Suomalaismepit kritisoivat komission ehdotusta koronatuen jaosta – EU-johtajat neuvottelevat asiasta tänään

Kysyimme viideltä suomalaiselta mepiltä, miten he jakaisivat avustukset EU-maiden kesken.

Euroopan unioni
Ursula von der Leyen presenterade planen för hur EU ska lyckas bli klimatneutralt under de kommande 30 åren.
Ursula von der Leyenin komissio ehdottaa Euroopalle 750 miljardin koronaelvytyspakettia. Patrick Seeger / EPA

EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään keskustelemaan komission ehdottamasta 750 miljardin euron elvytyspaketista, jonka on tarkoitus nostaa Eurooppa jaloilleen koronakriisin jälkeen.

Komissio on ehdottanut kriteerejä, joiden perusteella suurin osa suorista tuista, noin 310 miljardia, jaettaisiin jäsenmaiden välillä.

Ehdotuksen mukaan jäsenmaan saamaan tukeen vaikuttaisivat sen väkiluku, työttömyysaste vuosina 2015-2019 ja käänteinen bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2019. Vähemmän vauraat maat siis saisivat enemmän tukea.

Suomen osuus tästä tuesta olisi pienempi kuin suomalaisten osuus on EU:n väkiluvusta.

Pyysimme suomalaismeppejä arvioimaan komission ehdottamia kriteerejä ennen huomista kokousta.

Lue lisää: Komission ehdottamat tuen jakoperusteet eivät liity koronaan – Eurooppaministeri: "Emme ole valmiita hyväksymään esitystä sellaisenaan"

Katainen: "Näillä kriteereillä avustuspaketin hyvä tarkoitus ei toteudu"

Elsi Kataisen (Renew Europe, kesk.) mukaan komission ehdottamien kriteerien suurin ongelma on, että ne huomioivat ainoastaan koronakriisiä edeltäneen taloustilanteen.

– Näillä jakoperusteilla sellaiset maat, joiden taloudenhoito on ollut heikompaa, voivat saada apua enemmän kuin ne, jotka ovat kärsineet koronasta.

Hänen mielestään avustuksen jaossa pitäisi huomioida nimenomaan koronakriisin jälkeinen talouskehitys.

– Jos tämä ei toteudu, koko avustuspaketin hyvä tarkoitus, auttaa koronasta kärsiviä maita, ei toteudu.

Kumpula-Natri: "Kriteerit ovat tärkein neuvottelujen kohde"

Suomessa paljon huomiota on saanut, että komission ehdottamasta 750 miljardin elvytyspaketista vain yksi kolmasosa on lainaa ja loput suoria tukia. Miapetra Kumpula-Natrin (S&D, sd.) mielestä liian vähän on keskusteltu siitä, mihin tukia aiotaan käyttää.

– Nämä kriteerithän ovat se tärkein neuvottelujen kohde.

Kumpula-Natri ehdottaa, että koronan vaikutuksia ei tulisi tarkastella ainoastaan valtioiden, vaan myös alueiden tasolla.

– Olen itse tällä hetkellä kotiseudullani Vaasassa. Kun koronakriisin vaikutuksia puretaan alueittain, nähdään Euroopan syvimpiä pudotuksia vientivetoisen Länsi-Suomen alueella.

Kriteereissä tulisi Kumpula-Natrin mielestä huomioida myös se, että elinkeinot reagoivat shokkeihin eri tahdissa.

– Tällä hetkellä kärsivät turismi ja liikkumiseen liittyvät palvelut. Kriisi siirtyy teollisuuteen ja vientiin vasta myöhemmässä vaiheessa. Suomessa palautuminen on paljon hitaampaa kuin Euroopassa keskimäärin.

Hautala: ”Suomessa on vähän liikaa sellaista omahyväisyyttä”

Heidi Hautalalta (Greens/EFA, Vihr.) riittää ymmärrystä komission ehdotukselle tukea erityisesti heikon talouskehityksen maita.

– Minusta komissiolla näyttää olevan selkeä ja perusteltu logiikka. Otetaan huomioon myös se, että toiset alueet ovat niin alikehittyneitä, että niillä on jo valmiiksi huonommat mahdollisuudet selvitä kriisistä. Sen takia niille kohdistetaan enemmän rahaa, riippumatta siitä, mikä valtion kriisitilanne on.

Heidi Hautala
Heidi Hautalan mukaan tuen jaossa on huomioitava köyhien jäsenmaiden huonommat edellytykset selviytyä kriisistä. © European Union 2018 - Source : EP

– Minusta tuntuu, että Suomessakin on ehkä vähän liikaa sellaista omahyväisyyttä siinä, että meillä on kaikki hoidettu niin mahtavasti, idässä ja etelässä ne eivät välitä yhtään mistään. Ei kai Italia sen takia ole viruksesta kärsinyt, että sillä on ongelmia talous- ja finanssipolitiikassa.

Virkkunen: "Suomen intressissä on, että Eurooppa elpyy"

Henna Virkkusen (EPP, kok.) mukaan komission ehdottamat kriteerit ovat hyvin samankaltaisia kuin ne, joita käytetään EU:n koheesiopolitiikassa. Sen tavoite on tasata jäsenmaiden välisiä taloudellisia eroja.

– Nyt kuitenkin tavoitteena on vastata ongelmiin, joita jäsenmaat kohtaavat koronakriisin takia.

Virkkunen ei kuitenkaan suoraan tyrmää tuen kohdentamista köyhemmille jäsenmaille.

– Suomelle tämän paketin suurin hyöty on se, että meidän viennistä 60% suuntautuu EU:n sisämarkkinoille. Meidän intressissä on vahvasti, että Eurooppa elpyy.

Virkkusen mielestä oleellista on myös, että rahaa käytetään kestävällä tavalla. Komissio ehdottaa, että saadakseen oman tukiosuutensa käyttöön jäsenmaan on osoitettava, että rahan käytössä huomioidaan esimerkiksi taloudelliset ja ekologiset näkökulmat.

Torvalds: ”Ei tässä korjata pelkästään koronan seurauksia”

Nils Torvalds
Nils Torvaldsin mielestä on tärkeää päättää yhteiset pelisäännöt tukirahan käyttöön. © European Union 2018 - Source : EP

Nils Torvalds (Renew Europe, r.) kertoo komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin avanneen keskiviikkona sitä, miksi komission ehdottamasta paketista vain kolmannes on lainaa.

– Hän sanoi, että jako johtuu siitä, että etelän ja itäreunan jäsenmailla ei ole mahdollisuutta kantaa sen suurempaa lainaosuutta.

– Kun katsoo paketin kokonaissummaa ja tätä toteamusta, kyllä siinä rivien välissä on kirjoitettu suurin kirjaimin, että tässä ei korjata pelkästään, tai edes ehkä pääasiallisesti koronan seurauksia.

– Siellä missä virus on iskenyt pahiten, taustalla on yleensä huono hallinto, joka ei ole riittävässä määrin ja riittävän ajoissa ryhtynyt rajoittaviin toimenpiteisiin. Tämä koskee esimerkiksi Italiaa ja Espanjaa.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus