Lisää rahkaa! Kuntosalilta tuttu buumi täytti kauppojen hyllyt – “Epäterveellisestä yritetään tehdä terveellistä”, sanoo dosentti proteiinipatukasta

Suomalaiset saavat proteiinia suositusten mukaan, mutta silti proteiinituotteiden kirjo ja myynti kasvavat huimaa vauhtia.

proteiinit
Proteiinilisäravinneruokia Prismassa
Proteiinituotteiden määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Terhi Liimu / Yle

Rahkaa aamupalalla, rahkaa välipalalla, rahkaa iltapalalla. Proteiinibuumin myötä proteiinituotteiden määrä kaupan hyllyillä on kasvanut viime vuosina.

Proteiinia on markkinoitu ravintoaineena, joka tekee ihmeitä. Siitä ovat innostuneet esimerkiksi karppaajat, laihduttajat, ketogeenistä ruokavaliota noudattavat sekä fitness- ja wellness -ihmiset. Nyt proteiinilla myydään sipsit, jäätelöt ja lounaspastat.

Harva meistä kuitenkaan tarvitsee lisäproteiinia ruokavalioonsa – päinvastoin.

Suositusten mukaan

Suomalaisten proteiinin saanti on ollut jo vuosikymmeniä melko tasaista: proteiinia saadaan kansallisen ravintosuosituksen mukaisesti, eikä suuria muutoksia ole tapahtunut. Vajausta ilmenee lähinnä huonosti syövillä vanhuksilla ja pitkäaikaissairailla.

Suosituksen mukaan työikäisen tulisi saada noin 1,2 grammaa proteiinia painokiloa kohden. 70 kiloa painavan aikuisen tulisi siis saada proteiinia noin 82 grammaa päivässä. Aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat typpitasapainon säilyttämiseksi (siirryt toiseen palveluun) enemmän proteiinia kuin vähän liikkuvat.

Peruskuntoilijakin saa tarvittavan määrän proteiinia usein perusruuasta, sanoo sanoo ravitsemustieteiden dosentti Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.

FinRavinto-tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) (THL) mukaan suomalaiset saavat ihan hyvän määrän proteiinia, noin 17 energiaprosenttia, kun suositus on 10–20. Meillä ei pitäisi olla tarvetta syödä erikseen hirmuisen proteiinipitoisia ruokia.

Viiden vuoden aikana proteiinituotteiden myynti on kasvanut noin puolella, selviää S-ryhmän tilastoista. Kuluvana vuonna kasvua on ollut noin 10 prosenttia. Eikä trendi ole ainakaan laantuakseen.

– Taustalla on isompi hyvinvointi- ja tervellisyystrendi. Ihmiset vaalivat hyvinvointia; halutaan herkutella ja haetaan terveellisempiä vaihtoehtoja, sanoo SOK:n valikoimajohtaja Katja Tapio.

Myös kasvipohjaisten tuotteiden sekä myynti että tarjonta kasvavat voimakkaasti.

Proteiinilisäravinneruokia Prismassa
Proteiinijauheiden ja patukoiden myynti on noussut viidenneksen viiden vuoden takaiseen verrattuna. Kasvisproteiinivalmisteiden myynti on noussut vuosittain, tänä vuonna jopa 50 prosentin kasvuvauhtia. Proteiinijäätelöitä taas alkoi tulla markkinoille vuonna 2017 ja proteiinipitoisia snackseja, kuten linssisipsejä, vuonna 2018. Molemmat tuoteryhmät ovat kasvattaneet myyntiään.Terhi Liimu / Yle

Mikä on "liikaa" proteiinia?

Terve ihminen pystyy käsittelemään elimistössä enemmän proteiinia kuin viralliset suositukset neuvovat.

On kuitenkin joukko suomalaisia, joiden munuaiset heikkenevät salakavalasti, jos proteiinia saa liikaa.

Jopa 10–20 prosenttia suomalaisista kärsii munuaisten vajaatoiminnasta, jonka oireita ei välttämättä edes huomaa, sanoo munuaislääkäri Kaj Metsärinne Turun yliopistollisesta sairaalasta. Liikaproteiini kuitenkin kiihdyttää munuaisten heikentymistä.

Munuaisten vajaatoiminta liittyy usein esimerkiksi diabetekseen, joka taas lisääntyy erityisesti nuorilla.

Ihmisten pitäisi olla tietoisempia proteiinin mahdollisista haittavaikutuksista, Metsärinne sanoo. Jos proteiinia tankkaa tietoisesti paljon, munuaisten toiminta kannattaa tarkastaa lääkärin kanssa.

