Kuntien talous alavireessä Satakunnassa – pohdinnassa säästöjä, veronkorotuksia ja jopa irtisanomisia

Useat Ylen kyselyyn vastanneet kuntajohtajat arvioivat koronan heikentäneen kuntataloutta, mutta vaikutus ei ole radikaali.

Satakunta
Heilahtaneita kolikkopinoja
Missään päin Satakuntaa ei nyt mene taloudellisesti lujaa, ei edes Eurajoella.Henrietta Hassinen / Yle

Satakunnan kuntien taloustilanne on vaikea, ja osa kunnista pohtii veronkorotuksia, selviää Ylen kunnan- ja kaupunginjohtajille tekemästä kyselystä.

Pori on jo päättänyt lähivuosia koskevista taloudenpidon suuntaviivosta. Porin kaupunki suunnittelee 0,75 prosenttiyksikön veronkorotuksia paikatakseen pahasti alijäämäistä talouttaan. Henkilökuntaa pyritään vähentämään yli kymmenesosa nykyisestä määrästä, ja hallintokunnissa etsitään säästöjä.

Yle lähetti juhannusviikolla kyselyn kunnan taloudesta kaikille Porin ulkopuolisille satakuntalaisille kunnanjohtajille ja kaupunginjohtajille lukuunottamatta Honkajoen kunnanjohtajaa. Honkajoki liittyy Kankaanpäähän vuodenvaihteessa.

Kysyimme kunnista niiden taloustilanteesta ja suunnitelluista keinoista tilanteen muuttamiseksi. Vastaus tuli kaikilta muilta kuntajohtajilta Ulvilan kaupunginjohtajaa sekä Karvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnanjohtajia lukuunottamatta.

Lisäys 22.6. klo 16.11 Ulvilan kaupunginjohtaja vastasi kyselyyn maanantaina. Tiedot jutun lopussa.

Verot ylös?

Veroasteen nostoon on painetta monessa kunnassa. Huittisissa kunnanhallitus käsittelee maanantaina talousraameja siltä pohjalta, että veroastetta nostetaan 0,5 prosenttiyksiköllä 21,5 prosenttiin.

Lopulliset verolinjaukset tehdään Huittisten valtuustossa myöhemmin, ja veroasteen nosto on osa isompaa talouden tasapainotukseen tähtäävää kokonaisuutta. Esillä on muun muassa koulu- ja päiväkotiverkon supistaminen, koska Huittisten lapsimäärä on vähentynyt.

Nakkilan kunnanjohtaja Nina-Mari Turpela sanoo myös, että pelkkä veroprosentin nosto ei auta ilman muita uudistuksia. Nakkilassa on laskettu, että 0,25 prosenttiyksikön veronkorotus toisi kunnalle 189 000 euroa lisätuloja. Nakkilassa veroaste on jo nyt 21,25 prosenttia.

Eurajoellakin vaikeampaa

Eurajoella kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo, että veroprosentista päätetään loppuvuonna. Eurajoki on ydinvoimalapaikkakuntana pärjännyt yleensä taloudellisesti hyvin. Koronavuosi on aiheuttanut ongelmia, koska työttömyysaste on kaksinkertaistunut kymmenen prosentin tienoille.

– Korona on vain lisännyt painetta tiukkaan talouteen, Lakaniemi sanoo.

Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää sanoo, että kunnassa on paineita veronkorotuksiin.

– En halua ennakoida enkä edes pysty vielä ennakoimaan, miten tilanne realisoituu syksyllä, kun talousarvion valmistelu etenee, Mäenpää sanoo.

Veronkorotuksille sanotaan myös ei

Kunnallisveroasteen noston sulkevat pois valikoimasta varmasti tai lähes varmasti Euran, Harjavallan, Jämijärven, Kokemäen, Merikarvian ja Rauman kuntajohtajat.

Raumalla vastauksen antoi vs. kaupunginjohtaja Tomi Suvanto, koska uusi kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen aloittaa tehtävässään vasta kuukauden vaihtuessa.

Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää toteaa, että kuntaliitoksen takia Kankaanpäässä ei ole veronkorotuspaineita. Honkajoen liittyminen Kankaanpäähän tuo uudelle kaupungille valtiolta 3,5 miljoonan euron yhdistymisavustuksen.

Säästöjä jo aiemmin

Kuntien taloustilanne on ollut kireä jo pitkään, ja monessa kunnassa säästötoimia jatketaan aiempien päälle. Esimerkiksi Eurassa on viime vuodesta alkaen viety läpi kolmen miljoonan euron suuruista talouden tasapainotusohjelmaa.

– Tästä huolimatta joudumme käymään uudelleen palvelujemme kustannusrakenteita ja säästömahdollisuuksia läpi. Erityisesti investointien uudellenarviointi on ajankohtaista, Euran kunnanjohtaja Juha Majalahti toteaa.

Mikä on koronan vaikutus?

Suuri osa kuntajohtajista kertoo koronakevään heikentäneen taloutta vielä aiemmasta, mutta vaikutus ei välttämättä ole kovin merkittävä.

