutta sanoi nuoren oikeuksien tulleen turvatuiksi siitä huolimatta.

Lautakunta: Oikeutta käyttää äidinkieltä rajoitettiin

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan tilanteessa rajoitettiin nuoren perustuslaissa taattua oikeutta käyttää omaa äidinkieltään. Päätöksen mukaan Helsingin poliisi kohteli nuorta tämän kieleen liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin sellaista henkilöä, joka oli käyttänyt äidinkielenään suomea ja oli voinut asioida suomeksi.

Siten lautakunta katsoi Helsingin poliisin syrjineen nuorta hänen kieleensä liittyvän syyn perusteella.

Lautakunta kielsi poliisilaitosta jatkamasta tai uusimasta syrjivää menettelyä. Päätöksen tehosteeksi lautakunta asetti 5 000 euron uhkasakon. Lautakunnan päätös ei ole lainvoimainen. Siihen voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Merkittävä päätös

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan kyseessä on merkittävä päätös ruotsinkielisten oikeuksien takaamiseksi.

– Päätös alleviivaa, että perustuslain takaaman oikeuden käyttää ruotsin kieltä pitää toteutua myös käytännössä, sanoo vs. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen tiedotteessa.

Hiltusen mukaan lautakunnan päätös vahvistaa, että kielioikeuksien sivuuttaminen ei ole pelkästään huonoa hallintoa vaan myös syrjintää, josta pitää maksaa syrjinnän uhrille hyvitystä.

Ruotsinkielisten oikeudet käyttää kieltään asioidessaan viranomaisten kanssa turvataan perustuslaissa ja kielilaissa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lautakunnan nyt tekemä päätös on ensimmäinen ruotsin kieltä koskeva syrjintäpäätös.