1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ufot ja avaruusoliot

Ovatko muinaiset astronautit auttaneet ihmiskuntaa, ja onko ihmisiä siepattu ufoihin: Kaikkia ufomysteerejä ei pystytä vieläkään selittämään

Ufohavainnosta kertova kirja tarjoaa lentäviin lautasiin myös uskontotieteellisen näkökulman.

Ufojen arvoitus on kiehtonut ihmiskuntaa vuosisatojen ajan. Arkistokuva Sveitsin Tschuggen-vuorelta elokuulta 2010. Kuva: Alessandro Della Bella / EPA

Lokakuussa vuonna 1957 Brasilian São Francisco de Salesissa asuva maanviljelijä Antônio Villas Boas koki kummia. Koska päivällä oli kuumaa ja helteistä, hän oli kyntämässä peltoa iltamyöhällä. Yhtäkkiä Villas Boasin eteen ilmestyi punaista valoa hehkuva soikea alus, josta astui ulos harmaisiin univormuihin pukeutuneita humanoideja. Nuori maanviljelijä vedettiin väkipakolla alukseen, jossa hänelle tehtiin lukuisia eriskummallisia lääketieteellisiä kokeita.

Eikä tässä kaikki: Villas Boas kohtasi avaruusaluksessa myös hehkeän vaaleahiuksisen humanoidinaisen, jonka kanssa hän harrasti seksiä. Sitten erikoiset vieraat palauttivat Villas Boasin takaisin maanpinnalle. Muistoksi kohtaamisesta jäi mustelmia, arkuutta silmissä, päänsärkyä ja väsymystä.

Villas Boasin tapaus kuuluu tunnetuimpiin ja klassisimpiin abduktiokokemuksiin eli ufosieppauksiin, joita media ja alan kirjallisuus ryhtyivät popularisoimaan ja käsittelemään enemmän tai vähemmän sensaationhakuisesti 1800-luvun lopulta lähtien.

Erilaisia kohtaamisia ufojen kanssa – jotka tosin eivät useimmiten ole yhtä intiimejä kuin Villas Boasin tapaus – löytyy kaikista maailmankolkista ja kulttuureista.

Nyt teemasta on kirjoitettu ensimmäinen suomenkielinen perusteos, Jaakko Närvän ja Jussi Sohlbergin toimittama Arvoituksia avaruudesta – Näkökulmia ufouskomuksiin -kirja. Sen käsittelytapa on kulttuuritieteellinen.

– Aihepiiristä kylläkin löytyy sekä skeptisiä että ufotutkimukseen liittyviä kirjoja, joissa todistellaan asioita puolesta ja vastaan. Tällainen neutraali, historiaa kuvaileva teos on kuitenkin jäänyt puuttumaan, filosofian tohtori Jaakko Närvä painottaa.

Tyypillinen 1950-luvun alkupuolen kuva lentävästä lautasesta. Termi lentävä lautanen eli flying saucer lanseerattiin Yhdysvalloissa vuonna 1947. Amerikkalainen liikemies Kenneth Arnold oli havainnut lentokoneestaan nopealiikkeisiä ja outoja esineitä, joita hän kuvaili lautasmaisiksi. Arnoldin havainto aiheutti maailmanlaajuisen ufoboomin. Huomiota herätti etenkin väite, jonka mukaan Uuden Meksikon Roswelliin olisi pudonnut ufo humanoideineen. Roswellin tapaukseen liiittynyttä salaliittoteoriaa viljeltiin ahkerasti muun muassa 1990-luvun suositussa Salaiset kansiot -sarjassa. Kuva: Wikimedia Commons

Ufohavainnot kertovat aikakautensa teknologiasta

Ufohavainnot ovat aina heijastelleet omaa aikaansa ja oman aikakautensa teknologiaa. 1800-luvun loppupuolella tieteellisteknologinen kehitys oli röntgeneineen, radioineen ja hörykoneineen mullistavaa, ja monet tiedemiehet haaveilivat myös erilaisista lentävistä laitteista, joilla valloittaa taivaankaari.

