Jopa omakotitalon hintaiset lääkkeet paisuttavat sairaaloiden lääkemenoja – "Mikä on se elämän paraneminen, jota ostetaan?"

Uudet biologiset lääkkeet ovat räjäyttäneet hinnat. Sairaaloissa kaivataan huippukalliisiin hoitoihin yhtenäistä linjaa.

lääkkeet
Heikki Lukkarinen
Heikki Lukkarinen on Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten klinikan toimialuejohtaja ja ylilääkäri.Tiina Jutila / Yle

Uudet lääkkeet antavat toivoa harvinaisista sairauksista kärsiville ja syöpäpotilaille.

Kääntöpuoli on, että sairaaloiden lääkemenot ja kuntien kustannukset uhkaavat karata käsistä huippukalliiden lääkkeiden myötä.

Sairaaloihin kaivataan nyt yhtenäistä, sitovaa linjaa käyttöön otettavista lääkkeistä ja hyväksyttävistä kustannuksista.

– Pitäisi määritellä, mikä on se elämän paraneminen, jota ostetaan, Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) lasten ja nuorten klinikan toimialuejohtaja, ylilääkäri Heikki Lukkarinen sanoo.

Lukkarinen törmää yksittäisten lääkkeiden korkeisiin hintoihin yhä useammin.

– Koko sairaanhoitopiirin tasolla tilanne näyttää vielä vakaammalta, mutta yksittäisen klinikan osalta viimeiset kaksi vuotta ovat olleet merkittävää kasvua.

Tyks:n lasten ja nuorten klinikan lääkemenot ovat kaksinkertaistuneet parissa vuodessa.

–Jos meillä menee kaksi miljoonaa euroa enemmän suoria kustannuksia, niin se on monen kymmenen sairaanhoitajan palkka, Lukkarinen laskee.

Yhä useammat uudet lääkkeet maksavat kymmeniätuhansia euroja potilasta kohti vuodessa. Lääkkeen hinta voi olla jopa omakotitalon verran, satojatuhansia euroja.

Eikä hintakattoa ole vielä nähty.

– Maailmalla markkinoille on jo tullut lääkkeitä, joiden listahinta voi olla jopa 1,5–2 miljoonaa euroa vuodessa per potilas, Heikki Lukkarinen sanoo.

A-studio kysyi lääkemenoista viideltä yliopistolliselta sairaanhoitopiiriltä.

Viime vuosien lääkemenojen kasvun kiihtymistä selittävät erityisesti uudet biologiset lääkkeet syöpien ja harvinaisten sairauksien hoidossa.

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien lääkemenot (milj €) - grafiikka
Viisi yliopistollista keskussairaalaa ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa.Tanja Ylitalo / Yle

Lihassairauslääke maksaa omakotitalon verran

Ovatko uudet kalliit lääkkeet hintansa väärtejä?

–Tämä on tuhannen taalan kysymys. Osa on, osa ei, ylilääkäri Heikki Lukkarinen arvioi.

Uusissa lääkkeissä on kyse aidoista tieteen läpimurroista, lääkkeistä jotka muokkaavat ihmisen perimää.

Yksi esimerkki on nursinerseeni, jolla hoidetaan harvinaista SMA-lihassairaustautia. Lääke voi pidentää potilaiden elinikää jopa kymmenillä vuosilla.

– Kun aikaisemmin potilaat saattoivat menehtyä, niin tämä parantava hoito korjaa geenivirhettä. Se johtaa siihen, että potilaat eivät menehdy enää, Heikki Lukkarinen kertoo.

Nursinerseeni otettiin Suomessa käyttöön pari vuotta sitten. Sillä on hoidettu vain muutamia potilaita. Yhden potilaan lääkehoito maksaa jopa satojatuhansia euroja vuodessa.

Sairaaloiden maksamaa tarkkaa hintaa ei tiedetä, koska lääkeyhtiöiden listahinnasta antamat alennukset ovat salaisuuksia.

Useisiin sairauksiin kyetään nyt tuottamaan samalla teknologialla parantava hoito.

