Seppo Kääriäinen keskustan johtajakisasta: Kilpailu ei ole miehiltäkään kielletty

Keskusta valitsee puheenjohtajan syyskuun alussa Oulussa ja Seppo Kääriäinen toivoo puheenjohtajakisaan useita ehdokkaita.

Suomen Keskusta
Kuvassa on poliitikko Seppo Kääriäinen Helsingin Kauppatorilla kesäkuussa 2020.
"Minä juon nyt kahvia". Keskustaveteraani Seppo Kääriäinen julisti Helsingin Kauppatorilla, että kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on turhaa.Silja Viitala / Yle

Seppo Kääriäinen (kesk.) pyörähti juhannusviikolla pääkaupungissa. Kesä-Helsingin merimaisemat viehättivät, mutta pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) kasvuhaaveille Kääriäinen painaa jarrua.

– Keskustan pitäisi puolustaa rohkeasti luontoarvoja ja vastustaa esimerkiksi Keskuspuiston rakentamista, Kääriäinen kannustaa pääkaupungin keskustalaisia profiilin nostamiseen.

Kääriäinen heittäisi kaupunkien ja maaseudun välisen vastakkainasettelun historian roskakoriin.

– Kyllähän yksi tämän koronatapauksen opetuksia on, että rajalinja kaupunkien ja maaseudun välillä kuuluu historiaan. Se ei ole tätä päivää, Kääriäinen julistaa.

– Minun Iisalmeni on ollut kaupunki vuodesta 1970. Koen olevani sekä kaupunkilainen että maalainen, Kääriäinen määrittelee omaa identiteettiään.

Kääriäinen viittaa siihen, kun Iisalmen maalaiskunta vuonna 1970 liitettiin Iisalmen kaupunkiin. Historian virtaa kuvaa se, että Iisalmen kaupunki oli 1800-luvun lopulla irrotettu maalaiskunnasta.

Vahva talous on köyhän ystävä

Kääriäisen mielestä keskustan pitäisi asettua sillanrakentajaksi kaupunkien ja laajan maaseudun välille. Kääriäinen asettaa keskustalle myös kaksi muuta tärkeää tehtävää: pitää huolta kaikista alueista ja maan taloudesta.

– Hän, joka pitää huolta maan taloudesta, niin hän silloin viime kädessä myös ajattelee yhteiskuntamme heikompiosaisia ihmisiä ja heikompia alueita. Jos maan talous on kuralla, niin siitä kärsivät aina yhteiskuntamme köyhät, sekä ihmiset että alueet, Kääriäinen linjaa.

Kuvassa on poliitikko Seppo Kääriäinen Helsingin Kauppatorilla kesäkuussa 2020.
Seppo Kääriäinen arvioi, että keskustan joukoissa on pikkuisen hämminkiä ja Oulun puoluekokouksessa valittavan johdon on koottava rivit.Silja Viitala / Yle

Kääriäinen korostaa, että talous ei ole mikään itseisarvo, mutta se on väline, jonka avulla pidetään huolta jokaisesta suomalaisesta niin, että voimme kutsua itseämme sivistysvaltioksi ja hyvinvointivaltioksi.

– Sellainen yhteiskunta, jonka jokainen kokee, että tämähän on minun kotini, Kääriäinen kuvailee keskustan ihanne-Suomea.

Kaikki joukolla peilin eteen

Seppo Kääriäinen, 72, on tehnyt pitkän poliittisen uran: puoluesihteeri 1980–90, kansanedustaja 1987–2019 sekä ministerinä 1993–95 ja 2003–07. Ministerin arvonimen hän sai vuonna 2017.

Kääriäinen on väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi. Hänen vuonna 2002 julkaistu väitöskirjansa "Sitä niittää mitä kylvää" käsitteli keskustan strategisia valintoja vuosina 1964–2001. Ne olivat vaaran vuosia maalaisliitosta keskustapuolueeksi uudistuneelle vanhalle valtapuolueelle.