Ei siis ihme, että aikakauden ufohavainnoissa kerrottiin ilmalaivalla matkustavista enkeleistä ja Venuksesta ja Marsista saapuneista jalopiirteisistä vieraista, joita saatettiin kohdata esimerkiksi kotikylän lähikukkuloilla.

1900-luvun alkupuolella ufoja kuvattiin lentokonemaisiksi. Vuonna 1946 Euroopassa puhuttiin jo aaveraketeista ja lentävän lautasen käsite eli flying saucer lanseerattiin seuraavana vuonna Yhdysvalloissa.

– Kuvaukset vaihtelevat kunkin aikakauden lentoteknologian mukaan, mutta niissä on säilynyt sama piirre: ufot lentävät sen hetkisen tunnetun aerodynamiikan vastaisin kyvyin, Jaakko Närvä toteaa.

Epävarmuuden ja kriisien hetkinä ufohavainnot ovat yleensä lisääntyneet. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikoihin sai alkunsa salaliittoteoria, jonka mukaan ufot olisivat natsien tekosia. Myöhemmin aihepiiriä on viljelty populaarikulttuurissa, muun muassa Iron Sky -elokuvissa.

Toisaalta vaikeina aikoina ihmiset ovat kaivanneet myös hengellistä tukea, ja ufoihin kohdistuu usein positiivisia odotuksia.

– Ufot ovat voineet olla merkkejä harmonisemmasta tai jumalallisemmasta maailmasta – ne tuovat ihmisille hyviä asioita, pelastusta ja rauhaa, Närvä jatkaa.

Ufojen arvoitus jaksaa kiehtoa ihmisiä vuosisadasta toiseen, koska kyse on pohjimmiltaan mysteeristä. Jaakko Närvän mukaan yksi oleellinen syy ufokiinnostukseen on kosminen yksinäisyys, jota ihmisolento tahtomattaan kokee.

– Ihmiskunnan tilanne on tällä hetkellä outo. Olemme maapalloa asuttava älyllinen laji, eikä ole todisteita siitä, että muita vastaavia lajeja olisi olemassa. Ufon käsite kattaa voimakkaita tunnepitoisia yhteyksiä, jotka liittyvät avaruuteen.

Moderni avaruus populaarina käsitteenä on myös singahtanut vaivihkaa taivaan tilalle uskonnollisten toiveiden ja pelkojen symbolina. Ufojen kohdalla puhutaan new agesta, tulevaisuudesta, todellisuuden määritelmästä ja kvanttifysiikasta.

– Tällainen paketti vetoaa ihmismieleen psykologisesti, Närvä toteaa.

Uskontotieteellisestä näkökulmasta avaruusolennoilla ja kristinuskon enkeleillä on paljon yhteistä. Molemmilla esimerkiksi on yliluonnollisia voimia. Ufoilmiöitä voi tarkastella myös kristillislähtöisesti. Kristillisissä ufotulkinnoissa ufot ovat olleet osa Jumalan ja Saatanan välistä kosmista taistelua. Gustave Dorén puupiirros Aabraham ja kolme enkeliä vuodelta 1866. Kuva: Wikimedia Commons

Ufot ovat synnyttäneet myös uskontoja

Arvoituksia avaruudesta -kirjan mukaan ufokokemuksissa ja ufologiassa yleensäkin on samanlaisia piirteitä kuin esoteriassa, kristinuskossa, kansanperinteessä ja samanismissa.

Humanoidit ovat yliluonnollisia olentoja, joita löytyy runsaasti myös Raamatusta vaikkapa enkelten hahmoissa. Ufoihin siepattuja henkilöitä voidaan pitää profeettoina, joille humanoidit jakavat salattua tietoa.

New age- ja ufoajattelussa ollaan usein menossa kohti Vesimiehen aikaa, joka vertautuu kristilliseen pelastusoppiin. Keijut taas ovat kansantarinoissa halkoneet ilmaa aluksillaan, joiden teknologia on ollut ihmiskunnalle tuntematon.

1800-luvulla perustetun esoteerisen teosofia-liikkeen oppeihin kuuluu erilaisia todellisuuden tasoja, mestareita ja henkistä kehitystä, joten ufot solahtavat teologian maisteri Jussi Sohlbergin mukaan tällaiseen kokonaisuuteen vaivattomasti.

