Perustulon tarve näkyy barcelonalaisessa leipäjonossa – "Moni ei olisi koskaan uskonut tarvitsevansa apua"

Ruoka-apua tarvitsevien profiili on muuttunut koronakriisin myötä.

Perustulo
Koditon nukkui suljetun luksusliikkeen edustalla Barcelonassa karanteenin aikana.
Työttömyys voi nousta 24 prosenttiin, varoitti Espanjan pankki kesäkuun alussa. Koditon mies nukkui luksusliike Diorin edessä huhtikuussa Barcelonassa.Maija Salmi / Yle

BarcelonaKeskustassa sijaitsevassa Caritas-hyväntekeväisyysjärjestön tiloissa vapaaehtoiset pakkaavat ostoskärryissä oleviin ruokakasseihin tomaattikastiketta, spagettia ja muita elintarvikkeita.

Vapaaehtoisten koordinaattori Nuria Gispert on tehnyt töitä väsymättä lähes päivittäin.

Tahti on koronakriisin seurauksena Barcelonassa kiihtynyt ja ruoka-avun tarve moninkertaistunut.

Nyt hän nostaa pakastimesta ostoskärryyn jäisiä kanankoipia ja antaa ohjeita uusille vapaaehtoisille.

– Ennen koronakriisiä autoimme noin 500 ihmistä päivässä, koronaepidemian seurauksena luku nousi 800:aan, Gispert sanoo.

Nainen hyllyjen edessä.
Caritas-hyväntekeväisyysjärjestön koordinaattorille Nuria Gispertille koronakriisi on teettänyt lisää töitä.Maija Salmi / Yle

Perustulo ei koske kaikkia

Espanjaa koetteli reilu kymmenen vuotta sitten alkanut raju talouskriisi.

Siitä maa ei ole vieläkään toipunut, ja koronakriisi lisäsi avuntarvitsijoiden määrää entisestään.

Heidän auttamiseksi Espanjan parlamentti hyväksyi (siirryt toiseen palveluun) perustulon lähes yksimielisesti kesäkuun alussa.

Kyseessä ei ole universaali perustulo, jota maksettaisiin kaikille, vaan tarkoituksena on auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Työttömiltä perustulon saaminen vaatii aktiivista työnhakua.

Hallitus toivoo sen siksi vähentävän työttömyyttä, joka on EU:n korkeimpia.

Kuuntele: Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, vauhdittaako koronakriisi perustuloa?

"Hän alkoi itkeä edessäni"

Vapaaehtoiskoordinaattori Nuria Gispert pitää perustuloa välttämättömänä nykyisessä tilanteessa.

– Monelle se tarkoittaa yhtä huolta vähemmän. Näin ei voi jatkua, Gispert sanoo tiukasti.

Gispert on viimeisten kuukausien aikana nähnyt, miten avuntarvitsijoiden profiili on leipäjonossa muuttunut.

– Vakioasiakkaiden lisäksi täällä on nyt paljon uusia kasvoja, sellaisia joilla ei ollut mitään hätää ennen epidemiaa, Gispert sanoo ja kertoo aamulla jonoon tulleesta miehestä.

– Hän alkoi itkeä edessäni. Moni nyt apua hakevista ei olisi koskaan uskonut joutuvansa leipäjonoon.

Ruokatavaroita kärryssä.
Perustulo ei auttomaattisesti lyhennä leipäjonoa. Sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi maassa ilman papereita oleskelevat henkilöt.Maija Salmi / Yle

Yksi ruoka-apua hakevista on perulaissyntyinen Veronica.

Hän odottaa ystäväänsä avuksi kantamaan painavia ruokakasseja Caritaksen toimiston edustalla.

– Jäin työttömäksi jo ennen epidemiaa. Nyt en saa riittävästi tukea enkä tiedä, milloin pääsen takaisin töihin, kertoo hotelli ja ravintola-alalla työskennellyt yksinhuoltajaäiti.