"Hämmästyttävä sotku. Ei tuollaisia saa syntyä missään tapauksessa. Ne pitää pystyä hoitamaan sääntöjen mukaan."

Seppo Kääriäinen Kulmunin viestintäkoulutuksista.

Keskustan tohtori uskoo, että yli sata vuotta toiminut puolue nousee tämän päivän kriisistään.

– Kyllä keskusta tästä nousee kärsivällisellä työllä. Ensimmäinen tehtävä on koota joukot, koota rivit ja lähteä liikkeelle siitä aatteen innostavasta sanomasta. Se on puoluejohtajan ja puoluejohdon yhteinen tehtävä, Kääriäinen paaluttaa.

Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa keskusta koki historiallisen suuren vaalitappion. Eduskuntavaalien jälkeen puolueen kannatus on horjunut hädin tuskin kymmenen prosentin yläpuolella.

– Jos on kannatusongelmia, niin silloin on mentävä itse ja joukolla peilin eteen useamman kerran ja on mietittävä, mitä meidän tekemisissä ja sanomisissa on sellaista, joka ei sitten kuitenkaan vedä, vaikka uskomme ja toivomme, että pitäisi vetää, Kääriäinen antaa ilmaisia neuvoja.

Kuvassa on poliitikko Seppo Kääriäinen Helsingin Kauppatorilla kesäkuussa 2020.
Seppo Kääriäinen kannustaa keskustan johtoa rohkeaan julistamiseen. Innostus toimintaan tulee aatteen palosta.Silja Viitala / Yle

Keskustajohtaja Katri Kulmunin esiintymisvalmennusmaksuihin liittyneet epäselvyydet harmittavat Kääriäistä.

– Hämmästyttävä sotku. Ei tuollaisia saa syntyä missään tapauksessa. Ne pitää pystyä hoitamaan sääntöjen mukaan. Tämmöiset sotkut ovat huono juttu, Kääriäinen toruu.

Innostus syttyy aatteen palosta

Keskustan puheenjohtajana ja pääministerinä 2000-luvun alussa toiminut Anneli Jäätteenmäki (kesk.) on arvioinut, että keskustan kannatuksen kasvun esteenä eivät ole perussuomalaiset tai demarit, vaan puolueen oma toiminta ja politiikka.

Maaseudun Tulevaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) Jäätteenmäki kysyi, missä ovat keskustan visiot, toiminta, liike ja innostus. Jäätteenmäen mielestä keskustan viesti on mennyt perille, mutta se ei ole herättänyt luottamusta, toivoa eikä innostusta.

Kääriäinen on Jäätteenmäen kanssa samaa mieltä keskustan tilanteesta.

– Innostus tulee aina aatteen palosta. Silloin kun kokee tekevänsä työtä hyvän, kestävän asian puolesta, yhteiseksi hyväksi, Kääriäinen intoilee.

Keskustavaikuttajat Kääriäinen, Ossi Martikainen ja Pekka Perttula julkaisivat vuosi sitten Kanava-lehdessä (5/2019) karun arvion keskustan tilasta. Kirjoittajat totesivat, (siirryt toiseen palveluun) että keskustan tilanne on juuri niin tukala kuin miltä se näyttää.

– Avain on keskustan identiteetin terävöittäminen siten, että luottamus puolueeseen palautuu niin sitä aikaisemmin äänestäneiden kuin sympatisoijien keskuudessa, kolmikko linjasi.

Kääriäinen toivoo reilua johtajakisaa

Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa 2019 Kääriäinen tuki nuoren Katri Kulmunin valintaa puoluejohtajaksi. Ensi syksynä Oulun puoluekokoukseen Kääriäinen aikoo osallistua tarkkailijana, jos pysyy terveenä ja jos sää on kohtuullinen.

– Uuden puoluejohdon, onko se sitten Kulmuni tai joku muu Oulun jälkeen, niin sen on tehtävä rohkeaa, aatteellista julistusta siitä, mikä on keskustan näköala ja isot tavoitteet tulevaisuuteen kohti vuosia 2025 ja 2030, Kääriäinen painottaa.