– Teosofiassa esitettiin jo varhain näkemyksiä siitä, että muilla planeetoilla on elämää ja kukoistavia sivilisaatioita. Teosofian monikerroksinen näkemys todellisuudesta ja maailmankaikkeuden evolutiivisesta kehityksestä sulautuu hyvin paraufologian eli hengellisen ufologian kenttään, jota voi tarkastella uskonnollisena ilmiönä.

Etenkin 1950-luvulla Yhdysvalloissa syntyi ufologisia ryhmiä, jotka viljelivät uuteen aikakauteen liittyviä teemoja. Ideana oli, että ihmiskunta siirtyy ufojen avulla uuteen utooppiseen ajanjaksoon. Tällaisia ryhmiä löytyy edelleen maailmasta.

– Kyse on marginaalisista yhteisöistä, joiden ajattelu on toisinto apokalypsista ja liittyy lopunajan teemojen isoihin mullistuksiin. Tällaisessa tilanteessa jostakin ulkopuolelta saapuu pelastajia eli ufoja. Voisi sanoa, että kyseessä on modernin teknistieteellisen ajan versio aiemmista messiaanisista hahmoista, Sohlberg summaa.

Maya-kuningas K'inich Janaab Pakalia (603 - 683 jaa) esittävä sargofagin kansi. Kirjailija Erich von Däniken ryhtyi 1960-luvun lopulla popularisoimaan teoriaa avaruudesta saapuneista muinaisista astronauteista, jotka olivat sivistäneet ja auttaneet ihmiskuntaa. Von Dänikenin tulkinnan mukaan sargofagiin kuvattu maya-kuningas istuu ufon ohjaamossa ja kiitää huimaa vauhtia avaruuden halki (vaikutelma syntyy, kun kuvan kääntää vaakatasoon). Arkeologit ovat todenneet, että kohtauksessa on kyse mayojen kosmologiaan kuuluvasta maailmanpuusta ja jumalkuningas Pakalin jälleensyntymästä. Kuva: Wikimedia Commons

Auttoivatko muinaiset astronautit ihmiskuntaa?

1960-luvun lopulla ufotutkimus sai uutta virtaa kiistellyn sveitsiläiskirjailijan Erich von Dänikenin bestsellereiden myötä. Von Däniken pönkitti ja popularisoi teoksillaan teoriaa muinaisista astronauteista, jotka joskus kauan sitten olivat tuoneet maan pinnalle sivistystä ja uutta teknologiaa.

Von Dänikenin mukaan avaruusolennot olivat muun muassa opastaneet Etelä-Amerikan inkoja monumentaalisten kivirakennelmien tekemisessä ja avustaneet myös Stonehengen luomisessa.

– Von Dänikenin väitteet ovat siinä mielessä kiinnostavia ja vetoavia, ettei kukaan varsinaisesti pysty kiistämään, etteikö täällä joku olisi joskus voinut käydä – kyse on todistusaineistosta ja siitä, löytyykö sitä. On mahdollista, että avaruudessa on älyllistä elämää, ja että tännekin on tehty vierailuja. Von Dänikenin teoriat herättivät aikoinaan Suomessakin paljon keskustelua, sekä puolesta että vastaan, Jaakko Närvä kertoo.

Muinaisastronauttiteorialle on haettu tukea myös Raamatusta. Esimerkiksi Hesekielin kirjassa kuvaillaan yksityiskohtaisesti profeetan kohtaamaa näkyä: “Kun olennot liikkuivat, liikkuivat pyörätkin niiden vierellä, ja kun ne kohosivat maasta, kohosivat pyörät niiden mukana.”

Jussi Sohlbergin mukaan Hesekielin näky, jossa tuntemattomat olennot välkehtivät kuin kiiltävä pronssi, on new agen ja ufologian kentällä tunnettu teema, johon törmää varsin usein.

– Kyseessä on hyvin tekninen kohtaus, jossa kuvataan tarkoin konkreettisia fysikaalisia tapahtumia, kuten liikkuvia pyöriä. En yhtään ihmettele, että se linkittyy ufologiaan ja muinaisiin astronautteihin. Ja että se on joillekin esimerkki siitä, että menneinä aikoina on tapahtunut vierailuja ja kontakteja ulkoavaruudesta.

