Maaliskuun kysyntäpiikki löi lääkeyritykset ällikällä – saatavuus on nyt palannut normaaliin, mutta miten käy, jos toinen korona-aalto tulee?

Kevään koronapandemia on ollut tulikoe suomalaiselle lääkesaatavuudelle. Häiriöilmoitusten määrä kohosi merkittävästi viime keväästä, mutta pahimmalta vältyttiin.

lääkkeet
yleiskuva
Kuume- ja kipulääkkeiden myynti kasvoi Fimean arvioiden mukaan jopa sadoilla prosenteilla maaliskuun puolivälissä. Kuvituskuva.Mikko Koski / Yle

Maaliskuun puolivälissä suomalaisissa apteekeissa todistettiin todennäköisesti lähihistorian rajuin ja nopein lääkkeiden kysyntäpiikki. Hamstraus vaikutti lääkeyrityksiin ja saatavuushäiriöilmoitusten määrä kasvoi.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tuoreen tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin viidesosa kevään saatavuushäiriöistä johtui kasvaneesta kysynnästä. 44 prosentin taustalla puolestaan olivat kapasiteettiongelmat. Myös muut tuotannolliset syyt näkyivät merkittävästi tilastossa.

Fimea julkaisi nyt ensimmäistä kertaa tilastotietoa saatavuusongelmien syistä, sillä niiden ilmoittamisesta tuli pakollista vasta tänä vuonna.

Jakelukatkokset vaivaavat koko kansainvälistä lääkemarkkinaa, ja niiden vuosittainen määrä on kasvanut lähes koko 2010-luvun. Tänä vuonna saatavuushäiriöiden määrissä tehdään todennäköisesti uusi ennätys, sillä jo ensimmäisen puolen vuoden aikana ilmoitusten määrä on kasvanut 66 prosentilla viime vuoden ensimmäiseen puolikkaaseen verrattuna.

Maaliskuun puolivälin jälkeen kysyntä on nyt laskenut lähelle normaalia tai jopa sen alle. Myös saatavuushäiriöilmoitusten määrät ovat pudonneet, vaikkakin tutulle vuosittain kasvavalle uralleen.

Kipulääkkeitä myytiin, antibiootit jäivät varastoon

Poikkeusolojen alussa kuluttajat hamstrasivat erityisesti kuume- ja kipulääkkeitä, joiden kysyntä kasvoi Fimean mukaan jopa sadoilla prosenteilla. Myös reseptilääkkeiden menekki oli poikkeuksellisen kovaa. Kansaneläkelaitoksen tilastot kertovat, että kysyntä räjähti melkein kaikissa valmisteryhmissä.

Poikkeuksena ovat bakteerilääkkeet eli antibiootit, joiden myynti on laski Suomen COVID-19-epidemian puhkeamisesta lähtien ja on vasta nyt kääntymässä takaisin nousuun.

Eniten ongelmia oli sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeiden ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden saatavuudessa.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö joutui puuttumaan lääketukkukauppojen toimituksiin. Myös lääkkeiden toimittamista potilaille jouduttiin poikkeuksellisesti rajaamaan kolmen kuukauden annosta vastaavaan enimmäismäärään, ettei ostopiikki olisi aiheuttanut enempää ongelmia

Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä lääkelain muuttamisesta (siirryt toiseen palveluun). Esityksessä annettaisiin ministeriölle lisää valtaa valtaa rajoittaa ja kohdentaa tiettyjen valmisteiden jakelua, myyntiä ja kulutukseen luovutusta määräaikaisesti.

Myös apteekkien varastointivelvoitetta täsmennetään lakiesityksessä. Jatkossa apteekeilla tulisi olla tavanomaisen asiakaskuntansa vähintään kahden viikon keskimääräistä tarvetta vastaava varasto.

Jos toinen aalto tulee, loppuvatko lääkkeet taas?

Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothaksen mukaan Eurooppaan ei ole odotettavissa suurempia saatavuusongelmia ainakaan kesäksi, mutta syksyllä tilanne voi vaikeutua mahdollisen toisen epidemia-aallon myötä. Silloin kriittisimpiä valmisteita ovat tehohoidossa käytettävät rauhoitteet ja lihasrelaksantit.

COVID-19-epidemian hoidon kannalta keskeisten lääkkeiden kysyntä nousisi reippaasti myös toisessa aallossa. Silloin kriittisten valmisteiden tuotanto jouduttaisiin laittamaan etusijalle, mikä voisi vaikuttaa myös epidemiaan liittymättömien lääkkeiden tuotantoon.

Bothas ei kuitenkaan usko, että avoapteekkeihin olisi odotettavissa enää vastaavaa ryntäystä kuin maaliskuussa, sillä ihmisten kulutustottumukset ovat ensimmäisen aallon jälkeen vakiintuneet normaaliin.

On huomattu, ettei tavara lopu kaupoista tai apteekeista, jos kysyntä pysyy normaalina.

henkilökuva
Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas kertoo, että katastrofeilta on vältytty Euroopassa.Mikko Koski / Yle

Sairaala-apteekit varustautuivat viruksen tuomaan tarpeeseen jo helmi- ja maaliskuun vaihteessa. Bothaksen mukaan esimerkiksi useimpia sairaala-antibiootteja Suomessa saattaa tällä hetkellä olla enemmän kuin koskaan, sillä sairaala-apteekkien kasvatettujen varastojen lisäksi lääkkeitä on myös velvoitevarastossa ja yritysten omissa varastoissa.

