Näin koronakevät iski eri aloille – Katso alustavat työttömyysluvut ammateittain

Tuoreiden, epävirallisten lukujen mukaan työttömyys näyttää keväällä kasvaneen erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen aloilla.

työttömyys
Oppilaat jonottavat Pasilan peruskoulun pihalla.
Työttömien koulunkäynnin ohjaajien ja lastenhoitajien määrä on kasvanut TEM:n arvion mukaan maaliskuusta toukokuun loppuun yli 70 prosentilla reiluun 7 700 henkeen.Silja Viitala / Yle

Työttömyys kohosi koronakeväänä uusiin lukemiin. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi toukokuun lopussa yli 280 000:een, kun lomautettuja ei lasketa.

Kasvua tuli vuoden takaiseen verrattuna lähes kolmanneksen verran, arvioi Työ- ja elinkeinoministeriö, joka laski luvut Ylelle työnvälitystilastoonsa ja asiakasrekisteriinsä perustuen. Luvuissa ei siis ole mukana lomautettuja, eivätkä luvut ole virallisia. Suuntaa ne kuitenkin antavat.

Kun vertaa maaliskuun ja toukokuun lukuja, koronaviruksen aiheuttama poikkeustila ja toisten ihmisten välttely näkyvät eri ammattiryhmien työttömyyden huimina kasvuprosentteina.

Katso alla olevasta taulukosta, miten eri ammattien työttömyys on kehittynyt. Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Taulukkoa ladataan

JHL: Kunnat säästäneet avustajista

Prosenttien valossa poikkeuskevät näyttää iskeneen erityisen pahasti opetukseen ja varhaiskasvatukseen.

Työttömien lastenhoitajien ja koulunkäynnin ohjaajien määrä on kasvanut maaliskuusta toukokuun loppuun yli 70 prosenttia reiluun 7 700 henkeen.

Kun koronavirus siirsi oppilaat kotiin, koulunkäynnin ohjaajia eli entiseltä ammattinimikkeeltään koulunkäyntiavustajia on vähennetty, arvioi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

– Kun kunnat ovat muutenkin taloudellisesti tiukoilla, ne ovat lähteneet vähentämään henkilöstöä avustajanimikkeisistä ammateista, sanoo vastaava sopimusasiantuntija Minna Pirttijärvi.

Kyse ei ole niinkään irtisanomisista vaan siitä, että määräaikaisuuksia ei ole uusittu eikä uusia työntekijöitä palkattu, Pirttijärvi sanoo. Tämä koskee myös päiväkodeissa työskenteleviä ryhmäavustajia.

Päiväkotityttö värittää tusseilla.
Vuonna 2030 päiväkotiryhmässä pitää olla kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi hoitaja. Aiemmin ryhmän aikuisista vain yhdellä on pitänyt olla opettajan koulutus.Emilia Malin / Yle

Lastenhoitajien työllisyys on perinteisesti ollut hyvä. Työttömyyden kasvua vauhdittaa hänen mukaan lain vaatima päiväkotien henkilöstörakenteen muutos.

Vuonna 2030 päiväkotiryhmässä pitäisi olla kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi hoitaja, kun aiemmin ryhmissä on ollut kaksi hoitajaa ja yksi opettaja.

– Kunnat yrittävät hoitaa tätä luonnollisen poistuman kautta. Kun lastenhoitaja eläköityy, pyritään palkkaamaan tilalle varhaiskasvatuksen opettaja.

Koronakevät on tullut kunnille tavallaan palveluksena, koska säästöjä oli saatava joka tapauksessa, työntekijäpuolta edustavan JHL:n Pirttijärvi arvioi.

– Muutenkin kuntien olisi tarvinnut viimeistään syksyllä lähteä pitämään yt-neuvotteluja.

Osa lastenhoitajista ja varhaiskasvatuksen opettajista on voinut jäädä työttömäksi myös siksi, että yksityisiä päiväkoteja on kevään aikana kaatunut, Pirttijärvi sanoo. Esimerkiksi Touhula-ketju ilmoitti sulkevansa yli 40 päiväkotia.

OAJ: Paheksuttu kesätyöttömyys selittää huimat prosentit

Huima kasvuprosentti on myös alaluokkien ja varhaiskasvatuksen opettajien työttömyydessä: maaliskuun lopusta toukokuun loppuun yli 140 prosenttia. Heitä oli toukokuun lopussa työttömänä 2 850. Myös yläluokkien ja lukion opettajissa työttömyys lisääntyi kevään aikana.

Suurin osa tästä on todennäköisesti niin sanottua kesätyöttömyyttä, arvioi Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Peruskoulun opettajista osa on määräaikaisessa työsuhteessa elokuusta toukokuuhun.

