Turkin hallinto kovensi korona-aikana otteita oppositiota ja arvostelijoita vastaan – kurdipuolue ajettu jo ahtaalle

Otteet kovenevat sitä mukaa kun Erdoğanin AK-puolueen suosio laskee, tunnettu Turkki-tutkija arvioi.

Turkki
Kuvassa on turkkilainen nainen.
Suurin painostus Turkissa kuluneena vuonna kohdistui kurdien suurimpaan puolueeseen HDP:hen.Kemal Aslan

Kun koronavirus saapui Turkkiin, presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinto ei suinkaan keskittynyt pelkästään viruksen nujertamiseen. Se myös kovensi otteitaan oppositiota ja hallinnon arvostelijoita.

Kymmenentuhannen tavallisen somekäyttäjän profiilit Turkissa joutuivat tutkinnan alaisiksi (siirryt toiseen palveluun), ihmisoikeusjärjestö Amnesty on todennut. Satoja pidätettiin "provosoivien" koronavirukseen liittyvien postauksiensa vuoksi.

Hallinnon painostuksen suurin isku on kuitenkin kohdistunut kurdipuolue HDP:hen.

Hallituksen kannattajat ovat uhanneet puoluetta lakkauttamisella. He syyttävät puoluetta kurdien aseelliseen PKK-järjestön tukemisesta samalla kun Turkki iskee PKK:n leirejä vastaan Pohjois-Irakissa lähellä Turkin rajaa.

Kuvassa on rivi poliiseja mielenosoittajien edessä.
Mielenosoitukset, silloin kun ne sallitaan, sujuvat tiukassa poliisivalvonnassa Istanbulissa.Kemal Aslan

Erdoğanin "taikaresepti" ei enää toimi?

Tarkkailijoiden mukaan syy koventuneisiin otteisiin on Erdoğanin Oikeus- ja kehityspuolueen eli AK-puolueen kannatuksen lasku mielipidekyselyissä.

Heikentynyt talous on hivuttanut puolueen kannatusta viime vuosina, ja monet turkkilaiset ovat alkaneet kyseenalaistaa presidenttijärjestelmän toimivuutta.

Kun pääoppositiopuolue Tasavaltalainen kansanpuolue eli CHP väläytteli aikaistettujen vaalien mahdollisuutta, hallitus varoitti oppositiota "vallankaappausajatusten" hautomisesta.

Recep Tayyip Erdogan.
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin hallinto aikoo kiristää otettaan sosiaalisesta mediasta. Pavel Golovkin / EPA

Riippumattomien mielipidemittausten mukaan AK-puolueen on laskenut koronakevään aikana yli kymmenellä prosenttiyksiköllä.

– Näyttää siltä, että ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen Erdoğanin taikaresepti, toisaalta kasvattaa taloutta ja toisaalta mustamaalata ryhmiä jotka eivät äänestä häntä, ei enää toimi, sanoi politiikan tutkija Soner Çağaptay Ylelle juhannusviikolla.

Çağaptay johtaa Washington Insitute -tutkimuslaitoksen Turkin-osastoa, ja hän on julkaissut useita kirjoja Erdoganin valtakaudesta Turkisssa.

Tuoreimpien kyselyjen valossa enää kolmasosa turkkilaisista kannattaisi AK-puoluetta, joka on johtanut Turkkia vuodesta 2002.

Kiivaimpina talouskasvun vuosina hallitusta kannatti yli puolet kansalaisista.

– Uskon, että painostus kasvaa jatkossa vieläkin enemmän, koska Erdoğanin täytyy nyt johtaa kansan enemmistöä vähemmistön tuella, Çağaptay sanoi.

Samalla Erdoğan haluaa pitää kiinni kunnianhimoisista ulkopoliittisista tavoitteistaan. Turkilla on sotilasoperaatioita Syyriassa ja Libyassa.

Erdoğanin haasteet ovat kasvaneet

Painostuksesta huolimatta – tai ehkä sen takia – Turkin oppositio on vahvistunut vuoden aikana.

Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin perustama CHP voitti viime vuoden paikallisvaalit lähes kaikissa Turkin suurimmissa kaupungeissa, mukaan lukien maan suurin kaupunki Istanbul ja pääkaupunki Ankara.

Korona-aikana hallitus on estänyt pääoppositiopuolue CHP:n avustuskampanjoita. Toimet herättivät paheksuntaa hallituksen omienkin kannattajien keskuudessa.

Kasvava osa nuorista ei tue AK-puoluetta, vaikka he ovat kokeneet vain Erdoğanin valtakauden. Joka neljäs nuori on työtön ja vailla opiskelupaikkaa. Hallitus on esitellyt uusia talousohjelmia tiheästi, mutta taloudenj kohentumisen merkkejä ei toistaiseksi näy.

– Nyt kun koronaviruspandemia on heikentynyt taloutta entisestään, kyllästyminen valtaapitäviin on syventynyt, tutkija uskoo.

Vaalitappion jälkeen AK-puolueesta erosi muiden joukossa kaksi entistä Erdoganin luottoministeriä, entinen talousministeri Ali Babacan ja pääministeri Ahmet Davutoğlu. Molemmat ovat perustaneet omat puolueensa ja yrittävät houkutella AK-puolueen konservatiivisia kannattajia riveihinsä.

Seuraavat vaalit on määrä järjestää vuonna 2023, Turkin tasavallan satavuotisjuhlavuotena. Erdoğan lupaa, että Turkki pääsee siihen mennessä "kaikkiin tavoitteisiinsa".