–Kun meillä on tällainen pelastava lääke, niin tullaan siihen polttavaan kysymykseen, mitä nämä lääkkeet saavat maksaa, Lukkarinen pohtii.

Ostajan ongelma on, että huippukalliiden lääkkeiden vaikutukset voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluessa. Lääkkeiden teho voi myös vaihdella yksilöiden välillä suuresti.

– Kun uudet harvinaislääkkeet tulevat markkinoille, tutkimustietoa on hyvin rajallisesti. Tosimaailman tietoa meillä ei siinä vaiheessa juurikaan ole, toimialuejohtaja, ylilääkäri Lukkarinen sanoo.

Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat - grafiikka
Tanja Ylitalo / Yle
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeet - grafiikka
Uusi lihassairauslääke nursinerseeni nostaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeiden kustannuksia. Tanja Ylitalo / Yle

Virushoito ihosyöpään – 80 000 euroa

Lääkeyhtiö Amgen on tuonut markkinoille useita biologisia syöpälääkkeitä.

Kallein lääke on virushoito melanoomaan. Yhden hoitojakson listahinta on noin 80 000 euroa. Sairaalat saavat siitä alennuksen.

– On sovittu yläraja, jota enempää se ei maksa sairaalalle, riippumatta siitä, kuinka paljon lääkettä tarvitsee yhdelle potilaalle käyttää, Amgenin maajohtaja Niilo Färkkilä kertoo.

Uutta ihosyöpälääkettä on saanut Suomessa vain viitisen potilasta puolentoista vuoden aikana.

–Lääkettä käytetään siinä vaiheessa, kun melanooma on levinnyt. Lääkettä, virusta pistetään suoraan kasvaimeen, Färkkilä kertoo.

Vaikka sairaaloissa on otettu käyttöön hyvin kalliita syöpälääkkeitä, kustannusten nousua selittää Färkkilän mukaan ennen muuta se, että eliniän noustessa yhä useampi sairastuu syöpään. Siihen kuolee Suomessa kymmeniä ihmisiä joka päivä.

–On valtava tarve kehittää uusia lääkehoitoja. Lääkekehitys keskittyy niille alueille, joissa terveyttä voidaan vielä paljon parantaa. Säästöjä tulee jotain muuta kautta.

Färkkilä huomauttaa, että sydän- ja verisuonilääkkeiden kustannukset ovat pudonneet jopa kymmeniä prosentteja viimeisen viiden vuoden aikana.

HUS:n lääkemenot 2019 - grafiikka
SYÖPÄLÄÄKKEET JA IMMUUNIVASTEEN MUUNTAJAT 46 %
VERITAUTIEN LÄÄKKEET 10 %
SILMÄ- JA KORVATAUTIEN LÄÄKKEET 9 %
Muut 10 %
Systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet 8 %
Hermostoon vaikuttavat lääkkeet 5 %
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeet 3 %
Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet 3 %
Ruuansulatuselinten sair. ja aineenvaihduntasair. lääkkeet 3 %
Hengityselinten sairauksien lääkkeet 2 %
Ihotautilääkkeet 1 %
Syst. Käyt- Hormonivalmisteet, lukuun ottamatta sukupuolihorm. 1 %
Sukupuoli- ja virtsaelinten sair. lääkkeet, sukupuolihormonit 0 %
Loisten ja hyönteisten häätöön tarkoitetut valmisteet 0 %
Lähde: HUS
Silmä- ja korvatautien lääkkeiden kustannuksia on nostanut silmänpohjan rappeutumiseen annettava lääke.Tanja Ylitalo / Yle

“Kuka kehtaa pyytää lääkkeestä eniten”

Lääkeyhtiöt perustelevat uusien lääkkeiden korkeita hintoja erityisesti pienillä potilasmäärillä.

–Uuden lääkkeen tuominen markkinoille kestää kymmenenkin vuotta, ja lääketutkimus maksaa 1,5 miljardia euroa lääkettä kohti. Jos potilasjoukko on hyvin pieni, niin potilaskohtainen kustannus tulee helposti hyvin korkeaksi, lääkeyhtiö Amgenin maajohtaja Niilo Färkkilä sanoo.