Esimerkiksi Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa sanoo, että lisäkulut tulevat osittain katetuiksi, koska koronan takia on saatu myös säästöjä, kun tiettyjen palvelujen tarve on vähentynyt.

Jämijärven kunnanjohtajaksi viime vuonna tullut Markus Ojakoski korostaa, että Jämijärven kuntakonsernin alijäämä on kertynyt jo paljon tätä vuotta aiemmin ja pitkällä aikavälillä.

Sen sijaan palveluverkon ja kuntaorganisaation uudistamista valmistelevassa Säkylässä koronan vaikutukset ovat kunnanjohtajan mukaan olleet raskaammat.

– Säkylän tilanteen heikkenemisestä näyttäisi noin 80 prosenttia johtuvan koronasta. Koronavaikutusten laajuutta koskevien ennusteiden paikkansapitävyys on kuitenkin vielä epävarmaa, joten kokonaiskuva tarkentuu vasta myöhemmin, kunnanjohtaja Mäenpää sanoo.

Korona aiheuttaa kunnissa tulonmenetyksiä myös tulevina vuosina, koska esimerkiksi työttömyys on kohonnut ja sitä myötä verotulot heikkenevät pidemmäksi aikaa. Monessa kunnassa pelätään, että myös patoutunut hoidon tarve tulee näkyviin lisäkuluina sosiaali- ja terveyspalveluissa vasta lähivuosina.

Irtisanomisia vai luonnollista poistumaa?

Säästöjen etsintä tarkoittaa kuntataloudessa usein käytännössä henkilöstön vähentämistä, koska henkilöstökulut muodostavat merkittävän osan kuntien menoista. Yt-neuvottelut nousevat esille Nakkilan kunnanjohtajan Nina-Mari Turpelan ja Harjavallan kaupunginjohtajan Hannu Kuuselan vastauksissa.

– Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä syksyllä tultaneen keskustelemaan yt-neuvottelujen käynnistämisestä. Irtisanomiset ovat toki viimeinen keino. Meillä on eläköitymässä lähivuosina merkittävä määrä henkilöstöä. Uudet rekrytoinnit tarkastellaan huolellisesti, Kuusela sanoo.

Kuuselan lailla kunnanjohtajat korostavat, että tärkein keino henkilökunnan vähentämisessä on luonnollinen poistuma, eli kaikkia avautuvia virkoja ei pitäisi täyttää. Säkylän Teijo Mäenpää ei halua ennakoida yt-neuvottelujen tarvetta vielä tässä vaiheessa vuotta. Kokemäellä mietitään lomautusten tarvetta.

– Lomautuksia olemme jo koronan takia joutuneet tekemään, samoin tasapainottaaksemme talouttamme. Henkilöstön vähentyminen tulee eläköitymisien ja vapautuvien tehtävien täyttämättä jättämisen kautta, Kokemäen kaupunginjohtaja Nina Kivi sanoo.

Onko varaa pidentää oppivelvollisuutta?

Vaikka kuntien ylimmät viranhaltijat antavat jokseenkin kohtuulliset arvosanat valtiolle koronakriisin hoidosta, muilta osin valtiolta kaivataan ennakoitavampaa politiikkaa ja sitä, että kuntien rasitteita ei kasvatettaisi.

– Toivon valtion pidättäytyvän uusien tehtävien ja normien sälyttämisestä kuntien vastuulle. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoittaa yhteiskunnalle merkittäviä lisäkuluja, joihin ei koronakevään jälkeen ole varaa, Harjavallan Kuusela toteaa.

Myös Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival lähettää valtiolle terveisiä ja toivoo, että kunnat eivät saisi lisätehtäviä kontolleen.

Suomen hallitus ei ainakaan vielä ole luopunut hallitusohjelmaan kirjatusta oppivelvollisuuden pidentämisestä. Käytännössä uudistus tarkoittaisi sitä, että yhteiskunta ottaisi kontolleen lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta nykyisin nuorille ja näiden perheille aiheutuvat kustannukset.

Lisäys 22.6. klo 16.11 Ulvilan kaupunginjohtaja vastasi kyselyyn maanantaina:

Ulvilan kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka kertoo, että Ulvilassa ensi vuodeksi arvioitu vaje on noin kolme miljoonaa euroa. Jos tämä haluttaisiin kuroa umpeen veroprosentin korotuksena, tarvittaisiin 1,5 prosenttiyksikön korotusta. Verojen nostaminen ei ole vielä ollut harkinnassa.

Sen sijaan yt-neuvottelut ovat yksi keino saada säästöjä. Mitään muitakaan keinoja ei ole rajattu pois. Korona on vähentänyt merkittävästi Ulvilan kaupungin tuloja. Valtion lisätalousarvion tukitoimet kattavat noin 40 prosenttia koronan arvioiduista vaikutuksista.

– Talouden tasapainottaminen ilman huomattavia verotuloprosenttien korotuksia ja valtion tukitoimia on ylipääsemättömän haasteellista vuonna 2021. Pelkästään oman toiminnan tehostamisella taloutta ei pystytä tasapainottamaan, Löfbacka sanoo.