Muuta toimintaa sairaaloissa on ajettu alas pandemian aikana. Esimerkiksi se vaikuttaa Bothaksen mukaan siihen, ettei hänen tietoonsa ole tullut Suomessa vakavia puutteita sairaalalääkkeissä.

– Keski- ja Etelä-Euroopan maissa, joissa hoidettavia on ollut enemmän, on jouduttu kamppailemaan saatavuuden kanssa, kun kysyntäpiikit ovat olleet suuria ja yllättäviä. Siihen nähden, miten haavoittuvainen lääkejakeluketju on, ei Euroopassa ole tullut katastrofaalisia tilanteita, Bothas kertoo.

Euroopan komissio on poikkeustilassa antanut siunauksensa lääkeyritysten väliselle yhteistyölle. Rinnakkaislääkeyritysten Euroopan kattojärjestön Medicines for Europen hankkeessa selvitetään myös parhaillaan, miten mahdollinen toinen aalto voi vaikuttaa tehohoitolääkkeiden kysyntään.

Samalla kartoitetaan lääketeollisuuden mahdollisuutta vastata kasvavaan kysyntään.

Onko lääkeala liian hidas vastaamaan nopeisiin kysyntäpyrähdyksiin?

Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas kertoo, että virusepidemian vaikutus lääkkeiden tuontantoon jäi lopulta pelättyä pienemmäksi.

Pahimmissa uhkakuvissa Kiinan ja Intian tehdasseisokit olisivat saattaneet lamauttaa lääketeollisuuden myös muualla maailmassa. Euroopassa teollisuus kuitenkin pyöri Bothaksen normaalilla tai jopa ylikapasiteetilla läpi ensimmäisen aallon.

Lääkkeiden ja lääkeraaka-aineiden toimitusajat ovat kuitenkin hyvin pitkiä. Tilauksilla saattaa mennä jopa 3–9 kuukautta ennen kuin ne valmistuvat ja saapuvat Suomen markkinoille. Siksi on mahdollista, että lääkesaatavuus voi ailahdella tavanomaista enemmän vielä syksyllä.

Ainakaan tällä hetkellä ennusmerkit ilmassa eivät kuitenkaan enteile kriisiä. Kiinassa teollisuus palasi hyvin lähelle normaalia jo maaliskuussa, ja Bothaksen lähteiden mukaan myös Intiassa lääke- ja raaka-aineteollisuus pyörii jälleen täydellä teholla.

"Euroopassa ei päästä täyteen omavaraisuuteen, mutta sitä olisi hyvä lisätä ja miettiä, mitä strategisia pyrkimyksiä Kiinalla on ollut, kun se on saanut lääkkeiden aktiiviaineiden suhteen lähes monopolin."

Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas

Bothaksen mukaan Eurooppa on riippuvainen etenkin Kiinan ja Intian edullisista antibiooteista. Raaka-aineiden kohdalla riippuvuus on taas monitahoisempi: vaikuttavia aktiiviaineita valmistetaan myös esimerkiksi Italiassa, mutta niidenkään valmistus ei onnistu ilman Kiinan tuottamia peruskemikaaleja.

Viime vuosikymmeninä aktiiviaineiden valmistus on valunut Länsi-Euroopasta Aasiaan. Tilanne on nyt se, ettei Eurooppa pysty enää kilpailemaan aktiiviainetuotannossa Kiinan ja Intian valtavia tuotantoyksiköitä vastaan.

– Euroopassa ei päästä täyteen omavaraisuuteen, mutta sitä olisi hyvä lisätä ja miettiä, mitä strategisia pyrkimyksiä Kiinalla on ollut, kun se on saanut lääkkeiden aktiiviaineiden suhteen lähes monopolin. Jopa Intia on riippuvainen Kiinasta tulevista raaka-aineista ja aktiiviaineista.

Saatavuuden turvaaminen ja lääkkeiden halpa hinta eivät kulje käsi kädessä

Bothaksen mukaan lääkesaatavuus on nyt noussut aiempaa vahvemmin myös eurooppalaiseen keskusteluun. Häntä ilahduttaa myös se, että Euroopan komission kesäkuun alussa julkaistussa tiekartassa huomiota kiinnitetään Euroopassa tapahtuvan lääkevalmistuksen tukemiseen tulevaisuudessa.

Bothaksen mukaan tärkeää on huomioida erityisesti lääkevalmistuksen valta- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.

Saatavuuden turvaamisella on kuitenkin kääntöpuolensa. Jos lääkkeitä aletaan tuottamaan enemmän Euroopassa, voi se näkyä myös niiden hinnoissa.

– En halua olla halpahintainen populisti ja väittää, etteikö sillä voisi olla kustannusvaikutuksia. Vaikutusta on kuitenkin hyvin vaikea arvioida, Bothas sanoo.

Toiminnanjohtaja kuitenkin korostaa myös sitä, että ankara hintakilpailu ja lääkkeiden kuluttajahintojen painaminen mahdollisimman alas tuo todennäköisesti mukanaan myös saatavuusongelmia.

Yhtenä syynä tähän on etenkin Suomessa se, että kielialueemme lääkemarkkina on vain noin prosentti koko Euroopan markkinasta. Hinnoiltaan se jää Euroopan keskitason alle.

Jos markkina ei ole houkutteleva, saatetaan saatavuushäiriötilanteissa lääkevirtaa ohjata esimerkiksi Ranskaan tai Saksaan, jossa markkinat ovat suuremmat.

Lue myös:

Suomi kärvistelee lääkepulassa, mutta johtuuko se tehtaiden tulipaloista ja räjähdyksistä? Muutos huonompaan tapahtui jo vuosia sitten

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat kasvaneet rajusti: "Tämä on iso ongelma"