Inarijärven Ukonkivisaaren portaat ja laituri puretaan ensi kesänä – saamelaisten pyhälle paikalle kulkua ei siltikään voida kokonaan estää

Inarinjärven katamaraaniristeilyt eivät enää rantaudu Ukonkivelle.

pyhät paikat
Ukonkivi.
Inarinjärven Ukonkivisaaren rauhoittamisesta on keskusteltu jo 2000-luvulta lähtien. Vesa Toppari / Yle

Inarilainen Tuomas Lappalainen ohjaa katamaraania levollisin mielin kohti Inarijärven väylää ensimmäistä kertaa tälle kesälle.

Kesäisin tuhannet matkailijat haluavat päästä näkemään inarinsaamelaisten pyhän paikan, Ukonkivisaaren. Matkailuyritys Visit Inari on jo pitkään kuljettanut risteilyillään matkailijoita paikan päälle, mutta tänä vuonna he tulevat vain kiertämään saaren järveltä.

Visit Inari päätti viime syksynä lopettaa Ukonkivisaarelle rantautumisen.

– Se ajatus oli muhinut jo pikkuhiljaa taustalla, mutta kun alkoi enemmän kuulumaan keskustelua siitä, että on tärkeää, ettei Ukonkivisaarelle enää mentäisi. Tehtiin sitten nopeasti päätös, että emme enää mene sinne, emmekä jääneet mitään lakeja odottelemaan, kertoo Visit Inari yrityksen osakas Tuomas Lappalainen.

Visit Inarin osakas Tuomas Lappalainen
Inarilainen Tuomas Lappalainen on kuljettanut katamaraania järvellä jo vuosia. Vesa Toppari / Yle

Ukonkivisaari tunnetaan inarinsaamelaisten uhripaikkana. Saamelaisten tiedetään uhranneen saarella jo 1300-luvulla. Saaren ympäristöstä on löytynyt luita, sarvia ja kolikoita.

Rovaniemeläinen Katja Keränen on Inarijärven risteilyllä jo toista kertaa. Aiemmin hän pääsi käymään saarella.

Saareen on rakennettu 1980-luvulla laituri venekulkua varten. Myös itse Ukonkivelle on päässyt kiipeämään Metsähallituksen portaita pitkin katsomaan Inarijärvelle avautuvaa maisemaa.

Keränen muistaa, kuinka ensimmäinen vierailu saarella teki häneen suuren vaikutuksen. Hän innostui ottamaan enemmän selvää saamelaisten historiasta. Tällä kertaa kuitenkaan saarelle ei pääse tutustumaan jalkaisin ja se herättää ristiriitaisia tunteita.

– Varmaan se on hyväkin asia, koska se on ollut pyhä paikka saamelaisille. Minua ei tietenkään haittaa, kun olen siellä jo käynyt, mutta hieman ehkä harmittaa muiden puolesta, sanoo Keränen.

Rovaniemeläinen Katja Keränen
Ukonkivi ja saamelaisten historia tekivät jo aiemmin suuren vaikutuksen Katja Keräseen. Vesa Toppari / Yle

Portaiden ja laiturin purku aloitetaan ensi kesänä

Ukonkivisaaren rauhoittaminen on noussut silloin tällöin yleiseen keskusteluun viime vuosien aikana.

Metsähallituksen puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi kertoo, että vuoden 2019 aikana Ukonkivisaarella vieraili yhteensä 11 000 ihmistä. Tällä hetkellä saarelle on lupa mennä veneellä tai muulla moottoriajoneuvolla ympäri vuoden.

Seurujärven mukaan Visit Inari -yrityksen päätöksen pohjalta heidän oli helppo jatkaa keskustelua omassa organisaatiossaan siitä, mitä asian eteen voisi tehdä. Metsähallitus ja Väylävirasto ovat yhdessä päättäneet purkaa Ukonkivisaaren huipulle johtavat portaat ja veneille tarkoitetun laiturin.

