Koronakriisi näyttää ajaneen rotat Helsingin Kalliosta lähiöihin – syynä ravintolajätteen väheneminen, arvelee tutkija

Tuomas Aivelo selvittää rottien levinnäisyyttä ja liikkuvuutta Helsingissä.

rotta (laji)
Tutkijatohtori Tuomas Aivelo kuvaa jälkilautaa, joka kertoo kaupunkirottien liikkeistä.
Tutkijatohtori Tuomas Aivelo kuvaa jälkilautaa, joka kertoo kaupunkirottien liikkeistä.Matti Myller / Yle

Helsingissä on kymmeniätuhansia rottia, arvioi Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Niiden määrä vaihtelee ajan ja paikan mukaan.

– Rotta on riippuvainen ihmisistä. Mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän on myös rottia. Siellä missä on ruokaa, myös rottapopulaatiot kasvavat.

Helsingin rottakeskittymä on Kalliossa. Rottia elää paljon myös Kannelmäessä, Haagassa, Roihuvuoressa ja Kontulassa.

– Jos rottia näkee, niitä on silloin jo paljon alueella.

Kallion rotat ovat Aivelon kokemuksen mukaan vähentyneet koronaviikkojen aikana, mutta tilastollisia tuloksia ei vielä ole.

– Emme ole ehtineet purkaa aineistoa, mutta oma tuntuma on sellainen, että Kalliossa oli huhtikuussa vähemmän rottia kuin helmikuussa ja vastaavasti lähiöissä niitä oli enemmän kuin aiemmin.

Taustalla voi olla esimerkiksi ravintoloiden tuottaman biojätteen väheneminen, jolloin rotilla on ollut vähemmän syötävää roska-astioissa. Vastaavasti etätöissä olevat ovat tuottaneet enemmän jätettä muilla asuinalueilla.

Esimerkiksi Kalasatamassa tukkeutuneet jätekuilut houkuttelevat rottia etsimään ruokaa. Sama ilmiö on havaittu myös Espoon ja Vantaan uusilla asuinalueilla, joissa on keskitetty jätteiden keruuputkisto.

– Rotat löytävät hajuaistina avulla helposti paikalle tukkeutuneisiin putkistoihin. Ne pääsevät kulkemaan joka kolosta ja välistä.

Rottia tutkivan Tuomas Aivelon mukaan rottien pesä on lähellä ruokapaikkaa, kaupungissa lähellä roskakatoksia.
Rottia tutkivan Tuomas Aivelon mukaan rottien pesä on lähellä ruokapaikkaa, kaupungissa lähellä roskakatoksia. Esimerkiksi Kalliossa rotat tekevät pesiään ihan roskakatosten alle tai lähelle.Matti Myller / Yle

Rottatutkimukseen sattumalta

– Alkuun en ollut niin kiinnostunut rotista, mutta työskenneltyäni niiden parissa olen innostunut niistä päivä päivältä enemmän, Aivelo kertoo.

Hän kuvaa rottia älykkäiksi, taitaviksi oppijoiksi, nopealiikkeisiksi ja aktiivisiksi. Tutkijan näkökulmasta rotat ovat kiinnostavia, sillä ne ovat olleet ihmisten kanssa tekemisissä jo vuosisatojen ajan. Rottia on käytetty paljon laboratorioissa, mutta villirottia on tutkittu vain vähän.

Ekologiaan ja evoluutiobiologiaanerikoistunut Aivelo ajautui rottatutkimukseen vähän kuin sattumalta tai vahingossa. Hänen kollegansa oli kasaamassa tutkimusta ja pyysi Aivelon mukaan hänen loisosaamisensa vuoksi. Rahoitus järjestyi nopeasti ja rotat veivät mukanaan.

Aivelo on tutkinut Helsingin kaupungissa eläviä rottia jo parin vuoden ajan, vuodesta 2018 alkaen. Ensin hän tutki niitä lähinnä yksin. Tällä hetkellä Aivelo on mukana kaupunkirottatutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun).

– Tutkimuksella selvitetään rottapopulaatioiden sijaintia ja kokoa, kartoitetaan rottien lois- ja tartuntatautilajistoa sekä selvitetään rottien ja ihmisten välistä suhdetta.

Tänä vuonna mukaan on tullut toinen tutkija Nina V. Nygren Tampereen yliopistosta. Ympäristöpolitiikan tutkija Nygren selvittää rottien hillitsemistä ja torjumista, Aivelo levinneisyyttä ja liikkumista.

Aivelo on kommentoinut myös koronapandemiaa ja hänet tunnetaan kriittisenä äänenä tiedeyhteisössä.

Tuomas Aivelo, tutkija
Tuomas Aivelo on tutkinut Helsingin kaupunkirottia vuodesta 2018. Hän kiinnostui älykkäistä ja nopealiikkeisistä eläimistä tutkimuksen myötä.Matti Myller / Yle

Jälkilauta, mikrosirut ja havainnot seurantamenetelminä

Tutkija kertoo tekevänsä työtään monella eri menetelmällä. Viime kesänä Aivelo pyydysti rottia elävinä ja merkitsi niitä mikrosiruilla. Merkitsemällä voidaan seurata rottien liikkumista ja reittejä.

– Rotat houkuteltiin loukkuun kaurahiutaleilla ja maapähkinävoilla. Ongelmana on se, ettei sama rotta enää tule uudestaan loukkuun.

Järjestelmää on kehitetty eteenpäin ja tutkijat ovat asentaneet lukulaitteita ympäristöön. Lukulaitteen ohi juosseista yksilöistä tiedetään, missä ne kulloinkin menevät.

Tiedonkeruussa käytetään myös jälkilevyjä (siirryt toiseen palveluun). Kimrööki-etanoli-seoksella pinnotettu levy kerää levyn yli menneiden rottien jälkiä, jotka dokumentoidaan kuvaamalla ja koottu laajempi aineisto analysoidaan.

Rottien seuranta on jäänyt päälle, Aivelo seuraa rottia myös vapaa-ajallaan lähellä kotiaan Sörnäisissä.

– Yleensä yhdessä korttelissa on aina yksi rottayhdyskunta ja ne liikkuvat sen korttelin alueella. Kaikissa kortteleissa ei kuitenkaan ole rottia, jos niille ei ole ruokaa.

Rotat elävät "perhekunnittain". Yhteen yhdyskuntaan kuuluu noin 20–30 rottaa. Nuoret koiraat yleensä lähtevät uusille alueille, naaraat jäävät.

Jälkilauta, jossa rotan jälkiä.
Jälkilauta on yksi tutkijatohtori Tuomas Aivelon käyttämistä tutkimusmenetelmistä. Matti Myller / Yle

Yöaktiivinen eläin, jota on hankala pyydystää

Rotan tutkiminen ei ole ihan helppoa, sillä ne elävät maan alla ja pelkäävät ihmisiä. Rotat liikkuvat enimmäkseen yöllä, joten niitä on vaikea havannoida tai nähdä.

– Rotat ovat fiksuja, niitä on suhteellisen vaikea saada kiinni, sillä ne oppivat nopeasti. Kerran loukkoon tullut rotta ei tule toista kertaa, eivätkä tule loukussa olevan yksilön nähneet lajitoveritkaan, Aivelo kertoo.

Loukkoon joutunut rotta on äkäinen. Se hyökkää, pakenee, hyökkää,...

– Siitä on mahdoton saada otetta, sillä se on muutamassa sekunnissa eri paikassa. Olemme joutuneet laittamaan loukon suulle kangaskassin, johon se ryntää ja sitten nukuttamaan eläimen. Muutoin niiden merkitseminen on hankalaa.

Aivelo ei itse silittäisi villiä rottaa. Se voi myös purra.

Rotta jakaa tunteita: osa inhoaa, pelkää tai pitää niistä, osa suhtautuu neutraalisti.

– Ehkä rotta on niin nokkela eläin, että se on ihmisten silmissä siksi epämiellyttävä. Sitä on vaikea tuhota. Se onnistuu löytämään tarkan hajuaistinsa avulla ruokaa hankalistakin paikoista.

Aivelon mukaan tehokkain torjuntakeino on estää rottien pääseminen ruokapaikoille.

– Myrkyt ja loukut ovat vain väliaikaisia ratkaisuja.

