1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rakentaminen

Pikkukaupunki päätti 85 miljoonasta eurosta oudoissa tunnelmissa, nyt osaa päättäjistä kaduttaa – "Olen saanut moitteita, miksi pidin suuni kiinni"

Painostusta vai tosiasioiden kertomista? Uudessakaupungissa käydään jälkipyykkiä jätti-investoinnista, sivistys- ja hyvinvointikeskuksesta.

rakentaminen
Havainnekuva Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskuksesta
Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus. Havainnekuva.SRV Rakennus Oy / Arkkitehdit von Boehm - Renell Oy

Huhtikuun 20. päivänä Uudenkaupungin valtuusto kokoontui tekemään päätöstä kaupungin historian suurimmasta investoinnista. 15 000 asukkaan pikkukaupunkiin haluttiin rakentaa lähes 60 miljoonaa euroa maksava sivistys- ja hyvinvointikeskus (Sihy).

Uudenkaupungin valtuusto siunasi Sihyn rakentamispäätöksen yksimielisesti (siirryt toiseen palveluun). Tämän jälkeen osa päättäjistä on tullut katumapäälle.

– Olisi tarvinnut aukaista suunsa, mutta viimeinen kokous oli niin painostava, että sitä ei kukaan edes usko, sanoo perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Esa Aaltonen.

Aaltonen sanoo suoraan, että häntä kaduttaa, kun äänesti Sihyn rakentamisen puolesta.

– Kyllä kaduttaa. Ja olen saanut moitteita, miksi pidin suuni kiinni. Siitä tuli nyt yksimielinen päätös pöytäkirjoihin, ja se on väärin.

Kaduttaa ja harmittaa

Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen urakoitsijaksi ja palvelutuottajaksi valittiin SRV Rakennus. Palvelusopimuksen kanssa hinta on 85 miljoonaa euroa.

SRV:n vastuulle kuuluu hankkeen suunnittelu, toteutus ja ylläpito. Kaupunki maksaa palvelumaksua, johon kuuluu vuokra ja ylläpitokustannukset.

Myös SDP:n Merja Koski on sitä mieltä, että päättäjiä painostettiin tekemään päätös Sihyn rakentamisesta.

– Kyllä ihan ehdottomasti painostettiin.

Kosken mukaan painostajina olivat sekä toiset päättäjät että virkamiehet. Mitä kokouksessa sitten tarkalleen ottaen tapahtui ja minkälaista kieltä siellä käytettiin, sitä me emme saa koskaan varmuudella tietää.

– Se on harmi, että se kokous oli salainen eikä sitä nauhoitettu. Tässä on sana sanaa vastaan.

Merja Koski ehdotti kokouksessa, että päätöksen teko siirrettäisiin syksyyn. Ehdotus sai taakseen 43 valtuutetusta vain 13.

Koski sanoo, että häntä harmittaa ettei esittänyt myös hankkeen hylkäämistä vaan äänesti muiden mukana Sihyn rakentamisen puolesta.

– Kyllä vähän kaduttaa. Olisi tarvinnut vaan taistella loppuun asti. En tosin tiedä, mitä hyötyä siitä olisi ollut, Merja Koski sanoo.

Pirjo Tamminen ja Päivi Aalto viettävät kesäpäivää ulkosalla.
Uusikaupunkilainen pienyrittäjä Pirjo Tamminen pitää sivistys- ja hyvinvointikeskusta ylimitoitettuna ja ajankohtaa sen rakentamiseen vääränä. Kesäasukas Päivi Aalto pitää palveluiden parantumista hyvänä asiana.Ari Welling / Yle

Hylkäysehdotusta ei koskaan tullut

Uuteen sivistys- ja hyvinvointikeskukseen aiotaan sijoittaa pienten lasten päiväkoti, perusopetusta, toisen asteen koulutusta, taiteen perusopetusta, vapaata sivistystyötä ja tiloja eri liikuntalajeille. Ja kaiken kruunaa uimahalli.

