Iso osa datakeskusten hukkalämmöstä menee harakoille – Espoo toivoo suuresta datakeskuksesta apua päästöjen vähentämiseen

Jos datakeskuksen käyttämä sähkö tuotetaan ilman hiilidioksidipäästöjä, hukkalämmöllä voisi korvata paljon fossiilisia polttoaineita.

kaukolämpö
Kuvassa näkyy jäähdytysjärjestelmän osia.
Jäähdytysjärjestelmän osia Telian datakeskuksessa Pitäjänmäellä Helsingissä.Arttu Timonen / Yle

Espoolla on ongelma: sen pitäisi päästä eroon kivihiilestä viidessä vuodessa. Maakaasun käytöstä pyritään eroon myöhemmin tällä vuosikymmenellä.

Lämmöntuotantoon tarvitaan uusia tapoja. Espoon ideana on korvata hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat fossiiliset polttoaineet useilla pienemmillä energianlähteillä.

Kovia odotuksia on ladattu datakeskusten eli palvelinkeskusten sivutuotteena syntyvälle lämmölle. Espoo on varannut Hepokorvenkalliosta tontin, jolle Fortum voisi rakentaa 100 megawatin suuruisen datakeskuksen.

Datakeskukset eivät ole Fortumin toimialaa, mutta kaukolämpö on. Fortumin roolina on edistää projektia ja hankkia datakeskukseen alan yritys. Asiantuntijoiden mukaan näin isolle datakeskukselle löytyy maailmasta vain kourallinen toimijoita.

Kuvassa näkyy vesiputkia, joiden vettä käytetään jäähdyttämiseen.
Myös Telia on alustavasti sopinut hukkalämmön siirrosta Espooseen, mutta toistaiseksi lämpöä käytetään vain omiin tarpeisiin.Arttu Timonen / Yle

Aalto-yliopistossa on tutkittu, miten datakeskusten hukkalämpöä voisi hyödyntää Espoon kaukolämpöverkkoon. Talvella Espoon lämmöntarve on 500–700 megawattia, joten 100 megawatin datakeskus kattaisi kylmimpinäkin päivinä merkittävän siivun lämmöntarpeesta, noin 14 prosenttia – muina vuodenaikoina vielä enemmän.

Datakeskuksista saa melko tasaisesti lämpöä. Laskentaa tekevät tietokoneet lämpiävät 30–40 asteeseen. Tämä lämpö voidaan siirtää veteen, joka täytyy vielä kaukolämpöä varten lämmittää lämpöpumpuilla noin 90-asteiseksi.

Lämmön kerääminen ei aina kannata

Aalto-yliopiston energiatekniikan ja energiatalouden professori Sanna Syri pitää Fortumin datakeskushanketta lupaavana, sillä datakeskuksen sijainnissa on otettu kaukolämpö huomioon.

– Datakeskusten pitää olla järkevän, muutaman kilometrin etäisyyden päässä kulutuskohteesta. Niitä ei voi rakentaa mihin tahansa korpeen.

Sanna Syri Otaniemessä.
Sanna Syri uskoo Espoon pystyvän vähentämään fossiilisia polttoaineita merkittävästi.Mårten Lampén / Yle

Iso osa Suomen datakeskusten hukkalämmöstä menee edelleen harakoille. Sijainnin lisäksi syynä on yleensä raha. Lämmön talteenottoon vaadittaviin laitteisiin kannattaa satsata vain, jos lämmön myynti kattaa laitehankinnat.

Teknisiä esteitä lämmön kierrätykseen ei ole, ja esimerkiksi Mäntsälässä datakeskus on merkittävä lämmönlähde.

Datakeskus vie paljon sähköä

Datakeskukset kuluttavat itsekin paljon energiaa: joidenkin arvioiden mukaan noin prosentin kaikesta maapallon sähköstä. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan tiedetä. Datakeskusten päästöt riippuvat siis täysin siitä, miten niiden käyttämä sähkö tuotetaan.

Energiantarve kasvaa koko ajan.

– Kaikki tietotekniikan käyttö lisääntyy joka tapauksessa hurjaa vauhtia. Otetaan se lämpö hyötykäyttöön, ja näin päästään fossiilisista polttoaineista eroon, Sanna Syri kertoo.

Kuvassa veden viilentämiseen tarkoitettujen säiliöiden putkia.
Ulkoilma jäähdyttää vettä säiliöissä Telian datakeskuksen katolla. Pohjoismaita pidetään himoittuna alueena datakeskuksille, koska jäähdytys on täällä halvempaa.Arttu Timonen / Yle

Syri uskoo, että Espoon tavoite on mahdollinen.

– Kyllä he varmasti hyvin lähelle sitä pääsevät. Hiilivoimaloista luovutaan ensimmäisenä. Mutta realismia on, että talvipakkasia varten maakaasuvoimaloita joudutaan jonkin verran käyttämään.

It-ala on edelleen “huumassa”

Espoon datakeskushanke voisi toteutuessaan olla hyväksi ympäristölle, mutta kasvava ict-ala herättää silti huolta.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan ict-alan eli tieto- ja viestintäteknologia-alan vaikutuksia ympäristölle. Kesäkuussa julkaistun väliraportin mukaan päästöjen mittaaminen on hankalaa, eikä sitä esimerkiksi datakeskusten osalta tehdä. Tarkkojen lukujen julkaisemista pidetään liikesalaisuutena.

Jukka Manner
Usein datakeskuksille on halvempaa "avata ikkunat" kuin siirtää lämpöä jonnekin, Jukka Manner sanoo. Arkistokuva vuodelta 2016.Yle/Niklas Fagerström

Työryhmän jäsen, Aalto-yliopiston professori Jukka Manner kuvailee ympäristövaikutusten kartoittamista uraauurtavaksi ja ict-alalle tervetulleeksi.

– Ict-alalla vallitsee edelleen huuma, että kaikki on hienoa ja kaiken pitää olla nopeampaa. Hyvin vähän näkee laitteita tai mainoksia, joissa puhutaan siitä, kuinka energiatehokkaita ne ovat.

Manner ei pidä kulttuuria kestävänä ja uskoo, että ict-alalle tulee samanlaista sääntelyä kuin autoteollisuuteen, jossa päästöjä vähennetään esimerkiksi verotuksella.

Kuvassa näkyy datakeskuksen tyhjä serverihuone.
Tyhjä palvelinsali. Datakeskuksia varjellaan, eikä Teliakaan päästänyt Yleä kuvaamaan käytössä olevaan saliin.Arttu Timonen / Yle

Ict-alalla kasvun raja ei tule kovin nopeasti vastaan. Mannerin mielestä tämä voi alkaa käydä yhä ongelmallisemmaksi.

– Uudet tekoälymallit vaativat älyttömiä määriä laskentaa. Kuinka pitkälle tekoälyä voidaan kehittää ennen kuin se syö kaiken sähkön tältä planeetalta?

Lue myös:

Euroopan nopeimman supertietokoneen hukkalämpö lämmittää jatkossa kajaanilaisia koteja – osuus jopa 20 prosenttia kaukolämmöstä