Harvinaisten sairauksien lääkkeiden patenttisuoja on tavallista pidempi, 10 vuotta. Kilpailevaa valmistetta ei usein ole.

–Ei tule normaalia hintojen alentumista samalla syklillä kuin aiemmin, ylilääkäri Heikki Lukkarinen sanoo.

–Lääkeyhtiöiden tuotto-odotukset ovat kasvaneet hyvin merkittävästi. Näin viranomaisin silmin kyse on myös hieman siitä, kuka kehtaa pyytää eniten.

Heikki Lukkarinen
Ylilääkäri Heikki Lukkarisen mielestä sairaaloihin tarvittaisiin yhtenäinen ohje, mitä uusia lääkkeitä otetaan käyttöön ja mitä ne saavat maksaa.Tiina Jutila / Yle

Suolistosyövän lääke on ilmainen, jos se ei vaikuta

Lääkeyhtiöt haluavat entistä enemmän tietoa lääkkeiden vaikuttavuudesta sairaaloilta.

– Niin voimme myös hinnoitella lääkkeitä siten, että maksetaan siitä arvosta, jota se tuottaa terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle, Amgenin maajohtaja Niilo Färkkilä sanoo.

Kalliisiin lääkkeisiin liittyviä riskejä on alettu jakaa lääkeyhtiöiden ja sairaaloiden välillä. Tällöin lääkkeen hinta voi määräytyä lääkkeen vaikuttavuuden mukaan.

Lääkeyhtiö Amgen on tehnyt tällaisen sopimuksen esimerkiksi suolistosyövän täsmälääkkeestä. Se on ilmainen niille potilaille, jotka eivät hyödy hoidosta.

–Tähän suuntaan meidän pitää ehdottomasti liikkua. Maksetaan saavutetusta terveyshyödystä ja tiedetään myös mistä maksetaan, maajohtaja Niilo Färkkilä sanoo.

Niilo Färkkilä, Amgen Finland, maajohtaja
Niilo Färkkilä on lääkeyhtiö Amgenin maajohtaja.Markku Pitkänen / Yle

Potilas voi saada eritehoista lääkettä eri sairaaloissa

Ongelmia sairaaloille aiheuttaa myös se, että uusien lääkkeiden käyttöönotosta ei ole yhtenäistä, sitovaa linjaa.

Kotona otettavat avohoidon lääkkeet arvioidaan ja hyväksytään yhtenäisesti Kelan korvattavaksi lääkkeiden hintalautakunnassa.

Sairaalassa annettavista lääkkeistä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko antaa suosituksia. Ne eivät ole kuitenkaan sairaaloita sitovia.

– Annostelumuoto määrää, miten lääke arvioidaan ja otetaanko se käyttöön, ylilääkäri Heikki Lukkarinen sanoo.

On mahdollista, että potilaalle voidaan tarjota eri sairaaloissa eritehoisia lääkkeitä.

– Varsinkin pienemmillä sairaaloilla voi syntyä kannustin määrätä lääke, joka ei mene sairaalan vaan Kelan budjetista, lääkeyhtiö Amgenin maajohtaja Niilo Färkkilä sanoo.

Ylilääkäri Lukkarisen mielestä ratkaisu voisi olla, että avohoidon ja sairaaloiden lääkkeiden arviointi ja hyväksyminen yhdistetään samaan kanavaan.


 Kelan suurimmat lääkekorvaukset 2019					
Adalimumabi (reuma, tulehdukselliset suolistosairaudet, psoriaasi), saajien määrä 6034, korvaukset 61,2 (milj. €)
Glargininsuliini (diabetes), saajien määrä 76282, korvaukset 39,6 (milj. €)
Entsalutamidi	(eturauhassyöpä), saajien määrä 1494, korvaukset 31,2 (milj. €)
Etanersepti (reuma, tulehdukselliset suolistosairaudet, psoriaasi), saajien määrä 3960, korvaukset 30,9 (milj. €)
Lenalidomidi (multippeli myelooma eli luuytimen syöpä), saajien määrä 1020, korvaukset 30,4 (milj. €)
Hyytymistekijä viii (veren hyytymistekijän puute), saajien määrä 199, korvaukset 29,9 (milj. €)
Golimumabi (reuma), saajien määrä 2443, korvaukset 25,9 (milj. €)
Detemirinsuliini  (diabetes), saajien määrä 33787, korvaukset 22,2 (milj. €)
Apiksabaani  (verisuonitukosten esto), saajien määrä 62858, korvaukset 20,9 (milj. €)
Rivaroksabaani (verisuonitukosten esto), saajien määrä 57619, korvaukset 19,3 (milj. €)
yht. 311,6 (milj. €)
Lähde: Kela
Tanja Ylitalo / Yle

