1. yle.fi
  2. Uutiset

Satojen kilometrien retkeilyreitti rakennettiin tohinalla pari vuosikymmentä sitten ja unohdettiin samantien – nyt kunnostaminen kiinnostaa etenkin maastopyöräilijöitä

Samaan aikaan Pohjois-Savossa toteutettiin myös kolme muuta retkeilyreittiä.

retkeily
Jonni Markkanen opasteviittojen edessä
Jonni Markkanen ei aja pelkästään maastopyöräilijöiden asiaa, vaan haluaa reitin kuntoon kaikille luonnossa liikkujille. Marianne Mattila / Yle

Pohjois-Savossa on lähes unohduksiin painunut yhteensä tuhansien kilometrien mittainen retkeilyreitistö, joka rakennettiin 20 vuotta sitten neljälle eri alueelle: Sisä-Savoon, Koillis-Savoon, Ylä-Savoon ja Varkauden ja Leppävirran alueelle.

Pelkästään näiden alueiden kunnat laittoivat reitistöihin kiinni rahaa satoja tuhansia euroja. Valtio maksoi puolet kustannuksista, koska reittien rakentaminen työllisti muun muassa pitkäaikaistyöttömiä.

– Tuolloin uskottiin, että luonto ja reitit hankkivat hintansa takaisin matkailun kautta, muistaa Jukka Hassinen Pohjois-Savon ely-keskuksesta.

Ajatus oli, että varsinkin moottorikelkkailu, maastoratsastus ja melonta vetäisivät ihmisiä savolaiseen maisemaan Suomen rajojen ulkopuolelta.

Jo tuolloin suunnitelmissa mainittiin myös maastopyöräily, mutta vasta nyt eletään aikaa, jolloin juuri siihen kannattaisi satsata uskoo suonenjokinen Jonni Markkanen.

Rengasreitti olisi myös matkailuvaltti

Markkanen on puhunut Sisä-Savossa sijaitsevan vanhan rengasreitin puolesta jo neljän vuoden ajan.

Kaikki lähti liikkeelle muutama vuosi sitten, kun Markkanen pyöräili Suonenjoen Lintharjulla. Siellä hän kiinnitti huomioita harmaisiin kyltteihin, jotka opastivat suuntiin, joissa ei pitänyt olla lainkaan polkuja.

Markkanen alkoi etsiä tietoa kylttien takaa ja löysi vanhan suunnitelman Sisä-Savon rengasreitistä. Mukana oli kartta, jonka reittejä hän alkoi ajaa läpi.

– Viikonloppuisin yöt meni reittiä selvittäessä ja päivällä kävin aina ajamassa pätkän, Markkanen kertoo.

Pari vuotta sitten hän ajoi läpi koko reitin. Matkaa kertyy yhteensä 220 kilometriä.

Nyt Markkasen johdolla maastopyöräilijät haluaisivat kunnostaa huonokuntoisen reitistön.

Osittain vanhan reitin pohjille rakennettiin jo kolme maastopyöräreittiä viime kevään aikana.

Markkanen uskoo, että jos rengasreitti ja edes reitin varren laavut ja kodat laitettaisiin kuntoon, se kiinnostaisi maastopyöräilijöitä Suomessa ja muuallakin Euroopassa.

Pitkiä luonnon keskellä kulkevia reittejä on vielä vähän tarjolla.

Suunnitelma on, että jokaisen kunnan alueella voisi liikkua aina muutaman kilometrin mittaisen lenkin. Lyhyempien lenkkien varrelle osuvat muun muassa Etelä-Konneveden kansallispuisto ja Lintharju.

Jonni Markkanen pyöräilee Lintharhulla yhdessä kahden muun pyöräilijän kanssa.
Jonni Markkanen ajaa fatbikella. Niiden myötä luonto- ja retkeilyhenkinen pyöräily on lisääntynyt, Markkanen kertoo.Marianne Mattila / Yle

Siirtymät kunnasta kuntaan voisi polkea, patikoida tai halutessaan ajaa autolla.

– Alueen matkailun kehittämisen kannalta tämä on yksi iso kokonaisuus, minkä ympärille saataisiin rakennettua vaikka mitä palveluita ja muita tukitoimintoja, Markkanen sanoo.

Mies on ollut jo yhteydessä alueen kuntiin ja kehitysyhtiöön (SavoGrow).