Denis Villeneuven Arrival-tieteiselokuva (2016) seuraa tapahtumasarjaa, jossa kaksitoista soikeanmuotoista avaruusalusta laskeutuu maapallolle ja haluaa kommunikoida ihmiskunnan kanssa. Esimerkiksi Nasalla on ollut SETI-hanke, joka on etsinyt systemaattisesti älyllistä elämää avaruudesta – toistaiseksi kuitenkin tuloksetta. Älyllisen elämän löytyminen (ja mahdollinen kommunikointi sen kanssa) muuttaisi ihmiskäsitystä ja mullistaisi ihmiskunnan elämää radikaalisti. Kuva: Xenolinguistics

Kaikille havainnoille ei löydy selitystä

Mutta kuinka ufokokemuksiin ja kohtaamisiin ulkoavaruuden olentojen kanssa tulisi suhtautua – sekä kokijana että lukijana?

– Ajattelen, että monelle ihmiselle kyse on jollakin tavalla merkityksellisestä, uskonnollisesta ja hengellisestä kokemuksesta – riippumatta siitä, mitä tuon kaiken taustalla todellisuudessa onkaan. Ufokokemusten kohdalla on suosittua viitata psyykkisiin ongelmiin, mutta tällaista on tullut esille varsin vähän. Kokijat eivät myöskään useimmiten ole millään tavalla perehtyneitä ufologiaan. Kokemus on yllättävä, eikä kokija itse pysty antamaan sille minkäänlaista selitystä, Jussi Sohlberg pohtii.

Iso osa ufohavainnoista voidaan selittää luonnontieteen keinoin: kyseessä saattaa vaikkapa olla ilmakehän sähköinen purkaus tai säähavaintopallo. Jäljelle on kuitenkin jäänyt havaintoja, joille ei ole löytynyt selitystä.

Ranskan puolustusministeriö esimerkiksi perusti 1970-luvulla virallisen ufotutkimusyksikön, GEPANin. Vuonna 1978 GEPANilla oli tiedossa ainakin kuusi tapausta, joissa kuvattiin tuntematonta voimanlähdettä käyttävä lentolaite. Tutkimusyksikön mukaan tapauksia ei pystytty selittämään, vaikka havainnoista oli tarjolla runsaasti informaatiota.

Mutta entäpä jos vaikka huomenna Helsingin Senaatintorille laskeutuisi valtaisa avaruusalus, josta nousisi Sirius B:n takaa matkanneita humanoideja, ylivertaisine teknologioineen ja telepaattisine kykyineen?

– Tämä on iso kysymys, joka nousee pohdittavaksi aika ajoin. Tätä voisi verrata siihen, kun löydettiin uusia mantereita, ja kuinka tämä muokkasi kulttuuria, mutta aiheutti myös yhteentörmäyksiä, Jussi Sohlberg toteaa.

Sohlbergin mukaan kyseessä olisi mullistus, joka muuttaisi etenkin ihmiskäsitystä ja ihmisen paikkaa universumissa.

– Voisi ajatella, että tällaisessa tapauksessa myös tiede ja teknologiakin saavat uusia näkökulmia. On myös jonkin verran pohdittu sitä, millainen on uskonnon ja vieraan älyn kohtaaminen. Esimerkiksi Vatikaanin observatorion johtaja on suhtautunut ulkoavaruudesta tuleviin vieraisiin myönteisesti, ja Vatikaani järjesti taannoin seminaarinkin, jossa pohdittiin kysymystä Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuudesta.

Ulkoavaruudelliseen vierailuun voi suhtautua myös kyynisesti. Edesmennyt brittikosmologi Stephen Hawking oli sitä mieltä, ettei avaruuteen kannattaisi kovasti huudella. Vastassa saattaa nimittäin olla teknisesti ja tieteellisesti hyvin korkealle kehittynyt sivilisaatio, joka voi suhtautua ihmiskuntaan vähemmän rakentavalla tavalla.

Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Ovatko ufohavainnot totta? Voit keskustella aiheesta 21.6. klo 23 asti.