Hyväksyttävää lääkkeen hintaa ei ole Suomessa määritelty

Avohoidon lääkkeistä päättävä hintalautakunta on tehnyt vuodesta 2017 päätöksiä myös ehdollisesta korvattavuudesta.

Menettely koskee uusia lääkkeitä, joita hintalautakunta ei olisi hyväksynyt tavanomaisesti korvattaviksi. Lääkkeet ovat kalliita ja niiden vaikuttavuuteen liittyy epävarmuutta.

Osana päätöstä hintalautakunta ja lääkeyhtiö tekevät salaisen riskinjakosopimuksen.

Ehdollisesti korvattavaksi on hyväksytty yli 30 lääkettä. Enemmistö niistä on uusia syöpälääkkeitä.

Lääkeyhtiö Amgenin uusi kolesterolilääke on ehdollisesti korvattava. Sen listahinta on noin 5000 euroa potilasta kohden vuodessa. Perinteiset lääkkeet maksavat vain noin 100 euroa.

–Meillä ei ole mitään euromääräistä rajaa. Se on kokonaisuus, jota katsotaan valmiste- ja tapauskohtaisesti, hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen sanoo.

Suurin osa hylkäyksistä perustuu liian korkeana pidettyyn hintaan. Siksi hylättiin esimerkiksi kystisen fibroosin lääke maaliskuussa 2020.

Harvinaisen aineenvaihdunta- ja monielinsairauden lääke maksaa (siirryt toiseen palveluun) jopa 200 000 euroa potilasta kohden vuodessa.

–En voi valitettavasti kertoa, millä hinnalla olemme käsitelleet hakemusta. Ne ovat yrityksen liíke- ja ammattisalaisuuksia, Lauri Pelkonen sanoo.

Tähän mennessä riskinjaossa on ollut vain taloudellisia, ei lääkkeen vaikuttavuuteen liittyviä ehtoja. Sopimusten perusteella lääkeyhtiöt ovat palauttaneet Kelalle 13 miljoonaa euroa.

Kuvassa on sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- vakuutusosaston johtaja Lauri Pelkonen.
Lauri Pelkonen on lääkkeiden hintalautakunnan johtaja.Arttu Timonen / Yle

Onko 40 000 euroa sopiva hinta lisäelinvuodelle?

Ylilääkäri Heikki Lukkarisen mielestä Suomessa tarvittaisiin ohjenuora, minkä verran niin sanottu laatupainotettu elinvuosi saisi maksaa. Se mittaa myös elämänlaatua.

–Tässä on kysymys siitä priorisointikeskustelusta, mihin me emme ole vielä päässeet.

Maailman terveysjärjestö WHO on tehnyt suosituksen siitä, mitä laatupainotettu elinvuosi saisi eri maissa maksaa.

–Suomen tapauksessa se tarkoittaa 40 000–120 000 euroa. Pidän sitä sopivana ja uskon että sitä aika pitkälle noudatetaan, Niilo Färkkilä sanoo.

Färkkilän mukaan hyväksyttävä hinta on myös tapauskohtainen. Vastasyntyneen kohdalla yhteiskunnan maksuvalmius on suurempi kuin elämän loppuvaiheessa.

Aihetta käsitellään A-studiossa maanantaina 22.6. TV 1:ssä klo 21. Vieraina ovat terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski ja terveysoikeuden tutkija Kaisa-Maria Kimmel.