Kuntatalouden asiantuntija Ähtärin kaupungin ja eläinpuiston talouskytköksistä: "Jossakin on raja, kuinka paljon kaupunki voi satsata"

Ylen haastattelemat asiantuntijat pohtivat, onko oikein että taloudellinen vastuu pandoista on kokonaan Ähtärillä, kun niistä on tehty myös valtioiden välinen sopimus.

Ähtärin eläinpuisto
Lumi, Ähtärin panda lepää
Pandojen vuosivuokraa ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta sen on arvioitu olevan miljoonan euron luokkaa. Tarmo Niemi / Yle

Ähtärin eläinpuiston taloustilanne on noussut viime päivinä otsikoihin, kun on jopa väläytelty vaihtoehtoa, että pandat jouduttaisiin palaamaan Kiinaan.

Lue seuraavaksi: Pandojen 1,5 miljoonan koronatuki puhuttaa ja jopa palauttamista Kiinaan väläytetään äärimmäisenä keinona – Ähtärin eläinpuisto vakuuttaa saavansa talouden kuntoon

Rahoitusalan erityisasiantuntija Jari Vaine Kuntaliitosta toteaa, että Ähtärin tilanne on poikkeuksellinen juuri pandojen vuoksi.

– Keskeistä on niiden markkina-arvo, kuinka paljon sen varaan voidaan laskea? Lisäksi kun tässä on kyseessä myös valtiollinen sopimus Suomen ja Kiinan välillä, mikä se logiikka on, että taloudellinen vastuu on pienellä kaupungilla.

Valtio joutuikin tulemaan apuun, kun lisäbudjetista myönnettiin koronan vuoksi 1,5 miljoonan euron summa pandojen kuluihin. Eläinpuiston talous oli huonolla tolalla jo valmiiksi, ja koronan suljettua paikan kokonaan liikevaihto putosi nollaan.

Myös kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin pitää Ähtärin kuviota erikoisena kansainvälisten suhteiden vuoksi. Hän katsoo, että valtion tuki oli ihan paikallaan.

– Tässä on vastakkain yksittäisen kaupungin talous ja laajempi yhteiskunnallinen asia, Suomen mainekin.

Kaupunki omistaa muttei saanut taata

Uusi kolaus saatiin, kun pitkä oikeusprosessi tuli maanantaina päätökseen. Kaupungin myöntämät 17 miljoonan euron lainatakaukset todettiin laittomiksi, ja esimerkiksi vuonna 2017 rakennettu pandatalo joudutaan rahoittamaan kalliimmalla lainalla. Vaine ymmärtää päätöksen.

– Yleisesti pitää ajatella, että takaus on kuin oma velka, ei vain muodollisuus, sillä maksaminen voi realisoitua. Riskiä harkitessa pitää katsoa, saadaanko esimerkiksi vastavakuuksia, ja tässä tapauksessa ne ilmeisesti olivat puutteellisia.

Lue seuraavaksi: Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Ähtärin valitukset: kaupungin takaukset eläinpuistolle laittomia

Kaupunki on eläinpuistoyhtiöiden ja hotelli Mesikämmenen suurin omistaja, ja eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho totesi Ylelle alkuviikosta, että kaupunki on vastuussa siitä, mitä jatkossa tapahtuu.

Vaine muistuttaa, että kunnan on pystyttävä hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä, sitoumuksensa ja taloudelliset velvoitteensa. Esimerkiksi takaukset eivät saa vaarantaa kunnan kykyä hoitaa näitä velvoitteita.

Meklinin mukaan kuntien lainantakaukset koskevat yleensä paikallisia asioita ja liittyvät palveluiden tuotantoon. Ähtärin eläinpuiston tapauksessa ei puhuta kunnan ydinpalveluista.

Meklin toteaa, että kunnissa tulee vastaan välillä tosi isojakin takauksia.

– Kukaan ei ole valittanut päätöksistä ja ne ovat saaneet lainvoiman. Niitä vain on.

Kriisikuntakriteerit jatkossa konsernipohjaiset

Ähtärin kaupunginjohtaja puolestaan on todennut, että eläinpuisto ei ole selkeässä konkurssivaarassa. Mutta mitä tapahtuisi, jos olisi?

– Viimekätinen vaikutus riippuu siitä, miten eläinpuiston vastuut on delegoitu eteenpäin. Esimerkiksi jos eläinpuiston vastuilla on vastavakuuksia, ne menevät ensin, ja sitten katsotaan mitä jää omistajan vastattavaksi, rahoitusalan erityisasiantuntija Jari Vaine toteaa.

Hän pohtii, että oma lukunsa tässä tapauksessa olisivat välilliset taloudelliset vaikutukset: esimerkiksi kaupungin imago ja matkailijoiden kaupunkiin tuomat rahat.

Lue seuraavaksi: Ähtärin eläinpuiston rahoitustilanne mutkistui entisestään, kun kaupunkia ei hyväksytty takaajaksi – kaupunginjohtaja: "Rahaa palaa, aikaa palaa"

Matkailu on Vaineen mukaan monessa kunnassa kiistoja ja intohimoja herättävä puheenaihe. Siinä on kyse kunnan vetovoimasta ja imagosta, siitä, miten kunta voi erottua muista. Samalla löytyy niitäkin, joiden mielestä matkailuun ei pitäisi satsata kunnan rahoja.

Meklin toteaa, että ei ole yksiselitteistä, pitääkö kunnan ylläpitää tällaista yhtiötä. Puhutaan juuri kuntien elinvoimainvestoinneista.

– Jossakin on kuitenkin raja, kuinka paljon kaupunki voi satsata, hän pohtii.

Pandojen vuosivuokraa ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta yleisesti sen on arvioitu olevan miljoonan euron luokkaa. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio arvioi, että mahdollinen pandojen palauttaminen olisi erittäin monimutkainen prosessi, ja aivan äärimmäinen toimenpide.

Suomessa kunta ei voi mennä konkurssiin, vaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat ns. kriisikuntamenettelyyn.

Vaine kertoo, että uudistuneita konsernipohjaisia kriisikuntakriteereitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätöstietojen perusteella. Esimerkiksi Ähtärin tapauksessa tarkasteltaisiin siis myös eläinpuistoyhtiöiden taloustilannetta ja lainoja.