– Kiinnostusta oli, mutta jotenkin jäi vähän sellainen olo, että nyt ei ole oikea aika. Minusta juuri nyt on oikea aika nostaa asia esille, Markkanen sanoo.

20 vuotta sitten kokonaisuus unohtui

Jonni Markkasen kanssa samaa mieltä on reitin varrella yrittäjänä toimiva Osmo Saarelainen.

– Rengasreitin elvyttäminen tähän päivään olisi matkailuvaltti, Saarelainen uskoo.

Myllykosken Kievarin isäntä on huomannut retkeilyn ja telttailun suosion kasvaneen viime vuosina. Koronavirusepidemia suorastaan räjäytti retkeilyn uudeksi trendksi.

Jo 20 vuotta sitten Ylä-Savossa matkailun hankkeissa mukana ollut Sari Hyttinen liputtaa myös reitin puolesta.

Tällä hetkellä hän vetää Pohjois-Savon Lakeland 2 -hanketta, jonka tavoitteena on tehdä maakunnan matkailua tunnetuksi kansainvälisillä markkinoilla.

Hyttinen muistaa, miten suurella innolla ja uskolla reitti Ylä-Savossa toteutettiin. Varsinkin kelkkailuun satsattiin.

– Mutta koko maakuntaa ajatellen lopputulos oli aika pirstaleinen, kun kokonaisuus unohtui, Hyttinen sanoo.

Valmiiksi saatiin reitit ja joillain alueilla opasteet ja kartat. Sen sijaan tuotteistaminen jäi puolitiehen. Ilman tuotteita kukaan ei löydä reittejä.

– Se oli ongelma silloin ja on sitä edelleen, Hyttinen toteaa.

Sari Hyttinen nojaa puuhun ja katselee joelle.
Miksi keksiä pyörää uudestaan? Suomalainen luonto kiinnostaa ihmisiä myös maailmalla, Sari Hyttinen pohtii.Marianne Mattila / Yle

Hyttisen mukaan syynä on hankemaailmasta tuttu sektoriajattelu. Jokainen mukana oleva taho hoitaa oman tonttinsa, mutta yhteistyön tekeminen on vaikeaa.

"Selvittelyyn ja asian maaliin viemiseen ei löydy kunnista paukkuja"

Edessä on kuitenkin valtava urakka. 20 vuotta sitten elettiin erilaisessa Suomessa.

Suonenjoen kaupungin kuntatekniikan päällikkö Heli Kanninen muistelee, että koko Sisä-Savon kattava ulkoilureitti tuli aikoinaan kuntien vastuulle puun takaa.

– Kunnossapitoon ei ainakaan täällä Suonenjoella sitouduttu kuin siltä osin, kun mitä reitit kulkevat kaupungin omia reittejä pitkin, Kanninen kertoo.

20 vuotta sitten maanomistajien kanssa tehtiin toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, mutta niistä ei ole tehty ulkoilulain mukaista virallista reittitoimitusta.

– Selvittelyyn ja asian maaliin viemiseen ei löydy kunnista paukkuja, Kanninen toteaa.

Ville Keränen, Jonni Markkanen ja Teemu Karhunen Palolammen laavulla.
Jonni Markkanen (keskellä) on työn ohessa kaverina yrityksessä, joka myy ja vuokraa maastopyöriä sekä järjestää ohjattuja retkiä. Oikealla yritystä pyörittävä Ville Keränen. Teemu Karhunen esittelee tekemäänsä laukkua.Marianne Mattila / Yle

Karttulan osuudesta vastaavan Kuopion kaupungin kanta Sisä-Savon reittiin on, että se ei nykyisellään palvele kaupunkilaisretkeilijöitä.

– Parin tunnin rengasmaiset reitit ja luontonähtävyys kiinnostavat ihmisiä, sanoo Kuopion kaupungin suunnitteluinsinööri Anna-Liisa Koponen.

Rengasreitin varrelle rakennetut laavut ovat edelleen suosittuja, mutta muuten siirtymät ovat liian pitkiä ja reitti kulkee liikaa metsäautoteitä pitkin.

– Se ei ole paras mahdollinen luontokokemus, Koponen sanoo.

Kaupunki on alustavasti suunnitellu reitin osittaista elvyttämistä Keihäsjärven lintutornihankkeen yhteydessä. Loppuosa reitistä tullaan todennäköisesti purkamaan.

Aiheesta voi keskustella 19.6.2020 klo 23 saakka!

Lue seuraavaksi