Oppilaita, opiskelijoita ja päiväkotilapsia jättikompleksissa olisi yli tuhat. Ja päälle liikunnan ja taiteiden harrastajat.

Kokoomuksen Tarmo Kangas on sitä mieltä, että sivistys- ja hyvinvointikeskusta ollaan tekemässä väärään aikaan.

– Kaupungin lapsiluku on romahtanut jo kolme vuotta peräkkäin ja kaupungin talous on mennyt alaspäin. Kaupunkiin ei ole tullut myöskään uusia asukkaita niin kuin kuviteltiin.

Kangas oli varautunut siihen, että huhtikuuun valtuustokokouksessa esitettäisiin hankkeen hylkäämistä. Asiasta oli jo sovittu erään toisen valtuutetun kanssa.

Koska valtuusto istui koronan vuoksi etänä, kaikki ei mennyt niin kuin oli suunniteltu.

– Minun piti sitä hylkäysehdotusta kannattaa, mutta tässä tapahtui sellainen kömmähdys, että hän ei sitä koskaan tehnyt. En tiedä mitä tapahtui.

Kangas häkeltyi asiasta ja äänesti hankkeen puolesta, vaikka sanookin nyt olevansa toista mieltä.

– Ehdottomasti olen tätä hyväksyttyä hanketta vastaan. Me ei tarvita tänne näin isoa kokonaisuutta.

Pikkukaupungissa on pikkukaupungin tunnelma, mutta myös tietyt lainalaisuudet. Tämä tuli esiin myös sivistys- ja hyvinvointikeskuksesta päätettäessä. Kaikki päättäjät eivät uskaltaneet tai halunneet tuoda kantaansa julki täysin avoimesti.

– Kun tämä on pieni kylä ja hankkeen projektipäällikkö on poikani hyvä tuttu, niin en kehdannut jyrkästi olla hanttiinkaan panemassa, Kangas harmittelee.

Uudenkaupungin 80-luvulla valmistunut uimahalli on yksi korvattavista rakennuksista.
Uudenkaupungin 80-luvulla valmistunut uimahalli on yksi korvattavista rakennuksista.Ari Welling / Yle

Yksi ja sama

Sihy-päätöksen aikaan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana toimi Seppo Laine. Hän olisi halunnut kaataa päätöksen, mutta äänesti rakentamisen puolesta pitkin hampain.

– Se oli yksi ja sama, jos minä olisin siinä kohtaa vastustanut. Me oltaisiin joka tapauksessa hävitty se äänestys, niin miksi äänestää turhan päiten vastaan.

Laineen mielestä päätös sivistys- ja hyvinvointikeskuksesta oli joka tapauksessa väärä. Laineen mukaan alun perin, kun Sihyä alettiin puuhata, hintakatto oli 50 miljoonaa. Matkan varrella hinta nousi.

– Tämä on liian iso hanke meidän kokoiseen kaupunkiin. Tämä hinta hirvittää, se on se syy vastustukseen.

Sihy-päätös jäi korpeamaan Lainetta niin paljon, että se yhdessä SDP:n sisäisten erimielisyyksien kanssa sai hänet eroamaan SDP:n ryhmästä. Kesäkuun alussa Seppo Laine perusti oman yhden miehen ryhmän Yksi Uusikaupunki.

Huudetaan kurkku suorana

Keskustan valtuustoryhmää vetävä Mika Sjöblom ihmettelee puheita painostuksesta kokouksessa.

– Minä en kokenut, että virkamiehet olisivat painostaneet. Kyse oli faktojen kertomisesta, siitä mitkä ovat vaihtoehdot.

Pro Uusikaupunki -valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Ankelo ihmettelee myös Sihy-päätöksen jälkeen syntynyttä meteliä.