– Sitä ei näe vuosiin tai vuosikymmeniin. Oireet tulevat vasta, kun on menetetty yli 70 prosenttia munuaisten toiminnasta. Sitten verenpaine nousee, alkaa tulemaan anemiaa ja muita yleisoireita.

Proteiinilisäravinneruokia Prismassa
Proteiinirahkojen myynti on kolmanneksen suurempaa kuin vielä viisi vuotta sitten. SOK:lla on tänä vuonna myynnissä noin 80 erilaista tuotetta. Terhi Liimu / Yle

Lisäainecocktail?

Jos proteiini-suklaapatukan hintaa vertaa esimerkiksi tavalliseen suklaapatukkaan, hinta voi olla jopa kaksinkertainen. Asiantuntijoiden mukaan proteiinituotteissa on usein ilmaa; niillä siis tehdään rahaa.

Kuivaliha-snacksiäkin myydään nyt “runsaasti proteiinia” -tarralla höystettynä. Tuotteessa on aina ollut proteiinia, mutta nyt tieto proteiinista on printattu pakkauksen päälle.

– Kaikkeen, missä on proteiinia, voidaan lyödä runsasproteiininen leima ja edistää sillä myyntiä. Sitähän tämä on, sanoo ravitsemustieteiden dosentti Anne-Maria Pajari.

Pajari kurkkaa proteiinijäätelöpurkin pohjaan ja sanoo, ettei jäätelöä kannata proteiinin takia ryhtyä ahmimaan. Sipsihyllyllä taas proteiinilla markkinoidut sipsit eivät saa ravitsemustietelijältä synninpäästöä proteiinin takia, mutta Pajari kiittelee, että tuotteissa on enemmän kuitua ja vähemmän rasvaa kuin tavallisissa perunalastuissa.

Proteiinituotteiden terveellisyyteen vaikuttaa moni seikka, ei niinkään proteiini. Proteiinipatukoista taas löytyy esimerkiksi tyydyttyneitä rasvoja.

– Näyttää siltä, että epäterveelllisestä yritetään tehdä terveellistä.

Anne-Mari Pajari, ravitsemustieteiden dosentti Prismassa
Kasvipohjaisten tuotteiden määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Anne-Maria Pajari sanoo, että myös proteiinin lähteellä on merkitystä; tuleeko proteiini esimerkiksi soijasta tai herneproteiinista. Terhi Liimu / Yle

Proteiinituotteet eivät ole kliinisesti ongelmattomia, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Hän on perehtynyt ravintoainesisältöihin myös asiakastyössä.

– Kyllähän ne ovat jännästi koostettuja tuotteita.

Schwab sanoo, että niin kutsutuissa terveyspatukoissa sisältöaineluettelo on usein monimutkaisempi kuin vaikkapa tavallisessa suklaapatukassa. Lisäaineita on usein lisätty roimasti. Herkkävatsaisille esimerkiksi sorbitoli saattaa Schwabin mukaan aiheuttaa oireita.

– Se on jännä trendi. Yhteen aikaan oltiin tarkkoja lisäaineista, eikä niitä saanut olla. Nyt näiden proteiinituotteiden kohdalla niistä ei tarvitse välittää. En sano, että niistä tarvitsee välittää, mutta se hössötys unohtui kokonaan, kun ryhdyttiin puhumaan proteiineista.

"Jotkut ovat ketoosissa koko ajan" – mitä siitä seuraa?

Fitness-buumi ja vähihiilihydraattinen ruokavalio lienevät osaltaan syitä proteiinin suosiolle. Nämäkin trendit ovat kuitenkin melko uusia.

Siksi ei vielä tiedetäkään, miten proteiinipitoinen ruokavalio kuormittaa elimistöä pitkällä aikavälillä.

– Nyt tehdään aika isoa väestökoetta. Jotkut ovat ketoosissa koko ajan. Ei tiedetä, mitä pitkän aikavälin vaikutuksia on tällaisella hiilihydraattien välttelyllä ja älyttömällä proteiinin mätöllä, sanoo dosentti Anne-Maria Pajari.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että terve elimistö pystyy käsittelemään myös ylimääräisen proteiinin.

Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab kuitenkin muistuttaa, että kun kyse on ruokavaliosta, kohtuus kaikessa on ohjeista parhain.

– Minua hämmästyttää, miksi tietoinen riski sivuutetaan. Miksi munuaisia ei haluta suojella? Rahkoista ei tarvitse luopua, kohtuullistaa vain niiden ja muiden proteiinilähteiden käyttöä.

Lue seuraavaksi: Suurin osa ravintolisien käyttäjistä syö niitä turhaan

Kiinnitätkö sinä huomiota proteiinin määrään? Oletko ostanut tuotteita viime aikoina? Voit keskustella aiheesta 15.7. klo 23:een asti.