Vaikutusyritykset ovat monen päätoimittajan arkea, ja niihin on hyvä syy – "Kun paikallislehti nostaa asioita esille, alkaa tapahtua nopeasti"

Suomessa ilmestyy noin 140 paikallislehteä.

paikallislehdet
Päätoimittaja Heli Keskinen työskentelee tietokoneella.
Paikallislehtiä tehdään suurella sydämellä ja isolla ammattitaidolla, kiittelee Kangasalan Sanomien päätoimittaja Heli Keskinen kollegoitaan. Annukka Tammilehto / Kangasalan Sanomat

– Päätoimittaja vastaa kaikesta lehden sisällöstä. Piste. Siinä ei ole mitään epäselvää.

Sanomalehtien liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen tuntee suomalaiset paikallislehdet kuin omat taskunsa. Liitto edustaa lehtien julkaisijoita ja omistajia. Hannikainen tietää käymiensä keskustelujen perustella, että erilaiset vaikuttamisyritykset ovat yleisiä.

Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen hallituksen jäsen Arto Henriksson on samoilla linjoilla. Henrikssonin mukaan vaikutusyritykset ovat tiettyyn pisteeseen saakka päätoimittajien arkea ja normaalia kanssakäymistä.

– Se on ymmärrettävää, sillä monelle on tärkeää mitä ja mistä paikallislehdessä kirjoitetaan.

Henriksson on Loviisan Sanomien ja Pyhtäänlehden päätoimittaja.

Päätoimittajaan voivat pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi kunta, poliitikot ja ilmoittajat mutta myös lukijat: “Peruutan tilaukseni, jos ette kirjoita enemmän / vähemmän jostain tietystä aiheesta.” Suurimmasta osasta tapauksia selviää Hannikaisen mukaan keskustelulla ja huumorilla.

Ilona Hannikainen nojaa seinään.
Ei paikallislehden teko pelkkää painostusta ole, mutta se on osa arkea ja keskusteluttaa tekijöitä, sanoo Ilona Hannikainen. Mirkku Merimaa

Sisältä tapahtuva painostus on poikkeuksellista

Keskustelu painostuksesta ja vaikutusyrityksistä käynnistyi, kun Ilmajoki-lehden päätoimittaja Terhi Pirilä-Porvali irtisanoutui tehtävästään. Pirilä-Porvalin mukaan lehden hallitus pyrki vaikuttamaan lehdessä julkaistaviin sisältöihin.

– Koin vaikuttamisyrityksiä lehden hallituksen eli esimiesteni taholta muun muassa ennen kunnallispolitiikkaan liittyvän jutun julkaisemista. Jutun julkaisemisen jälkeen minut lomautettiin.

Paikallislehtien päätoimittajilla on aktiivinen Facebook-ryhmä, jossa vertaistukea pyydetään ja annetaan aktiivisesti. Lehdet eivät ole toistensa kilpailijoita, joten keskustelu on vilkasta.

– Ilmajoen tapaus on äärimmäisen harvinainen mutta ei ainutlaatuinen. Ryhmässämme pari päätoimittajaa kokee, että sisältöihin pyritään vaikuttamaan sisältä päin, Henriksson kertoo.

Tavallisempaa on, että esimerkiksi kunnan suunnalta esitetään toivetta olla heiluttamatta venettä tai pelätään maineen menetystä. Tällöin on jäänyt ymmärtämättä paikallislehden perustehtävä eli se, että tilattu lehti on lukijan asialla. Paikallislehti on oman alueen uutisväline, ei esimerkiksi kunnan tiedotuskanava.

– Vaikka paikallislehti on paikkakunnan puolestapuhuja, se ei tarkoita etteikö epäkohtia tuoda esille, Henriksson summaa.

Vaikutusyrityksiä myös isoissa medioissa

Kangasalan Sanomissa päätoimittajan ja toimitusjohtajan tehtävää hoitava Heli Keskinen ei ole paikallislehtiurallaan törmännyt vakaviin vaikutusyrityksiin. Kangasalla yhteistyö kaupungin kanssa sujuu mallikkaasti vaikka epäkohtia nostetaan esiin.

– Journalistinen koskemattomuus on järjettömän tärkeää.

Toisaalta paikallislehden on ymmärrettävä oma vastuunsa: uutisoinnilla on alueellisesti valtava voima.

– Kun paikallislehti nostaa asioita esille, alkaa tapahtua nopeasti.

Keskinen muistuttaa, että vaikutusyritykset eivät koske pelkästään paikallislehtiä, vaan keskustelua pitäisi laajentaa koko mediaa koskevaksi.