– Toukokuun lopussa työttömissä työnhakijoissa on jo niitä, jotka kunta palkkaa vain koulupäiviksi. Työsuhde alkaa siitä päivästä, kun lapset tulevat kouluun, ja heillä teetetään 12 kuukauden työt mutta maksetaan kymmenen kuukauden palkka, jota paheksumme kovasti.

Lapsi opiskelee kotonaan.
Kevään etäopetuksen aikana kouluissa käytettiin vähemmän resurssiopettajia ja sijaisia.Tiina Jutila / Yle

Osa opettajista sijaistaa varsinaista viranhaltijaa, jolla on mahdollisuus palata esimerkiksi vanhempainvapaalta töihin kesäksi, jolloin sijainen jää työttömäksi. Tämän takia työttömien opettajien määrä nousee aina kesän alussa, Luukkainen sanoo.

Lisäksi voi olla, että kevään etäopetuksen aikana on käytetty jonkun verran vähemmän esimerkiksi resurssiopettajia.

– Se ei kuitenkaan ole näyttäytynyt OAJ:lle suurena ilmiönä, Luukkainen sanoo.

Kevään eristäytymisen takia varhaiskasvatuksen opettajia lomautettiin joissain kunnissa. Työttömissä heitä ei luultavasti ole, sillä varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa, pääkaupunkiseudulla on 400 työpaikkaa avoinna, Luukkainen sanoo. Maan hallituskin on samaa mieltä, sillä se päätti lisätä varhaiskasvatuksen opettajien opiskelupaikkoja.

Arvion pikemminkin työntekijäpulasta kuin työttömyydestä vahvistaa Talentia, johon osa varhaiskasvatuksen opettajista kuuluu. Osin työttömyyden kasvua selittää kuitenkin myös päiväkodeissa perheiden loma-aika.

– Monesti määräaikainen työsopimus on tehty toukokuun loppuun. Hoitokauden alussa elokuussa ihmiset työllistyvät taas, sanoo Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.

Suurin ryhmä on "ei ammattia"

Lomautetuissa on koronaviruksen rajoitustoimien aikana näkynyt eri ammattiryhmien edustajia kuin tavallisesti, muun muassa kaupan alan korkeakoulututkinnon suorittaneita ja opettajia.

Työttömien ammattinimikkeissä koronavirus ei näy samalla tavalla, vaan kärjessä ovat samat ammattinimikkeet kuin aiemmin.

Kaikkein suurimman ryhmän, yli 50 000 työtöntä työnhakijaa muodostavat ne, jotka eivät ole ilmoittaneet itselleen mitään ammattia. Heidän määränsä on kasvanut vuodessa yli 40 prosenttia. Kevään aikana määrä on kasvanut yli viidenneksellä.

Nainen menossa sisään TE-palvelupisteeseen.
Henrietta Hassinen / Yle

Tähän ryhmään kuuluu monenlaista väkeä, esimerkiksi ylioppilaaksi valmistuneita ja alanvaihtajia, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

– Heillä voi olla jokin aiempi ammatti, jossa eivät jostain syystä pysty enää työskentelemän, mutta pystyisivät tekemään jotain muuta työtä. Jos nuori on ollut kesätöissä, sitä ei lasketa varsinaiseksi ammatiksi.

Koronakriisin alkaessa ministeriössä osattiin odottaa suuria lomautettujen määriä. Niiden määrä ei kasvanut kuitenkaan aivan niin suureksi kuin arveltiin.

Ratkaisevaa on, miten nyt jo laskuun kääntyneille lomautuksille kesän aikana käy: purkautuvatko ne vai muuttuvatko ne työttömyydeksi, Räisänen sanoo.

– Vai jääkö siitä jokin työttömyyspatja, josta muodostuu pitkäaikaistyöttömyyttä.

Työttömien työnhakijoiden määrä jäänee kuitenkin lähivuosina korkeammaksi kuin ennen kriisin alkamista ja työllisyysaste laskee vuoteen 2021 asti, Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi.

Lue lisää:

TEM: Koronakriisin vaikutus työmarkkinoihin voi jäädä pelättyä pienemmäksi – työttömyysasteen ennustetaan nousevan 7,6 prosenttiin

Valtiovarainministeriö: Talous toipuu hitaasti koronaepidemiasta

Osa koronan takia lomautetuista on palannut töihin – Anna Braggelta hupeni hääkassa, hän ehti riemuita töihinpaluusta kunnes liukastui perunaan

Akava: Lomautettujen määrä kohosi ennätykseen – jopa 90-luvun laman luvut jäivät kakkoseksi

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus