Haukkaleija saattaa karkottaa kaupunkilokit, mutta vain naapurikatolle saakka

Lokit ja tiirat pesivät parhaillaan. Niiden hyökkäykset ovat yrityksiä karkottaa ihminen pesän läheisyydestä.

lokit
En fiskmås står på taket till en glasskiosk.
Kalalokki on kotiutunut kaupunkien katoille. Kuvituskuva.Hanna Othman / Yle

Kaupunkeihin muuttaneet lokit ovat jo vuosia aiheuttaneet ihmisille ongelmia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Oulussa kävelykadulle on viritetty siimoja pitämään lokit poissa terasseilta ja ihmisten niskoila

Jyväskylän Lutakossa kerrostalojen katoilla kököttää valkoharmaita lintuja. Ne ovat kalalokkeja. BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi listasi lajin Suomen viiden vihaisimman linnun joukkoon.

– Selkeästi siihen malliin varoittelevat, että heillä on poikasia huollettavana, sanoo Heikki Helle Keski-Suomen lintutieteellisestä yhdistyksestä Lutakon lokeista.

Katolle pesivä lokki on useimmiten juuri kalalokki.

Yli lentää myös pienempiä mustapäisiä lintuja. Ne ovat kalatiiroja.

– Siellä kannetaan kalaa hautovalle puolisolle, Helle sanoo.

Jos ihminen tulee lokin mielestä liian lähelle pesää, ne puolustavat jälkeläisiään syöksymällä korkeuksista kohti. Tavoitteena on pelottelu, ja osumia tulee harvoin. Alle puolikiloinen lokki ei vaaranna itseään ja poikasiaan käymällä itseään sata kertaa suuremman kohteen kimppuun.

– Ihmisellä on edellytykset miettiä, miten suhtautuu lokkien syöksyihin, mutta lokilla ei pysty miettimään suhtautumistaan ihmisiin, sanoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Lokkien syöksykausi kestää pari - kolme viikkoa. Se kattaa ajan poikasten kuoriutumisesta siihen, että ne ovat lentokykyisiä.

Katoilla keikkuu karkottimia

Muutaman talon katolla syöksähtelee ja tempoilee haukkaleija. Niillä pyritään pitämään kattopesijät loitolla.

– Pelottimien teho näyttäisi olevan vaihtelevaa, Toivanen sanoo.

Heikki Helle arvelee, että leijat myös saavat kalalokit vain valitsemaan rauhallisemman katon – kunhan leija on paikallaan ennen pesintää.

– Veikkaan, että kun leijoja lepattaa vähän joka katolla, niiden yleinenkin teho laskee, Helle sanoo.

Lokki on oppivainen. Kun lajitoverit eivät menetäkään henkeään "haukan" kynsissä, leijan pelotevaikutus hiipuu.

Lokkien tämän kesän syöksähtelyihin karkottimet eivät vaikuta, sillä varsinainen pesintä on ohi ja poikaset kuoriutuneet.

Meneillään on myös pesimärauha – kaikki linnut ovat rauhoitettuja huhtikuusta heinäkuuhun. Pesien ja munien hävittäminen tai siirtäminen sekä lintujen ja niiden poikasten häiritseminen on kielletty laissa. Myöskään pesään pääsyä ei saa estää.

Lokki tulee kaupunkiin turvaan

Kalalokit ja -tiirat pesivät samoissa ympäristöissä. Kerrostalojen katot ovat niille turvallisia paikkoja tehdä pesä.

– Kaupunkien kaduilta myös irtoaa lokeille aika tavalla evästä, siellä ne aamuyön tunneilla syövät makkaraperunoita, Helle sanoo.

Tiirat hakevat ruokansa kauempaakin, ja pohjoisen Päijänteen kalavedet ovat niille aivan riittävän lähellä.

Jos kattopesimistä halutaan estää, pitää katto tehdä sellaiseksi, ettei se houkuttele lokkia.

– Lokin pesä ei kummoinen ole, kuoppa ja pari kortta, mutta katolle voi miettiä rakenteita, jotka ovat lokille hankalia. Ne eivät toki saa lintua vahingoittaa. Pitää ajatella, miltä katto linnun silmissä näyttää, sanoo Toivanen.

Maassa pesiviä lokkeja Jyväskylässä löytyy esimerkiksi kaupungin keskustan laajalta ratapihalta. Naurulokit ovat arvioineet, että siellä saa olla turvassa esimerkiksi supikoirilta, ketuilta ja minkeiltä.