1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yhdysvaltojen historia

Trumpin vaalitilaisuudessa menivät pieleen sekä aika että paikka, sanovat arvostelijat – taustalla kaksi Yhdysvaltain historian synkkää hetkeä

Mikä päivä on Juneteenth ja mitä tapahtui Tulsan joukkomurhassa?

Ihmiset pakenivat Tulsasta joukkomurhan aikana autokyydillä touko-kesäkuun vaihteessa vuonna 1921. Valokuvassa näkyvien ihmisten nimet eivät ole tiedossa. Kuva: Alvin C. Krupnick / AOP

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös järjestää koronatauon jälkeinen ensimmäinen suuri vaalikampanjatilaisuutensa 19. kesäkuuta Tulsan kaupungissa aiheutti valtavan arvosteluryöpyn.

Kriitikoiden mukaan sekä Juneteenth-nimellä tunnettu päivä että vanhaan joukkomurhaan liittyvä paikkakunta ovat täysin vääriä valintoja mustien historian vuoksi.

Lopulta Trumpin kampanja taipui lykkäämään tapahtumaa yhdellä vuorokaudella, mutta paikkakuntaa ei vaihdettu.

Kohun taustalla olevat Yhdysvaltain historian kaksi synkkää lukua ovat kuitenkin jääneet monelle tuntemattomiksi: Mikä on Juneteenth ja mitä tapahtui Tulsan joukkomurhassa?

Juneteenth-päivänä lopetettiin monen mustan orjuus

Joka vuosi Yhdysvalloissa kesäkuun 19. päivänä vietettävä Juneteenth ei ole virallinen kansallinen juhlapäivä, mutta tänä vuonna siitä on monin paikoin tehty alueellinen juhlapäivä. Esimerkiksi New Yorkin osavaltion työntekijöille päivä on tänä vuonna julistettu vapaapäiväksi (siirryt toiseen palveluun).

Näihin päiviin asti lähinnä afroamerikkalaisten huomioima päivä on saanut tänä vuonna rasisminvastaisen liikkeen ja poliisiväkivaltaa vastustavien mielenosoitusten ansiosta laajemman yleisön huomion.

Vapautuspäiväksikin kutsutun merkkipäivän juuret johtavat Yhdysvaltain orjuuden historiaan ja vuosina 1861–1865 käytyyn sisällissotaan. Sodassa olivat vastakkain orjuuden lakkauttamista ajanut Unioni eli Pohjoisvaltiot ja orjuutta tukenut Konfederaatio eli Etelävaltiot.

Orjana Texasissa ollut Bob Lemmons kuvattuna ilmeisesti elokuussa 1936. Lemmons syntyi noin vuonna 1850. Kuva: Everett Collection / AOP

Jo sisällissodan vielä jatkuessa presidentti Abraham Lincoln allekirjoitti presidentillisen vapautusjulistuksen, joka vapautti pysyvästi osan orjista. Tammikuussa 1863 voimaan astunut vapautus koski esimerkiksi paenneita orjia ja Pohjoisvaltioiden valtaamien alueiden orjia.

Viimeisenä Konfederaatiolta vallattuna alueena vapautusjulistus astui voimaan Texasissa 19. kesäkuuta 1865. Tuona päivänä vapauden sai yli 250 000 orjaa, kertoo afroamerikkalaisten historiaa ja kulttuuria tallentava museo NMAAHC (siirryt toiseen palveluun).

Päivästä muodostui juhlapäivä Juneteenth, jota NMAAHC kutsuu sivuillaan (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain toiseksi itsenäisyyspäiväksi.

Koko Yhdysvaltain alueella orjien vapauttaminen tapahtui vasta sisällissodan päättymisen jälkeen joulukuussa 1865 voimaan tulleella perustuslain (siirryt toiseen palveluun) 13. lisäyksellä.

Tulsan joukkomurhassa tuhottiin "mustien Wall Street"

1920-luvulla ei ollut sosiaalista mediaa, mutta se ei estänyt valeuutisten leviämistä.

Oklahoman osavaltiossa sijaitsevassa Tulsassa kesällä 1921 levinneet ilmeisen perusteettomat huhut johtivat joukkomurhaan, jonka uhriluku lasketaan ainakin kymmenissä, mutta ehkä jopa sadoissa.

