Helle ja koronakevään kotiaresti voivat tehdä juhannuksesta poikkeuksellisen – kaikki hukkumisennätyksen vaaratekijät ilmassa

Mökit vetävät jälleen juhannuksena. Veden äärellä ollessa pitää kuitenkin pysyä tarkkana, sillä pulaan voi joutua vahingossakin.

hukkuminen
Aura å i december 2015.
Jos näen hukkuvan ihmisen, rauhoittele häntä, hälytä apua ja etsi pelastamiseen sopiva väline. Kuvituskuva.Yle/Linus Hoffman

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla juhlapyhien vietto on jäänyt vähemmälle. Riskinä on nyt se, että juhannusta juhlittaessa hukkumiskuolemat voivat lisääntyä tavallisesta, kun ihmiset vapautuvat ja lähtevät vesistöjen ääreen.

Erityiseisen huolestuttavaa on, jos tämän vuoden juhannus menee aiempaa kosteammissa merkeissä.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo, että tuleva juhannusviikonloppu on monella tavoin hyvin poikkeuksellinen. Hän allekirjoittaa ajatuksen siitä, että pitkän eristäytymisajan jälkeen vapaudella voi olla vaarallisia vaikutuksia myös juhlintaan.

– Sillä on varmasti merkitystä. Juhannus ei tyypillisesti ole kesän pahinta aikaa hukkumismielessä, vaan usein eniten kuolemia tulee heinäkuussa. Nyt kuitenkin on myös valtavan hyvä sää koko Suomessa.

Edellisestä juhannuksesta, jolloin kukaan ei olisi hukkunut, on jo hyvin pitkä aika – vähintään 47 vuotta. Yhteensä tänä aikana juhannusviikonloppuina on hukkunut noin 500 ihmistä.

Tilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti 50 vuoden takaisesta. Kun 1970-luvulla hukkui keskimäärin liki 20 ihmistä joka juhannus, on 2000-luvulla keskiarvo jäänyt reilusti alle kymmeneen.

Kotimaanmatkailu vie veden ääreen

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintojen mukaan kesäviikonloppuina lauantait näkyvät eniten hukkumistilastoissa. Heinäkuussa hukkumiskuolemien määrää lisäävät kesälomat ja se, että vuoden aurinkoisimmat viikot ajoittuvat usein keskikesään.

Veli-Pekka Nurmen mukaan noin 60 prosenttiin hukkumiskuolemista liittyy alkoholi, osaltaan se selittää myös viikonloppujen edustusta tilastoissa.

Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen kuvailee hukkumiskuolemien taustasyitä kolmella hoolla.

– Helle, humala ja huolimattomuus. Ne ovat tekijöitä, jotka lisäävät riskiä. Mökeillä juhannuksenviettoa värittää monesti ikävä kyllä alkoholinkäyttö. Mökeily ja luonnon ääreen hakeutuminen ovat myös tulleet suositummiksi koronaepidemian takia, Heinonen kertoo.

Aiemmin kesäkuussa uutisoitiin siitä, että hukkumiskuolemien määrä koronakeväänä on jo nyt lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta. Yhtenä syynä ovat olleet lämpimät ilmat jo kesäkuussa. Korona ja matkustusrajoitteet ovat lisänneet myös kotimaanmatkailua.

Tuhansien järvien maassa se tarkoittaa todennäköisesti yhä useampia viikonloppuja veden äärellä.

Hukkumiskuolemien lukumäärä ei kerro kaikkea

Vaikka hukkumiskuolemista uutisoidaan vuosittain, eivät luvut yksin kerro koko totuutta ilmiöstä.

Suuri osa hukkumiskuolemista johtuu yksinkertaisista sairauskohtauksista tai tapaturmista. Yleensä sairauskohtauksiin tai tapaturmiin kuolemista ei uutisoida, mutta kalliolta veteen pudonneesta tai sairauskohtauksen uidessa saaneesta tulee osa hukkumistilastoa.

Veli-Pekka Nurmen mukaan noin neljänneksen hukkumakuolemista taustalla on tahaton luiskahdus veteen. Noin kolmanneksessa mukana on vene ja toisessa kolmanneksessa hukkunut on ollut uimassa.

– Aina, kun ollaan rannalla tai veden ääressä, pitää ottaa tosissaan veden varaan joutumisen mahdollisuus, Nurmi summaa.

Kristiina Heinosen mukaan juuri siksi tärkeää on, ettei veden äärellä oltaisi yksin. Toisin kuin elokuvissa, hukkuminen on usein hyvin huomaamaton tapahtuma. Esimerkiksi pienten lasten vanhempien pitää vahtia etenkin uimataidottomia lapsia tarkalla silmällä.

Usein hukkuminen huomataan vasta, kun huolestutaan siitä, että yksi on ollut porukasta liian pitkään poissa.

"Tärkeää on myös kerrata ohjeet siitä, miten pelastat itsesi tai toisen veden varasta. Hälytetään apua, rauhoitetaan itseä sekä uhria ja etsitään joku apuväline, millä pelastus onnistuu"

Kristiina Heinonen, Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja

Valistuksessa on jo vuosia kerrottu, ettei varsinkaan juopunutta kaveria saa jättää yksin pakkaseen. Sama pätee myös vedessä. Usein hukkumiskuolemat johtuvat liiasta riskinotosta tai oman suorituskyvyn yliarvioinnista. Uimataito on hyvä henkivakuutus, mutta aukoton se ei ole.

– Tärkeää on myös kerrata ohjeet siitä, miten pelastat itsesi tai toisen veden varasta. Hälytetään apua, rauhoitetaan itseä sekä uhria ja etsitään joku apuväline, millä pelastus onnistuu. Vinkkinä on myös 112-mobiilisovellus, jolla apua saa helposti hälytettyä, Heinonen kertoo.

Pelastutumisvälineistön oikeaoppinen käyttö voisi estää suuren osan hukkumisista. Valitettavasti Suomessa sattuu edelleenkin onnettomuuksia, joissa pelastusliivit ovat olleet mukana, mutta niitä ei ole käytetty.

Pelastusliivit on hyvä tarkistaa silmämääräisesti ennen käyttöä. Varsinkin kylmemmissä vesissä ja merenkäynnissä liiveissä on tärkeää olla haararemmi kiinnitettynä.

Lue myös:

Koronakriisi on saanut ihmiset ulkoilemaan – murheellinen vaikutus hukkumistilastoihin

Ämpäri voi pelastaa hukkuvan – Viisaasti Vesillä -näytöstapahtuma opastaa vesiturvallisuuteen Hoikanlammella

Hengenpelastajat ihmeissään eri puolilla Eurooppaa: vanhemmat vahtivat enemmän kännykkäänsä kuin uimassa olevaa lastaan – hukkumiset lisääntyneet