– Tämä mittasuhde tässä on ihan käsittämätön. Nämäkin, jotka olivat yksimielisesti päättämässä, ovat lähteneet rummuttamaan tässä asiassa. Kyllä minä hämmästelen tällaista selkärangattomuutta.

Ankelon mukaan sivistys- ja hyvinvointikeskushanke on ollut välillä turhauttava prosessi.

– Kriitikkopuoli on huutanut koko ajan kurkku suorana, että salaillaan ja pimitetään tietoja eikä kerrota kaikkia asioita. Heille ei tunnu mikään riittävän eikä kelpaavan.

Valtuuston kokouksessa mukana ollut Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio hämmästelee myös puheita painostuksesta.

– Virkamiesjohdossa emme allekirjoita tämän tyyppisiä väitteitä millään tavalla. Aivan varmasti emme ole painostaneet.

Osa valtuutetuista kertoo, että pääpainostaja olisi ollut kaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari. Hänkin ihmettelee väitteitä painostuksesta.

– Minulla ei ole mahdollisuutta painostaa. En ollut edes hankkeen esittelijä enkä projektipäällikkö.

Nikkari sanoo kertoneensa kokouksessa ainoastaan tosiasiat. Mitä seuraisi, jos sopimus SRV:n kanssa olisi hylätty.

– Jos tämä sitten koetaan painostuksena ja uhkailuna, kun kerrotaan, että meille olisi tullut erinäisiä korvausvaatimuksia, Nikkari pohtii väitteitä painostuksesta.

Erkki Virtanen puntaroi kaupungin suurinvestointia asiointimatkallaan.
Erkki Virtanen Uudenkaupungin Kalannista toivoo, että keskuksesta tulee kunnollinen eikä "kertakäyttöinen". Veronmaksajana hän on varautunut verojen yleiseen nousuun jo koronankin takia. Ari Welling / Yle

SRV:n tarjous huomattavasti halvempi

Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentajasta päätettiin tarjouskilpailun perusteella. Alun perin kisaan osallistui kolme tahoa: YIT, NCC-Caverion ja SRV. Lopulta tarjouksen kaupungille jättivät vain SRV ja YIT, kun NCC vetäytyi kisasta.

Ylen tietojen mukaan YIT:n tarjous olisi ollut 147 miljoonaa euroa. Voittaneen SRV:n tarjous oli 85 miljoonaa euroa. Kumpikin tarjous piti sisällään sekä rakentamisen että palveluntuotannon.

Uudenkaupungin uusi uimahalli ulkoa.
Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskuksen uusi uimahalli. Havainnekuva.SRV Rakennus Oy / Arkkitehdit von Boehm - Renell Oy

Moni uusikaupunkilainen erityisesti sosiaalisessa mediassa piti SRV:n valintaa jo alun alkaen selvänä. Rakennusfirman pääomistajia kun ovat Ilpo Kokkila ja hänen perheensä, joka on myös Uudenkaupungin suurimman työnantajan Valmet Automotiven eli Uudenkaupungin autotehtaan suurin yksityisomistaja (siirryt toiseen palveluun).

Sosiaalisessa mediassa SRV:n valinnasta on käyty kipakkaa keskustelua. Yksi kritiikin kohde on ollut se, että SRV:n taloustilanne on ollut kehno (siirryt toiseen palveluun) ja yritys on tehnyt tappiota viime vuodet.

Osa päättäjistä jakaa somettajien huolen SRV:n talousahdingosta.

– Totta kai se pelko on olemassa. Tulee kaupungille hirmu kustannukset, jos firma menee konkurssiin. Kyllä kaupungin on sieltä silloin aika paha saada rahoja pois, Seppo Laine Yksi Uusikaupunki -ryhmästä sanoo.

– Toki se on yksi mahdollisuus, mutta kaikkia riskejä tässä maailmassa on. Pelon lietsominen, että kaikki möröt toteutuu, ei millään tavalla edistä maailman pitoa, sanoo keskustan Mika Sjöblom.

