Venäjällä on kaksi kertaa enemmän vapaapäiviä kuin Suomessa – ja Putinin käskystä niitä luodaan lisää

Arkea maailmalta: Venäläisiä viritetään äänestämään uudesta perustuslaista vapaapäivillä, kirjoittaa Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Loma-, juhla- ja vapaapäivät
erkka mikkonen
Antti Haanpää / Yle

MoskovaTeen töitä suomalaisen almanakan mukaan, mutta välillä toivon, että käytössäni olisi venäläinen kalenteri.

Venäläisillä nimittäin on varsinaisia vapaapäiviä selvästi meitä enemmän.

Ero ei johdu siitä, että itse juhlapäiviä olisi enemmän. Kun maiden virallisia pyhäpäiviä vertailee keskenään, Venäjällä on (siirryt toiseen palveluun) tänä vuonna vain yksi vapaa Suomea enemmän eli yhteensä 14 lakisääteistä vapaapäivää.

Venäjän pitkiä vapaita selittää 2000-luvulla voimaan tullut käytäntö. Se takaa aina vapaapäivän, vaikka juhla sattuisi viikonlopulle.

Näin kävi viimeksi kansainvälisenä naistenpäivänä, joka on venäläisten virallinen pyhäpäivä. Koska tänä vuonna 8. maaliskuuta osui sunnuntaille, oli sitä seuraava maanantai automaattisesti vapaa.

Vapaapäiviä vertaillessa pitääkin kiinnittää huomiota viikonlopun ulkopuolille sattuviin pyhäpäiviin.

Suomessa tällaisia “ylimääräisiä”, kaikkia koskevia arkivapaita on tänä vuonna seitsemän. Vaikka mukaan lisäisi useille suomalaisille palkallisiksi vapaapäiviksi laskettavat juhannus- ja jouluaaton, niin ollaan yhä kaukana venäläisten 14 arkivapaasta.

Kuluvana vuonna vapaapäiviä on Venäjällä vielä tavallistakin enemmän. Perimmäinen syy on Vladimir Putinin presidenttiyden vastaisuudessakin mahdollistava perustuslakiuudistus.

Koronaepidemia pakotti Kremlin lykkäämään toukokuun voitonpäivän perinteistä sotilasparaatia. Nyt natsi-Saksan kukistamista juhlistava mahtipontinen paraati pidetään ylihuomenna keskiviikkona. Putin on julistanut sen vapaapäiväksi.

Sotilasparaati ja sen tuoma ylimääräinen vapaa toimivat hengen nostatuksena seuraavana päivänä alkavalle seitsenpäiväiselle kansanäänestykselle perustuslakiuudistuksesta.

Äänestys huipentuu ensi viikon keskiviikkoon eli heinäkuun 1. päivään, jonka Putin on niin ikään määrännyt ylimääräiseksi vapaaksi.

Ihmiset katsovat sotilasparaatia Moskovan keskustassa
Ihmiset seurasivat Moskovan ydinkeskustassa viime viikolla 24. kesäkuuta järjestettävän sotilasparaatin harjoituksia. Päivä on julistettu maassa vapaapäiväksi.Grigori Vorobjov / Yle

Oma lukunsa on presidentin julistamat palkalliset koronavapaat, jotka kestivät keväällä yhteensä kuuden viikon ajan.

Vaikka Putin nimesi ajanjakson “ei-työpäiviksi”, on sitä silti vaikea pitää todellisena vapaana.

Tämä kävi ilmi myös presidentin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskovin kommentista (siirryt toiseen palveluun), jolla hän myöhemmin selitti Putinin sanomisia. Peskovin mukaan kyse ei ollutkaan vapaapäivistä “sanan perinteisessä merkityksessä”, sillä töitä tuli jatkaa mahdollisuuksien mukaan etänä.

Monille muille venäläisille palkallisiksi koronavapaiksi luvatut päivät vaihtuivat palkattomaksi pakkolomaksi tai irtisanomisiksi.

Venäjä siis voittaa Suomen tänä vuonna varsinaisissa arkivapaissa luvuin 16–9.

Ero saattaa tosin kasvaa suuremmaksikin, jos Putin määrää vielä uusia vapaapäiviä loppuvuodeksi.

Putinin valta julistaa haluamiaan päiviä vapaaksi oman asemansa turvaavan äänestyksen voittamiseksi kertoo Venäjän poliittisen järjestelmän itsevaltaisuudesta.

Tämä kolumni taas kertoo suomalaisesta kateellisuudesta – ja turhautumisesta siihen, että kesälomani alkuun on vielä monta viikkoa.