Komission ehdottamat tuen jakoperusteet eivät liity koronaan – Eurooppaministeri: "Emme ole valmiita hyväksymään esitystä sellaisenaan"

EU:n päämiehet puivat perjantaina ehdotusta tukea erityisesti korkean työttömyyden ja matalan kansantuotteen maita.

Euroopan unioni
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.
Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan Suomi toivoo muutoksia koronaelvytyksen jakoperusteisiin. Petteri Bülow / Yle

Euroopan komissio esittää koronan runtelemalle Euroopalle 750 miljardin euron elpymispakettia, josta 500 miljardia euroa koostuisi suorista tuista ja loput 250 miljardia lainasta. EU-maiden päämiehet käsittelevät ehdotusta epävirallisessa videoneuvottelussa perjantaina.

Ylen tietojen mukaan Suomi suhtautuu kriittisesti niihin perusteisiin, joilla suurin osa tuesta, 310 miljardia euroa, suunnitellaan jaettavan jäsenmaiden välillä.

Komissio esittää, että tuen jakautumiseen vaikuttaisivat maan väkiluku, työttömyysaste vuosien 2015 ja 2019 välillä sekä vuoden 2019 käänteinen bruttokansantuote asukasta kohden. Tämä tarkoittaa, että vähemmän vauraat maat saisivat tukea enemmän.

Esityksen mukaan tukea eivät siis välttämättä saisikaan ne, jotka ovat kärsineet koronakriisistä eniten, vaan pikemminkin ne, joiden talous on ollut heikoin jo ennen kriisiä.

Esimerkiksi neljänneksi eniten tukea, 26,8 miljardia euroa, saisi Puola, jossa on ollut koronan aiheuttamia kuolemia yhdeksänneksi eniten EU:ssa.

Suomi toivoo koronaelvytyksen kohdistuvan koronasta kärsineille alueille

Ehdotettujen kriteerien perusteella Suomi saisi tuen kokonaismäärästä 2,2 miljardia eli 0,71 prosenttia. Suomalaisia on EU-kansalaisista 1,2 prosenttia.

Säätytalolta keskiviikkona tavoitettu eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kirjoittaa Ylelle sähköpostitse, että Suomi toivoo kriteereihin muutoksia.

– Suomi suhtautuu komission esitykseen avoimesti ja rakentavasti. Emme ole kuitenkaan valmiita hyväksymään komission esitystä sellaisenaan. Suomen kanta on, että elpymisrahaston tukea pitäisi ohjata koronapandemiasta kaikkein pahiten kärsineille alueille. Komission esittämistä kriteereistä ja niihin liittyvistä viitevuosista täytyy neuvotella ja keskustella.

Ylen tietojen mukaan Suomen kanta on, että ainakin osan tuesta tulisi määräytyä lähitulevaisuuden talouskehityksen perusteella. Näin huomioitaisiin koronan talousvaikutusten lisäksi myös esimerkiksi se, että vientivetoiset maat, jollainen Suomikin on, reagoivat usein taloussuhdanteisiin muita pidemmällä viiveellä.

Lue lisää: Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista

Tuen jakamisessa olisi kuitenkin myös muita kriteerejä. Jäsenmaat saisivat rahaa käyttöönsä vain, jos he voivat esittää suunnitelman sen käytöstä muun muassa taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat huomioiden. Komissio ja jäsenvaltiot päättäisivät suunnitelmien hyväksymisestä.

Näistä komission ehdottama koronaelvytys koostuu

Komission ehdotuksessa jäsenmaat saisivat suoria tukia yhteensä 405 miljardia euroa.

310 miljardin elpymis- ja palautumistukivälineen lisäksi komissio ehdottaa 50 miljardin käyttämistä alue- ja koheesiotukiin, 15 miljardia maaseudun kehittämiseen, ja 30 miljardia oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon.

Lisäksi komissio suunnittelee investointien edistämistä rahoittamalla takauksia noin 56 miljardilla eurolla ja muiden kohteiden, kuten tutkimuksen ja kehitysyhteistyön, tukemista yhteensä 39 miljardilla eurolla.

500 miljardin euron avustusten lisäksi komission esityksessä on 250 miljardia lainoja. Suomen hallitus on linjannut jo aiemmin, että elvytyspaketin lainaosuuden tulisi olla suurempi ja vastaavasti tukien osuuden pienempi kuin komission ehdotuksessa.

Lue lisää: Hallitus sopi kannastaan EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspakettiin: Komission ehdotus ei sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä

Jäsenmaiden edustajat eivät todennäköisesti vielä perjantaina pääse yhteisymmärrykseen lisäbudjettiin tai elvytysrahastoon liittyvistä yksityiskohdista.

Eurooppa-neuvoston kantaa joudutaan todennäköisesti odottamaan jäsenmaiden päämiehien varsinaiseen tapaamiseen saakka, joka järjestettäneen heinäkuussa.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus