1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kylät

Nuori kokee syrjäkylän omakseen, jos siellä on kauniita maisemia ja mahdollisuus vaikuttaa, sanoo Itä-Suomen kyliä tarkasteleva väitöstutkija

Joensuun Hammaslahden kylällä on käynnissä hanke, jossa mietitään, mikä houkuttelee kaupungin rajojen laidalle.

kylät
Pyhäselän entinen kunnantalo on nykyisin Joensuun palvelupiste.
Hammaslahden kyläyhdistys pyrkii markkinoimaan Joensuun rajalla sijaitsevaa kylää muuttajille. Kuvituskuva.Heikki Haapalainen / Yle

Kuka enää asuu syrjäkylällä? Kuuluvatko nuoret osaksi kotikyläänsä? Miten ikäihmiset voisivat jatkaa asumista maaseudulla?

Kylät muuttuvat vauhdilla, ja kylien tulevaisuus on monen asian summa, sanoo Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Virpi Pakarinen.

Yksi asia on kuitenkin ylitse muiden, sanovat kyläläiset itse: nuoret ovat muutoksen tärkein osa.

Kaunis kylä houkuttelee asumaan

Pakarinen tekee parhaillaan väitöskirjaa siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa erilaisiin maaseutuverkostoihin: kyläyhdistyksiin, yrityksiin, metsästysseuroihin, mökkiläisiin.

Tutkimuskohteena on kolme itäsuomalaista kylää, entistä kuntaa, jotka on liitetty isompiin kaupunkeihin: Joensuun Pyhäselkä, Mikkelin Suomenniemi ja Kiteen Kesälahti.

Pakarinen on myös mukana Joensuun Hammaslahden kylän Leader-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää ja markkinoida kylää, jotta se olisi houkutteleva asuinpaikka tulevaisuudessakin.

– Koko maaseudun rooli on muuttunut älyttömästi, Pakarinen toteaa.

Esimerkiksi etätyön lisääntyminen mahdollistaa sen, että ihminen voi työskennellä kansainvälisessä yrityksessä vaikka keskeltä metsää. Esimerkiksi Tulevaisuuden tutkimuskeskus on todennut, että maaseudun houkuttelevuus asuinpaikkana on kasvussa.

– Ihan sama, missä työpaikka on, kunhan se on nätissä paikassa, Pakarinen tiivistää.

Toisaalta talojen ja tonttien hinnat vajoavat lähes koko Suomessa ja muuttoliike etelään ja pääkaupunkiseudulle on vauhdikasta.

Kylä kehittyy nuoret etunenässä

Hammaslahden kyläyhdistys järjesti hiljattain kyselyn, jossa selvitettiin, miten Hammaslahden asukkaat itse haluaisivat kylää kehittää. Vastauksia tuli 60.

Yksi vastaus toistui jokaisen kysymyksen kohdalla: nuorison tarpeet pitää huomioida.

Internetin ja älylaitteiden ansiosta nuorten kotiseutua on koko maailma. Kun ystävätkin saattavat asua toisella puolella planeettaa, ei kotikylä enää määritä elinpiiriä pakon sanelemana.

Kylän asema siis muuttuu, ja nuoret täytyy ottaa siinä huomioon, sanoo väitöskirjatutkija Pakarinen.

– Nuoret kaipaavat laillisia paikkoja olla ja kokoontua sekä muita omankaltaisiaan ihmisiä. Kylien nuoret haluavat myös olla aktiivisesti osana yhteisten asioiden suunnittelua.

Kaikenikäiset kyläläiset arvostavat sitä, että kylä on siistin ja huolitellun näköinen. Pakarisen mukaan hiukan yllättävää on se, että nuorille se on paljon tärkeämpää kuin vanhemmille.

– Kyselyn perusteella Hammaslahden nuoret ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miltä heidän kotikylänsä näyttää.

Lue lisää:

Vaihtovuosi lappilaiskylässä vieraannutti suosikkitubettajan kaupunkilaisuudesta – ratikkakiskojen kirskunta ja juna-aseman kuulutukset tuovat nyt vain pahan olon

Oppimiskeskuksia, liikkuvia palveluja, etätyötä, verohelpotuksia – 42 ehdotusta hiljenevien kylien elvyttämiseksi

Lue seuraavaksi