1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Analyysi: Jos perussuomalaisten periaate pitää, eduskunnan istuntosalista voi tulla paikka, jossa voi sanoa aivan mitä tahansa

On erikoista, jos puhumalla tehdyistä rikoksista ei voi joutua vastuuseen yhteiskunnan arvovaltaisimmalla keskustelun näyttämöllä, kirjoittaa politiikan toimittaja Jyrki Hara.

Eduskunnan istuntosalissa kansanedustajilta edellytetään vakaata ja arvokasta käytöstä. Kuva: Jani Saikko / Yle

Eduskunnan suuri sali on tiukkojen käyttäytymiskoodien pyhättö. Puhemies vahtii edustajien sanomisia, jopa pukeutumista.

Valehtelusta ei sovi istuntosalissa syyttää ketään ja muutenkin kansanedustajan kielenkäyttöön tai esiintymiseen voidaan puuttua, jos se ei ole "vakaata ja arvokasta".

Käyttäytymissääntöjen on ajateltu tukevan demokraattisen prosessin arvovaltaa. Kansanedustajien odotetaan olevan paitsi tarmokkaita työssään, myös esimerkillisiä käytökseltään.

Viime vuosina tosin useampi eduskunnan puhemies on varoitellut keskustelukulttuurin rapautumisesta. Sosiaalisen median yllyttämän vastakkainasettelun ja räävittömän kielenkäytön on nähty läikkyvän myös eduskuntaan, jopa suureen saliin asti.

Syyttäjä epäilee rikosta, mutta asiaa ei voida ratkaista

Juuri nyt käsillä on suoranainen rikosasia: valtakunnansyyttäjä katsoo, että perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on todennäköisesti syyllistynyt viharikokseen eduskunnassa pitämässään puheessa.

Mäenpää antoi viime kesänä puheenvuorossaan ymmärtää, että turvapaikanhakijoita olisi Suomessa torjuttava kuten haitallisia vieraslajeja. Siis kuten eläimiä tai kasveja.

Valtakunnansyyttäjä on pyytänyt eduskuntaa murtamaan Mäenpään syytesuojan, jotta tätä voitaisiin syyttää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti suosittaa mietinnössään syytesuojan poistamista ja eduskunta äänestää asiasta ensi viikolla.

Jo nyt on kuitenkin käytännössä selvää, että syytesuojaa ei tulla poistamaan, eikä Mäenpään mahdollista syyllistymistä rikokseen tulla koskaan oikeudessa ratkaisemaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmällä on valta torjua syytesuojan poistaminen, koska heillä on kansanedustajia enemmän, kuin yksi kuudesosa kaikista edustajista. Perustuslaki turvaa kansanedustajille muita suuremman sananvapauden ja siksi syyte salipuheista voidaan nostaa vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta tukee syytesuojan poistamista.

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on tehnyt jo jupakan alkumetreillä selväksi, että Mäenpään syyttäminen tullaan estämään äänestyksessä.

Perustuslakivaliokunnan perussuomalaisten jäsenten lisäksi kaksi kokoomuslaista valiokunnan jäsentä katsoi, ettei syytesuojan poistamiselle löydy kylliksi perusteita. Ensi viikolla Mäenpään syyttämistä vastaan voivat äänestää siis muutkin kuin perussuomalaiset kansanedustajat.

Kyse on periaatteesta, ei siitä, tapahtuiko rikos vai ei

Voi hyvin olla, että Juha Mäenpää ei syyllistynyt vieraslajipuheillaan mihinkään rikokseen. Jos ja kun syytettä ei nosteta, asia ei koskaan myöskään selviä.

Jussi Halla-aho ei katso puolueensa suojaavan omaa kansanedustajaansa poliittisin perustein, vaan periaatteen vuoksi. Itse asiassa hän syyttää syytesuojan poistamista tukevia hallituspuolueita politikoinnista perustuslakivaliokunnassa.

Halla-aho ei myöskään perustele Mäenpään syytesuojan puolustamista tämän sanomisten sisällöllä, vaan kansanedustajien sananvapauden turvaamisella.

Loogisuuden nimissä hänen olisi puolueineen torjuttava myös tulevaisuudessa kaikki syytteet, jotka voisivat uhata minkä tahansa puolueen edustajaa tämän istuntosalissa sanomien asioiden vuoksi.

Ylelle Halla-aho totesikin, ettei kenenkään pidä joutua rikossyytteeseen sen perusteella, mitä hän eduskunnassa lausuu. Jos "ylilyöntejä" suuressa salissa pidetyissä puheenvuoroissa tapahtuu, se on Halla-ahon mukaan hinta, joka kansanedustajien sananvapaudesta on syytä maksaa.

Näyttää siis siltä, että ainakin niin kauan, kuin Halla-ahon johtamilla perussuomalaisilla on yli kuudesosa edustajista (34 tai enemmän), kansanedustajat eivät käytännössä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen lausunnoistaan täysistunnossa.

Eduskunnassa voisi toisin sanoen sanoa ihan mitä tahansa, jos on valmis kärsimään talon omat kurinpitomenettelyt ja mahdolliset poliittiset seuraukset. Käräjille ei joudu.

Pitääkö kansanedustajan sananvapaudella olla raja?

Kansanedustajien tiukasti suojattu sananvapaus on hyvin perusteltu poikkeus muita kansalaisia koskevista ilmaisun rajoituksista.

Lakeja säätävien poliitikkojen on voitava ottaa yhteen ja argumentoida mahdollisimman vapaasti. Poliittiset kiistat tai erimielisyydet eivät saa siirtyä tuomioistuinten ratkottaviksi.

Historiallisesti katsoen kansanedustajat näyttävät käyttäytyneen mallikkaasti: valtiopäiväedustajan syytesuojaa ei ole itsenäisyyden aikana murrettu salissa pidettyjen puheenvuorojen vuoksi kertaakaan.

Eduskunnan arvovaltaa ei sitä paitsi voi milloinkaan turvata pelkällä lainsäädännöllä. Hölmöillä voi laillisestikin.

Mutta poliittiset argumentit, vaikkapa maahanmuuttoa koskevat, on myös mahdollista esittää lain mukaisella tavalla, olivatpa ne sisällöltään mitä vain.

Jos hyväksyttävyyden rajat jonain päivänä rikotaan istuntosalissa ilmeisen törkeällä tavalla, asia olisi hyvä voida käsitellä tarvittaessa tuomioistuimessa.

On ongelmallista, jos eduskunnan suuresta salista tulee yhteiskunnan ainoa paikka, jossa pidettyjen puheiden kohteita laki ei käytännössä suojaa.

Juttua korjattu 24.6. klo 10.45: eduskunnan äänestyspäivä oli virheellisesti merkitty keskiviikoksi.

Lue lisää:

Perustuslakivaliokunta: perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään syytesuoja olisi poistettava – Halla-aho syyttää politisoitumisesta

Perustuslakivaliokunta kuuli kansanedustaja Juha Mäenpäätä vieraslajipuheista – "En ole mielestäni loukannut mitään ryhmää"

Eduskunnan entiset puhemiehet huolissaan politiikan kielenkäytöstä: Some-törky tunkeutuu suureen saliin – "Paljon kärjistämistä ja huomion hakua"