Valitukset myöhäistävät aikataulua

Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamisesta tehtiin Turun hallinto-oikeuteen seitsemän valitusta (siirryt toiseen palveluun). Seppo Lohtaja on yksi valittajista.

Lohtajan mukaan Uudenkaupungin talous ei tule kestämään Sihyn rakentamista, vanhojen koulujen purkaminen uuden talon alta on väärin ja mammuttilaitos jättää oppilaat tuuliajolle, kun siellä ei ole perinteisiä luokkahuoneita.

– Hallinto-oikeus palauttaa asian parempaan valmisteluun. Näin minä odotan käyvän, Lohtaja sanoo.

Myös toinen valittaja, Seppo Sjöblom,pitää päätöstä vanhojen koulurakennusten purkamisesta järkyttävänä.

– Oli päädytty siihen, että uudisrakentaminen olisi halvempaa kuin vanhojen korjaaminen. En voi hyväksyä tätä ollenkaan, sanoo rakennusinsinöörin koulutuksen saanut Sjöblom.

Valitukset viivästyttävät sivistys- ja hyvinvointikeskuksen valmistusmista ainakin vuodella. Palvelusopimusta SRV:n kanssa ei voida allekirjoittaa ennen kuin hallinto-oikeus on käsitellyt valitukset.

Alun perin rakentamisen olisi pitänyt alkaa ensi vuonna ja rakennuksen valmistua 2023.

Kaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari ei usko valitusten menestykseen.

– Suurin osa siellä on sellaisia, joita hallinto-oikeus ei tule edes käsittelemään.

Osa päättäjistä on näreissään valituksista.

– Toki valittaminen on demokratiaan kuuluva oikeus, mutta minun mielestäni tälle hankkeelle suoranainen kiusanteko. Siinä on suhteellisuudentaju hukassa, kaupunginvaltuutettu Matti Ankelo Pro Uudestakaupungista sanoo.

Kaupunginjohtaja on kaunopuheisempi.

– Minulla on halua ymmärtää vastakkaisia näkemyksiä niin kauan kuin voin luottaa siihen, että hankkeen vastustajien vilpitön tarkoitus on ajatella kaupungin parasta. Toivottavasti tästä on kysymys, Atso Vainio sanoo.

Janita Päivärinta tapasi Turusta tulleen Heidi Ihalaisen Uudessakaupungissa. Sylissä Minka Oittinen.
Janita Päivärinta tapasi Turusta tulleen Heidi Ihalaisen Uudessakaupungissa. Sylissä Minka Oittinen. He pitävät siitä ajatuksesta, että lapsia varten rakennetaan uutta.Ari Welling / Yle

Yleisönosastossa vastustajat aktiivisia

Sivistys- ja hyvinvointikeskusta alettiin puuhata Uuteenkaupunkiin 2017. Uudenkaupungin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) on täyttynyt kaupunkilaisten mielipiteistä numero toisensa jälkeen. Mikään muu kaupungin hanke ei ole koskaan saanut niin paljon yleisönosastokirjoittelua aikaan.

– Kirjoittelu on ollut tosi aktiivista. Kyllä tämä on ihan omassa luokassaan, sanoo päätoimittaja Eija Eskola-Buri.

Päätoimittajaa ihmetyttää se, että vaikka kaikki Sihyn rakentamiseen liittyvät päätökset on tehty yksimielisesti, kirjoittelu on vain kiihtynyt ja kiihtynyt.

Eija Eskola-Buri ei uskalla arvioida, mitä mieltä kaupunkilaisten suuri joukko oikeastaan on koko hankkeesta.

– Kaupunkilaisten kantaa on ehkä meidän yleisöosastokirjoitusten perusteella vähän vaikea hahmottaa. Hankkeen vastustajat ovat olleet huomattavasti enemmän äänessä.