Myös hän toivoo perustulosta helpotusta arkeensa.

– Aion toki hakea sitä. Mutta olen aiemminkin hakenut tukia enkä ole niitä saanut, Veronica sanoo.

Perustuloa voivat saada (siirryt toiseen palveluun) maan kansalaisten lisäksi Veronican kaltaiset Espanjassa vähintään vuoden asuneet siirtolaiset, joilla on pysyvä oleskelulupa.

Tasa-arvo lisääntyy

Vaikka tiukat koronarajoitukset on käytännössä purettu ja monet ihmiset ovat päässeet palaamaan töihin, ruoka-apua tarvitsevien määrä ei ole pudonnut.

Espanjan pankki varoitti (siirryt toiseen palveluun)kuun alussa, että maan talous voi supistua tänä vuonna yli 15 prosenttia ja työttömyys nousta 24 prosenttiin.

Mies kerjää kadulla Espanjassa.
Espanjassa sosiaalietuudet vaihtelevat alueellisesti. Kuva on otettu Mallorcalla kesäkuussa 2013.Julian Stratenschulte / EPA

Barcelonan autonomisen yliopiston professori, sosiologi Jose Antonio Noguera pitää perustuloa siksi erittäin tervetulleena.

– Espanja on ollut yksi harvoista EU- maista, jossa ei ole kaikkia kansalaisia koskevaa yhdenveroista sosiaaliturvajärjestelmää, sanoo perustuloon perehtynyt sosiologi.

Hän viittaa siihen, että jokaisella itsehallintoalueella on ollut oma järjestelmänsä. Vähävaraisille maksettavat tuet ovat vaihdelleet merkittävästi alueiden välillä.

Enimmillään noin tuhat euroa

Hallitus päätti perustulosta toukokuussa ja kesäkuussa parlamentti hyväksyi sen lähes yksimielisesti (siirryt toiseen palveluun). Ainoastaan äärioikeistolainen Vox äänesti tyhjää.

Perustulo oli hallituksessa istuvan vasemmistopuolueen Podemosin pitkäaikainen tavoite. Se oli myös kynnyskysymys, kun puolue sopi hallitusyhteistyöstä sosialistipuolueen kanssa.

Pablo Iglesias
Podemosin puheenjohtaja Pablo Iglesias piti perustuloa kynnyskysymyksenä hallitusyhteistyölle. Arkistokuva.Luca Piergiovanni / EPA

Perustuloa maksetaan (siirryt toiseen palveluun) noin 400 eurosta tuhanteen euroon kuussa. Sen määrään vaikuttaa muun muassa perhekoko ja varallisuus.

Perustuloa hakevalta vaaditaan kuitenkin aktiivista työnhakua.

Perustulon piiriin kuuluu noin 850 000 taloutta. Espanjan valtionbudjetista uudistus haukkaa noin kolme miljardia euroa vuodessa.

"Ei tavoita kaikkia"

Sosiologi Jose Antonio Nogueran mukaan perustuloon liittyy myös ongelmia.

– Sekään ei tavoita kaikkia, Noguera muistuttaa.

Oman haasteensa tuo Espanjan monimutkainen byrokratia.

Myös Barcelonan Caritaksen tiedottaja Jordi Julia muistuttaa, ettei perustulo lyhennä automaattisesti leipäjonoa.

– Perustulon ulkopuolelle jäävät paperittomat ja harmaa työvoima. He ovat kaikkien järjestelmien ulkopuolella.

– Siksi meidän on huolehdittava, että heitä autetaan myös jatkossa, etenkin jos koronavirus lähtee uudestaan leviämään syksyllä, Nuria Gispert päättää.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een asti.

Lue lisää:

Perustulolla aletaan helpottaa köyhimpien asemaa Espanjassa – Tätä se käytännössä tarkoittaa

Perustulosta ei saatu selville juuri mitään, vain työttömien masennus väheni – Pitkäaikaistyöttömiä on vaikea työllistää edes rahalla, sanoo tutkija