Tapahtumien kulku käy ilmi vuonna 2001 julkaistusta Oklahoman osavaltion asettaman virallisen tutkintaryhmän raportista (siirryt toiseen palveluun).

Mustien asuttamasta kaupunginosasta Tulsassa kohosi tulipalojen nostattamaa savua 31.5.–1.6.1921 tehdyn joukkomurhan aikaan. Kuva: Everett Collection / AOP

Kaikki sai alkunsa, kun kaupungissa alkoi levitä huhu siitä, että nuori musta kengänkiillottaja olisi ahdistellut hissityttönä työskennellyttä valkoista nuorta naista. Tapausta tutkiessaan poliisi pidätti nuorukaisen, mikä johti sanomalehtiuutiseen epäillystä rikoksesta.

Kaupunkiin levinnyt uutinen ja sen ympärillä pyörinyt huhumylly nostivat tunteita. Mustien keskuudessa huhuttiin valkoisten lynkanneen nuorukaisen. Seurauksena oli väkivaltaisia yhteenottoja mustien ja valkoisten välillä. Lopulta tilanne kärjistyi 31.5.–1.6.1921 verilöylyksi, joka tunnetaan Yhdysvalloissa muun muassa nimellä "Tulsa race massacre".

Verilöylyn seurauksena kaupungissa tuhottiin mustien Wall Streetinä tunnetut korttelit, joissa asui Yhdysvaltain tuon ajan varakkainta ja menestyneintä mustaa väestöä. Valkoisten muodostamat joukkiot kävivät rakennuksia läpi järjestelmällisesti ryöstäen ja tuhoten mustien omaisuutta sekä tappaen ihmisiä.

Apuna kortteleihin hyökkäämisessä käytettiin pieniltä osin jopa ilmahyökkäyksiä, kun lentokoneista ammuttiin alas aseilla ja pudotettiin jonkinlaisia palopommeja.

Illasta seuraavaan päivään kestäneen valkoisten väkivaltaisen riehumisen jälkeen ainakin 35 afroamerikkalaisten kaupunginosan korttelia oli tuhottu. Tilanne rauhoittui vasta Oklahoman kansalliskaartin saavuttua Tulsaan.

Tuhannet afroamerikkalaiset menettivät kotinsa ja omaisuutensa Tulsan tapahtumien seurauksena. Kuvassa kadulle mellakan aikana vuonna 1921 kasattua omaisuutta. Kuva: Alvin C. Krupnick / AOP

Tuhannet kaupunginosan asukkaat jäivät kodittomiksi, eikä heidän menettämäänsä omaisuutta korvattu.

Heti tapahtuneen jälkeen lehdistössä uutisoitiin kaikkiaan kymmenien ihmisten kuolleen Tulsassa. Viralliset kuolintodistukset on löydetty 39 uhrista, mutta asiantuntija-arviot kuolleiden todellisesta määrästä vaihtelevat 150 ja 300 välillä. Loukkaantuneita oli satoja.

Vuonna 2001 julkaistussa virallisen tutkintaryhmän raportissa todettiin, että koko verisen tapahtumasarjan alkupisteenä toimineessa kohtaamisessa kengänkiillottajan ja hissitytön välillä ei mitä ilmeisemmin tapahtunut minkäänlaista ahdistelua.

Raportin mukaan ilmeinen tapahtumien kulku oli, että hissiin astunut kengänkiillottaja kompastui ja hissityttö huudahti pelästyneenä. Läheisen kaupan myyjä teki tapahtuneesta kuitenkin oman tulkintansa, ilmoitti poliisille kyseessä olleen seksuaalinen ahdistelu ja näin oli verilöylyn alkutahdit lyöty.

Lue myös:

Trumpin vaalitilaisuudet jatkuvat – Viranomaiset pitävät kokoontumisia terveysriskinä sekä osallistujille että presidentille

Rosa Parks, Martin Luther King, Barack Obama – kamppailu mustan väestönosan kansalaisoikeuksista jatkuu nykymielenosoituksissa

Kirjeenvaihtajalta: Rakenteellinen rasismi kampittaa Yhdysvaltain mustia kohdusta alkaen, mutta avasiko George Floyd viimein tien pysyvälle muutokselle?