Se, miksi Uudessakaupungissa on keskusteltu sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamisesta välillä kiihkeäänkin sävyyn, kertoo kaupunginjohtaja Atso Vainion mukaan rakkaudesta Uuteenkaupunkiin.

– Tämä kaupunki on meidän asukkaille valtavan tärkeä, kaikkea muuta kuin yhdentekevä. Välillä tulee voimakkaitakin mielipide-eroja, kun kaikki ei ole rationaalista vaan tunteet ovat myöskin mukana.

Huhuja liikkeellä runsaasti

Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen ympärillä on Uudessakaupungissa pyörinyt paljon huhuja. Yksi niistä on ollut se, että hankkeen valmistelijat olisivat salanneet ja pimittäneet tietoa. Että hanketta olisi ajettu kuin käärmettä pyssyyn.

– Minulle ei ole näytetty toteen yhtään tapausta, jossa näin olisi käynyt, sanoo kaupunginjohtaja Atso Vainio.

Yksi huhuista liittyy siihen, että Sihyn tieltä purettavat koulut olisivat paremmassa kunnossa kuin on kerrottu. Että ne kannattaisi kunnostaa.

– Ei meillä ole arvolatauksia, että pitäisi päätyä johonkin tiettyyn vaihtoehtoon. Kenelläkään ei ole mitään vimmaa päästä purkamaan rakennuksia, Vainio sanoo.

– On tehty tavoitteellisia vertailulaskelmia ja päädytty siihen, että on halvempaa rakentaa uutta kuin korjata vanhaa, sanoo puolestaan Seppo Sjöblom, yksi valittajista.

Uudenkaupungin uusi sivistys- ja hyvinvointikeskus ulkoa.
Osa ihmisistä pelkää sivistys- ja hyvinvointikeskuksen pilaavan puutalomiljöön.SRV Rakennus Oy / Arkkitehdit von Boehm - Renell Oy

Kaupunginjohtaja Atso Vainion mukaan koulujen tuleva purkaminen ja uuden sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentaminen tehdään, koska se on kokonaistaloudellisesti paras ja edullisin vaihtoehto.

– Yhteistä kaikille vaihtoehdoille oli, että ne tulevat kalliiksi.

Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentaminen nykysuunnitelmien mukaan on hankkeen vastustajien mielestä Uudellekaupungille liian kallista.

Kaupungin talousnäkymät eivät ole tarpeeksi hyvät (siirryt toiseen palveluun), jotta kuntatalous kestäsi Sihyn kustannukset, he sanovat. Perusteluina on muun muassa verotulojen ja syntyvyyden lasku.

– Hanke on liian kallis, se kuormittaa liikaa Uuttakaupunkia. Ei sitä ole mahdollista toteuttaa, sanoo perussuomalaisten Esa Aaltonen.

– Sihy ei toteudu siinä mielessä kuin valtuustossa päätettiin. Aika hoitaa tehtävänsä, uskoo kokoomuksen Tarmo Kangas.

Keskustan Mika Sjöblom sanoo, että Sihyn rakentaminen on pakkorako, ja tulevaisuuden taloustilanteella spekulointi on turhaa.

– Tosiasia on se, että kukaan ei tiedä talousnäkymistä. Ei Suomen, ei Uudenkaupungin eikä maailmankaan tasolla.

Mitä mieltä olet kuntien suurinvestoinneista yleensä ja Uudenkaupungin hankkeesta erityisesti? Keskustelu jatkuu jutun alla tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Uudenkaupungin historian kallein ja kiistellyin talo maksaa 50 miljoonaa euroa – saman katon alle kirjasto, uimahalli, koulut ja paljon muuta

Uudenkaupungin SiHy-hankkeen aikataulu menossa uusiksi – kaavamuutoksesta kaksi valitusta

Uudenkaupungin autotehdas suunnittelee uusia lomautuksia

Verotulojen lasku pakottaa Uudenkaupungin seurakunnan irtisanomisiin

Lue seuraavaksi