Kurdipuolue marssi protestiksi Ankaraan

Hallitus on ajanut erityisen ahtaalle kurdien suurimman puolueen, Kansojen demokraattisen puolueen eli HDP:n.

Kymmenet viime vuoden paikallisvaaleissa valitut kurdikaupunginjohtajat on erotettu viroistaan terrorismisyytösten nojalla, ja heidät korvattu hallinnon virkamiehillä. Yli parikymmentä kurdikaupunginjohtajaa on pidätetty.

– Paikallisvaaleissa voittamastamme 65 kaupungista ja paikkakunnasta jäljellä on enää 12. Kansanedustajiamme vastaan on nostettu yli 800 syytettä. Tuhansia jäseniämme on vankilassa, sanoi HDP:n kansanedustaja Saruhan Oluç Ylelle.

Kansanedustaja Saruhan Oluç HDP-puolueesta.
Kansanedustaja Saruhan Oluç HDP-puolueesta marssi Istanbulissa torstaina.Kemal Aslan

Suosionsa huipulla HDP keräsi kuuden miljoonan ihmisen äänet. Vaikka se on laillinen puolue, hallinnon tukijat väittävät sen toimivan PKK:n ohjausnuorassa.

Kurdien itsehallintoa ajava PKK on sekä Turkin, EU:n että Yhdysvaltojen terroristijärjestölistalla.

Vaatimukset kurdipuolue HDP:n lakkauttamisesta oikeusteitse ovat kiihtyneet viime viikkoina. Lakkauttamisella olisi kauaskantoiset seuraamukset.

HDP on paitsi toiseksi suurin oppositiopuolue parlamentissa, myös AK-puolueen ainoa kilpailija Turkin kurdienemmistöisessä kaakkoisosassa.

Puolue on kieltänyt itseensä kohdistuvat terrorismisyytökset ja syyttää hallintoa HDP:n tahallisesta "saatanallistamisesta", jotta se voitaisiin nujertaa poliittisessa kilpailussa.

– Vaikka meitä ei lakkautettaisikaan, ainakin meidät yritetään halvaannuttaa, Oluç sanoi.

Kuvassa on käynnissä protestimarssi.
Turkin suurin kurdipuolue HDP saapui Istanbuliin keskiviikkona protestimarssillaan kohti Ankaraa.Kemal Aslan

Vastalauseena hallinnon toimille HDP järjesti juhannusviikolla marssin pääkaupunkiin Ankaraan.

Kymmenet pääsivät lauantaina perille Ankaraan siitä huolimatta, että useissa kaupungeissa poliisi oli pystytti barrikadeja ja pidätti osallistujia.

Marssi Ankaraan alkoi Itä-Turkin kurdialueelta Hakkarista ja samanaikaisesti Länsi-Turkin Edirnestä, jossa entinen HDP:n johtaja Selahattin Demirtaş ja muut puolueen tunnetuimmat johtohenkilöt ovat olleet vangittuna neljättä vuotta.

Hallitus kaavailee vaalilain muuttamista. Jos HDP syrjäytetään, AK-puolueelle voisi riittää pienempikin äänimäärä vallassa pysymiseen, mahdollisesti ilman nykyisen hallituskumppaninsa, nationalistipuolue MHP:n tukea.

– Jos eri oppositioryhmät löytävät yhteisen pohjan ja välttävät virheet, hallinto vaihtuu demokraattisesti. Mutta hallinto yrittää estää tämän kaikin keinoin, Oluç sanoi.

Kuvassa on käynnissä protestimarssi.
Turkin kurdioppositio marssi juhannusviikolla Ankaraan vaatimaan puolueeseen kohdistuvan painostuksen lopettamista.Kemal Aslan

Rekkakuskikin joutui pidätetyksi

Osansa painostuksesta ovat saaneet myös tavalliset kansalaiset.

Iskenderunin kaupungissa linja-auton kuljettaja Malik Yilmaz pidätettiin kuulusteltavaksi, kun hän oli julkaissut TikTok-sovelluksessa karanteeneja arvostelleen videopätkän maaliskuussa.

– Kehotatte jäämään kotiin (koronaviruksen takia)... Mutta jos en käy töissä, en voi maksaa laskuja, ja se on pahempaa kuin kuolema, Yilmaz sanoi rekkansa ratissa nauhoittamallaan videolla.

– Ei tämä virus minua tapa, se on tämä teidän järjestelmänne, hän jatkoi.

Nyt Yilmazia uhkaa kahden vuoden vankeustuomio muiden "yllyttämisestä rikkomaan lakia", ja hän on saanut potkut työpaikaltaan.

Erdoğanin uskolliseksi kannattajaksi ilmoittautuva Reşat Orhan sitä vastoin ei näe syytä valittamiseen, vaikka hänenkin kenkäkauppansa Istanbulissa kärsii asiakaskadosta.

Kriisistä ei hänen mielestään voi puhua – talous on kärsinyt koronaviruksesta kaikkialla maailmassa.

Orhan kertoi Ylelle uskovansa presidentin sanomaan: Turkin hallintoa vastaan on meneillään ulkovaltojen juonima salaliitto. Siitä johtuvat myös opposition vaatimukset aikaistetuista vaaleista.

– Ulkovallat ovat omien etujensa vuoksi liittoutuneet oppositiopuolueiden kanssa AK-puoluetta vastaan. He eivät halua, että pääsemme 2023 tavoitteisiimme, hän uskoo.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus