1. yle.fi
  2. Uutiset

"Katson tarkasti taakseni, kun käyn pankkiautomaatilla", Kontulan ostarilla kerrotaan – Henkirikokset keskittyvät kaupunginosiin, joissa on muitakin sosiaalisia ongelmia

Matinkylässä vähäosaisten päihteidenkäyttö näkyy kadulla, kun taas Eirassa huumeita vedetään kotibileissä, Matinkylässä töissäkäyvä nainen toteaa.

henkirikokset
Auli Järvelä.
Vähän ennen puolta päivää Kontulan ostoskeskuksesa käy kuhina. Auli Järvelä on matkalla terassikahville.Kristiina Lehto / Yle

Vähän ennen puolta päivää Kontulan ostoskeskuksessa käy kuhina. Ruokakauppojen ovet käyvät tiuhaan, lounasravintoloista leijailee eksoottisten ruokien tuoksuja, ja baarien terasseilta kuuluu vilkas puheensorinaa. Lapset syövät jäätelöä.

Moni näyttää vain viettävän aikaa itsekseen tai ystävien seurassa. Tapaamme Auli Järvelän lepäämässä kukkalaatikon reunalla. Aurinkoisen päivän kunniaksi hän on matkalla terassikahville.

– Halusin tänne asumaan, koska täällä on tarpeeksi jännitystä, elämää ja tilaa hengittää, Järvelä tiivistää.

Järvelä ei koe Kontulaa levottomana, mutta tilastot puhuvat muuta. Viimeisen 20 vuoden aikana kaupunginosassa on tapahtunut 35 henkirikosta.

Henkirikokset keskittyvät tuttuihin kaupunginosiin

Henkirikosten ja niiden yritysten määrä on kasvanut Suomessa kevään aikana rajusti. Alkuvuonna 2020 on tehty tahallisia henkirikoksia ja niiden yrityksiä enemmän kuin vastaavana aikana kertaakaan kymmeneen viime vuoteen.

Väkivalta keskittyy tiettyihin kaupunginosiin. Pääkaupunkiseudulla eniten henkirikoksia tehdään Kalliossa, Matinkylässä, Espoon keskuksessa, Helsingin keskustassa, Myyrmäessä, Leppävaarassa ja Kontulassa.

Huumeet lisäävät levottomuutta

– Katson tarkasti taakseni, kun käyn pankkiautomaatilla. Tiedän parikin tapausta, jossa vanhus on ryöstetty keskellä päivää, kertoo Kontulassa 13 vuotta asunut Virpi Aniluoto.

Hän on todistanut huumekaupan lisääntyvän ostarilla ja metrokiskojen toiselle puolen johtavassa alikulussa. Omaa kotitaloaan Mikaelin kirkon kupeessa hän kuvailee rauhalliseksi.

Virpi Aniluoto.
Virpi Aniluoto välttää liikkumista ilta- ja yöaikaan Kontulassa.Kristiina Lehto / Yle

Ostarin toisessa päässä Kontulan maine turvattomana kaupunginosana herättää vilkasta keskustelua. Viime kuukausina levottomuuden kerrotaan lisääntyneen, koska päihdehuollon päiväkeskus Symppis on kiinni, eikä kaikilla ole nyt paikkaa minne mennä.

Neljä ihmistä kadulla.
Anssi Luomanpää, Toni Asp, Antti Pajanen ja Katja Pajanen kokevat, että ostarilla on valvontaa vähintäänkin riittävästi, ehkä liikaakin. Kristiina Lehto / Yle

– Kyllähän täällä väkivaltaa näkee. Tyypillinen juttu on, että baarissa tulee jotain kärhämää, ja sitten valomerkin jälkeen asioita selvitellään pihalla, Antti Paajanen selittää.

Aukion toisella laidalla Kontulassa koko ikänsä asunut Sari Kortesmäki ryntää puolustamaan kotikaupunginosansa mainetta. Hän vakuuttaa, että kyllä täällä pärjää.

Sari Kortesmäki.
Sari Kortesmäki ei Kontulassa pelkää. Hän saattaa yötöistä tullessaankin kävellä yksikseen ostarin läpi. Kristiina Lehto / Yle

Hjallis Harkimo veti yksinpurjehduksen Atlantin läpi, mut mä vedin tän läpi, Kortesmäki toteaa, ja katsoo Ostaribulevardia olkansa yli.

– Tottakai jos auot päätäs, niin kyllä sieltä tulee samalla mitalla takaisin. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa, hän lisää.

Ammatikseen Itä-Helsingissä taksia ajava Jonne Kantonen kertoo runsaan alkoholinkäytön näkyvän Kontulassa. Kaupunginosan hän kokee silti turvalliseksi.

– Kyllä sellaista pientä kärhämää on joka paikassa, mutta ei samanlaista riehumista kuin 10 vuotta sitten, hän kuvailee.

Jonne Kantanen
Jonne Kantonen on elänyt Kontulassa 15 vuotta ihan rauhassa.Kristiina Lehto / Yle

Matinkylässä on tehty 20 vuoden aikana yli 50 henkirikosta

Jenna Jones kiiruhtaa kohti Isoa Omenaa työvuoroon. Hän asui Matinkylässä 17 vuotta ja käy täällä edelleen töissä täällä. Mikä kaupunginosa hyvänsä voi Jonesin kokemuksen mukaan olla levoton, jos liikkuu väärissä piireissä. Itse hän ei ole kokenut turvattomuutta Matinkylässä.

Jenna Jones.
Jenna Jones muuttaisi Matinkylään vaikka lasten kanssa, jos niikseen tulisi. Kristiina Lehto / Yle
Iina Linder.
Inna Linder lenkittää koiraa huoletta myös myöhään illalla. Kristiina Lehto / Yle

– Täällä vähäosaisten ihmisten päihteidenkäyttö näkyy kaduilla. Jossain Eirassa tai muilla rikkailla alueilla huumeita vedetään kotibileissä tai muuten piilossa katseilta, hän kuvailee.

Suomen virolainen Inna Linder asuu aivan päihdeongelmaisten Emppu-pistettä vastapäätä, mutta koskaan sen asiakkaat eivät ole häntä häirinneet.

– Mä en osaa kyllä täällä varoa mitään. Tallinnan Lasnamäessä en uskalla liikkua myöhään, mutta täällä en pelkää mitään, hän vakuuttaa.

Kotitaloyhtiönsä pihalla puistonpenkillä istuskelee Pekka Mänttä. Hän kertoo näkevänsä nuorison nahistelua Matinkylässä silloin tällöin, mutta itse hän pysyy selkkauksista tietoisesti etäällä.

– Minua ei häiritä, kun olen tällainen pieni ryppyinen mies ja käytän yleensä nahkaliiviä. Tiukoissa paikoissa pärjään käkättimeni avulla, Mänttä sanoo.

Veli-Pekka Mänttä.
Pekka Mänttä pärjää tiukassa paikassa käkättimensä eli suullisen ulosantinsa avulla. Kristiina Lehto / Yle

Miksi lähiöissä rähistään?

Poliisin mukaan henkirikosten taustalla on pääasiassa kolmenlaisia syitä: päihteet, parisuhteen ongelmat, joita ratkaistaan väkivallalla, ja mielenterveyden ongelmat.

Koko Suomessa on toukokuun loppuun mennessä tullut poliisin tutkittavaksi 21 murhan yritystä. Siinä kasvua on jopa 75 prosenttia. Alkuvuoden aikana on tehty 33 tappoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin aiempien vuosien keskiarvo.

Kaupunginosien kärkisijat henkirikostilastoissa vuosilta 2000–2020. Vuodelta 2020 tilastossa on mukana tapaukset tammi-toukokuulta. Kaupunginosista eniten henkirikoksia tehtiin Keski-Lahdessa (77), sitten Helsingin Kalliossa (54), Espoon Matinkylässä (51), Kuopion Petosella (42), Forssan keskustassa (40), Espoon keskuksessa (39), Helsingin Kluuvissa (37), Vantaan Myyrmäess (36), Espoon Leppävaarassa (36) ja Helsingin Kontulassa (35).
Renja Nurmi / Yle

Kontula ja Matinkylä voivat olla hyvin erilaisia lähiöitä, mutta on niillä myös yhteistä. Molemmissa kaupunginosissa sattuu väkivallantekoja paljon keskimääräistä enemmän. Väkivalta keskittyy sinne, missä on muitakin sosiaalisia ongelmia.

Lue myös:

Lahti pomppaa esiin 2000-luvun henkirikostilastoista – Kysyimme, näkyykö väkivalta lahtelaisten arjessa

Korjattu 18.6.2020 klo 11.13: Lue myös -linkki vei väärään juttuun.

Muokattu haastateltava Sari Kortesmäen kommenttia 19.6.2020 klo 10.13.

Lue seuraavaksi