– Tavoitteena on, että Ukonkivisaaren portaat ja venelaituri puretaan heti ensi kesän alussa, kun veneellä pääsee saarelle kulkemaan. Me haluamme edetä samassa aikataulussa Väyläviraston kanssa, jotta saarelle ei jää yhtikäs mitään, sanoo Seurujärvi.

Pirjo Seurujärvi Metsähallituksen puistojohtaja.
Puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi uskoo Ukonkivisaaren kulkemisen rauhoittuvan rakenteiden purkamisen myötä. Vesa Toppari / Yle

Pyhälle paikalle kulkemista ei voida täysin estää

Muinaismuistolaki (siirryt toiseen palveluun)suojelee jonkin verran Ukonkivisaarta, mutta kokonaan saarta ei voida sulkea ihmisten liikkumiselta. Nykyisten lakien perusteella saarta ei voida täysin rauhoittaa.

Vaikka portaiden ja venelaiturin purkaminen hankaloittaa saarelle pääsyä jonkin verran, voi saarella edelleen liikkua.

Metsähallitus aikookin panostaa tiedonvälitykseen.

– Se merkitsee tulevaisuudessa vahvaa tiedottamista. Meidän täytyy painottaa, ettei saarelle meneminen kunnioita alkuperäiskansan kulttuuria. Kun suuremmat rakenteet korjataan sieltä pois, se vaikuttaa saarelle kulkemiseen, sanoo Seurujärvi.

Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva on iloinen Metsähallituksen ja Visit Inarin tekemistä päätöksistä.

– Mielestäni jo sillä on suuri merkitys, että ensimmäistä kertaa Suomessa matkailuyritys teki tällaisen päätöksen, etteivät enää mene alkuperäiskansan, inarinsaamelaisten pyhälle paikalle, kertoo Ojanlatva.

Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva.
Arkeologi Eija Ojanlatva on tutkinut Ukonkivisaarta ja sen historiaa. Vesa Toppari / Yle

Ojanlatva näkee, että ajat ovat muuttuneet. Ihmiset pohtivat enemmän sitä, minkä vuoksi merkityksellisillä paikoilla edes vieraillaan.

Esimerkiksi Australiassa kiellettiin kulkeminen maan alkuperäiskansan aboriginaalien pyhälle paikalle Ulurulle lokakuusta 2019 lähtien.

Kulttuuriperinnöllä on paikallisväestölle todella suuri merkitys. Suomen jokamiehen oikeuksien pohjalta ihmisillä on lupa kulkea vapaasti luonnossa.

Ukonkivi.
Ukonkivisaarta on ehdotettu Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2008. Vesa Toppari / Yle
Inarin kirkonkylältä järjestetään päivittäin Inarijärvi-risteilyjä kesäisin.
Inarinjärvelle suuntautuvilla risteilyillä on vuosikymmenten perinteet. Vesa Toppari / Yle

Tuomas Lappalaisen mukaan päätös lopettaa rantautuminen Ukonkivisaarelle on tuonut heille vain hyvää.

Risteilyn aikana kuultavat infopaketit päivitettiin uusilla tiedoilla. Matkailijat kuulevat enemmän Inarinjärven historiasta, vesistöstä, luonnosta sekä tarinoita paikallisesta elämästä. Yhteistyötä tarinaan on tehty Saamelaismuseo Siidan kanssa.

Koko elämänsä Inarinjärvellä kulkenut Tuomas Lappalainen näkee Ukonkivensaaren olevan hänellekin merkittävä paikka. Ukonkivi erottuu suuresti muista järven saarista.

– Hienoahan tuota on katsella järveltäkin, pohtii Lappalainen.

Matkailuyrityksellä oli ennen tapana rantautumisen aikana kerätä matkailijoiden jättämät roskat saarelta kyytiin ja tarkistaa, että saari jää hyvään kuntoon.

Vielä ennen tämän kesäkauden alkua Lappalainen kävi viimeisen kerran onkimassa Ukonkivisaaren laituriin kiinnitetyn lepuuttajan. Sille ei ole enää tällä paikalla tarvetta.