Kääriäisen mukaan keskustan kentällä ei ole pahaa alavirettä, mutta kyselevää henkeä ja pikkuisen hämminkiäkin viimeaikaisten tapahtumien perusteella.

– Uskon, että kun Oulussa ratkaisut tehdään henkilöiden ja myös linjojen osalta, niin sitten Ylä-Savossakin ehdokashankinta ensi kevään kuntavaaleihin vahdittuu niin, että saadaan täysiä listoja, Kääriäinen muistuttaa tulevien vaalien merkityksestä.

Kääriäisen mielestä on reilua, että Katri Kulmuni on ilmoittanut halunsa jatkaa keskustan johdossa myös Oulun puoluekokouksen jälkeen.

– Pidän hyvänä, että Kulmuni asettuu ehdokkaaksi ja nyt hiukan vapaammassa tilanteessa. Ei ole ministerivaljaita harteilla, Kääriäinen huomauttaa.

Kääriäinen uskoo, että puheenjohtajaehdokkaita tulee vielä lisää. Hän ei ota kantaa siihen, kuka olisi nyt paras henkilö keskustan johtoon.

– Toivon, että tulisi reilu kilpailu ja ehdokkaita enemmän kuin kaksi. Erilaisia ehdokkaita, joilla olisi kaikilla velvollisuus lyödä pöytään muutosohjelma, jolla keskustan asema saataisiin vakaantumaan ja kannatus hiljaksiin nousuun ensin kohti viittätoista prosenttia ja sitten siitä yli, Kääriäinen asettaa tavoitteita askel kerrallaan.

Yksi puoluejohtaja ei ongelmia ratkaise

Kääriäinen ei halua kaataa keskustan koko kuormaa Kulmunin syliin

– Keskustan asioissa on viimeisten vuosien ajalta niin paljon korjattavaa ja muutettavaa, että niiden muutosten tekeminen ei kyllä aivan helpolla tule valmiiksi, Kääriäinen armahtaa Kulmunia.

Kuvassa on poliitikko Seppo Kääriäinen Helsingin Kauppatorilla kesäkuussa 2020.
Seppo Kääriäinen toivoo keskustan puheenjohtajakisaan useita ehdokkaita - myös miehiä. Kääriäisen mielestä koko kuormaa ei voi kaataa yhden ihmisen niskaan.Silja Viitala / Yle

Kääriäinen torjuu ajatuksen, että Kulmunin vaihtaminen esimerkiksi Annika Saarikkoon olisi ratkaisu keskustan ongelmiin. Yksi henkilö ei Kääriäisen mukaan yksin näin monitahoisia ongelmia ratkaise, vaan se on aina koko puoluejohdon käsissä ja vastuulla.

– Puoluejohdon pitää saada joukot laajemmin innostumaan, tekemään töitä. Siitä lähtee sitten se uusi nousu, mutta on kohtuutonta niin Kulmunin kuin kenen tahansa muunkin, myöskin Saarikon osalta, sanoa, että hän on se ratkaisu, Kääriäinen jakaa vastuuta.

Kääriäinen uskoo, että Saarikko varmaan vakavasti miettii omaa ratkaisuaan. Ylen haastattelussa Saarikko kertoi, että hän ilmoittaa kantansa puheenjohtajakisaan elokuun alussa, kun hän palaa ministeriksi.

– Pitää vain jaksaa odottaa, mitä hän päättää. Jos hän lähtee, niin kilpailustahan tulee silloin jännittävä, mutta toivon, että muitakin ehdokkaita asettuisi framille. Eihän se kilpailu ole myöskään miehiltä kielletty, Kääriäinen härnää myös miesehdokkaita kehään.

Lue myös:

Annika Saarikko harkitsee puheenjohtajakisaan lähtöä elokuuhun – poliittinen todellisuus muuttui äitiysloman aikana: "Oikein mikään ei ole entisellään"

Analyysi: Suosion tuulet kuljettavat Sanna Marinia ja Katri Kulmunia eri suuntiin