Jälkilauta, jossa rotan jälkiä.
Jälkilauta kertoo tutkijalle rottien liikkeistä. Jäljet jäävät kimrööki-etanoli-seoksella pinnotettulle levylle rottien juostessa niiden yli.Matti Myller / Yle

Rotta puolustaa reviriään tapellen

Länsimaisista kaupungeista rottia on tiettävästi eniten New Yorkissa. Määrän taustalla on jätteiden keräämistapa.

– New Yorkissa jätteet kerätään säkeissä, jotka viedään illalla ulos ja aamulla vasta kerätään pois. Rotilla on yö aikaa käydä kuin puffet-pöydässä.

New Yorkissa on havaittu korona-aikana, että rotat puolustavat reviiriään äkäisesti. Kaupunkiin ei mahdu uusia rottia.

– Kun ruoka vähenee, rotat ryhtyvät tappelemaan enemmän.

Tutkijat seuraavat rottien arpia. Niiden perusteella voi arvioida, kuinka paljon rotat tappelevat keskenään.

– Helsingissä rotilla on suhteellisen vähän arpia, mikä viittaa siihen, että niillä on enemmän ruokaa ja vähemmän reviirikiistoja.

Epäselvää on, puolustaako rotta reviiritappeluissa enemmän ravinnonlähdettään, pesäänsä vai koko elinaluettaan.

Helsingissä rotat liikkuvat pidempiä matkoja kuin New Yorkissa, jossa aikuinen rotta liikkuu maksimissaan sadan metrin alueella elämänsä aikana. Aivelon mukaan muualla tehdyissä tutkimuksissa on havaintoja, että rotta voisi liikkua elinympäristöstään kilometrin tai jopa enemmän, jos ravinnon saaminen sitä edellyttää.

Rotankolo kiveyksen juuressa.
Helsingin Kallion alueella elää paljon rottia. Ne kaivavat pesäkoloja esimerkiksi puistoissa kiveysten lähelle. Rakennustöistä aiheutuva tärinä ajaa maan alla elävät rotat uusille reviireille.Matti Myller / Yle

Rotta lisääntyy nopeasti

Rottapopulaatio on suotuisissa olosuhteissa nopea leviämään. Rotta on sukukypsä kahdessa kuukaudessa. Rottaemo kantaa poikasiaan vain 21 vuorokautta ja voi hedelmöittyä uudelleen heti synnytyksen jälkeen. Yhdessä pentueessa on 8–12 poikasta.

Maaseudulla rotat aiheuttavat tuhoja pelloilla ja vilja-aitoissa. Kaupungissa ne liikkuvat pääosin jäteastioiden ja viemäreiden lähellä.

Helsingissä keskustan sekaviemäröinti eli sadevesien ja viemärivesien johtaminen samaan poistoputkistoon tuo rottia myös viemäriverkostoon.

Rottien haitoista ei vielä ole lopullisia tuloksia. Aivelo kuitenkin uskoo, että tietoa olisi enemmän, mikäli ne levittäisivät jotain vaarallista infektiota.

– Tropiikissa rotat levittävät bakteereja, jotka ovat tarttuessaan hengenvaarallisia ihmisille. Trooppisilla alueilla bakteerin seurauksena kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. New Yorkissa kolme ihmistä on kuollut kyseiseen bakteeriin, mikä kertoo sen leviämisestä pohjoisemmaksi.

Muualla vastaavia havaintoja ei ole. Aivelon mukaan syytä ei vielä tiedetä. Yksi syy voi olla ilmastonmuutoksessa.

Maj ja Tor Nesslingin säätiö tuki rottatutkimusta vuosina 2018–2019, jatkotutkimusta rahoittavat vuosina 2020–2023 Emil Aaltosen säätiö ja Koneen säätiö.

Mitä mieltä olet rotista? Voit keskustella aiheesta 21.6. klo 23 asti.

Lue myös:

Rottaongelma hyppäsi lähiöihin – etätyön lisääntyminen muutti rottien ruoka-apajat uusille alueille

Kuuntele Areenasta Juuso Pekkisen keskustelu Tuomas Aivelon kanssa

Australialaisessa vajassa on säilytetty 25 vuotta hampurilaista, jossa ei ole merkkiäkään homeesta – "Rotat eivät suostuneet syömään"

Kaupungin varjoissa lymyää vihattu ja älykäs otus, joka on pitänyt ihmistä pilkkanaan vuosisatoja – "Alamme olla altavastaajina"