– Vaikutusyrityksiä tapahtuu kokemukseni mukaan ihan samaan tapaan isoissakin mediataloissa.

Painostus ei saa vaikuttaa sisältöön

Missä sitten kulkee palautteen ja painostuksen välinen ero? Esimerkiksi politiikka, kaavoitus ja maahanmuutto saattavat virittää rankkaakin palautetta ja keskustelua.

Päätoimittaja Arto Henriksson puhuu kännykkään.
Vaikutusyritykset ovat Arto Henrikssonin mielestä tiettyyn pisteeseen saakka ymmärrettäviä mutta painostusta ja uhkailua ei voi hyväksyä. Auli Henriksson

– Olen ollut alalla 25 vuotta ja välillä hyvinkin tiukoissa vaikuttamistilanteissa esimerkiksi kunnan päättäjien kanssa. Niin kauan kuin keskusteluihin ei liity minkäänlaista uhkaamista, ne ovat mielestäni normaaleja toimitustyöhön liittyviä tilanteita, sanoo Arto Henriksson.

Vuonna 2017 tehdyssä kyselytutkimuksess (siirryt toiseen palveluun)a (siirryt toiseen palveluun) ilmeni, että journalistien painostuksella on monenlaisia muotoja. Osa niistä, kuten fyysinen painostus, on harvinaista. Sen sijaan sanallinen ja taloudellinen painostus on yleisempää. Melko tavallista on myös halu muuttaa jälkikäteen haastattelulausuntoja.

On päätoimittajan ammattitaitoa osata käsitellä asioita niin, että ne eivät vaikuta lehden sisältöön, Henriksson korostaa.

Paikallislehdet ovat muun suomalaismedian tavoin sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita (siirryt toiseen palveluun). Ohjeiden mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Päätökset sisällöstä tehdään journalistisin perustein eikä päätösvaltaa missään oloissa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.

Paikallislehdet ovat kasvattaneet lukijamääriään

Suomessa ilmestyy reilusti toista sataa paikallislehteä. Sanomalehtien liittoon niistä kuuluu 133 ja näiden lisäksi on kourallinen pieniä liittoon kuulumattomia lehtiä.

Paikallislehdillä on verkon myötä lukijoita enemmän kuin koskaan. Korona on osaltaan tänä keväänä lisännyt lukijoita. Sen sijaan ilmoitusmyynti on laskenut selvästi, sillä Facebookin kaltaiset kansainväliset jätit rokottavat paikallisiakin ilmoituseuroja.

Arto Henriksson kertoo, että lehdet ovat olleet ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta elinkelpoisia. Jotkut ovat hakeneet kannattavuutta ilmestymispäiviä vähentämällä. Paikallislehtien lakkauttamiset ovat olleet harvinaisia.

Itsenäisiä, yksityisessä omistuksessa olevia paikallislehdistä on reilu kolmannes. Loput ovat isojen mediakonsernien omistuksessa. Ylivoimaisesti suurin paikallislehtien omistaja on Mediatalo Keskisuomalainen, joka julkaisee 31 paikallislehteä. Sanoma omistaa 11 lehteä, muilla konserneilla luku jää alle kymmenen.

Omistuksen keskittyminen isoille konserneille tulee jatkumaan, uskoo järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen Sanomalehtien liitosta.

– Digitaalinen kehitys vaatii sellaista resurssia ja osaamista, mitä pienissä lehdissä ei välttämättä ole.

Omistuksen keskittämistä perustellaan myös synergiaeduilla ja leveämmillä hartioilla. Iso konserni voi tarjota uusia kollegoita, mahdollisuuden työkiertoon ja koulutusta.

Varsinaiseen päätehtävään eli paikalliseen journalismiin omistuksen keskittymisellä ei ole kielteistä vaikutusta. Omistajavaihdos ei myöskään tarkoita lehden lakkauttamista. 2010-luvulla Suomessa lakkautettiin vain kolme paikallislehteä.

Heli Keskinen on vetänyt itsenäisessä, yli 100-vuotiaassa Kangasalan Sanomissa juuri ison verkkouudistuksen. Konsernin tuen puuttuminen näkyy siinä, että prosessit ovat työläämpiä. Apuna ei ole esimerkiksi konsernin teknistä asiantuntijuutta. Toisaalta, uudistusta saa tehdä vapaasti.

– Tavoitteena on tehdä omalle yleisölle sopivia ratkaisuja. Jos niistä tulee palautetta, pystymme tarvittaessa reagoimaan nopeasti.