Korona osoitti ilmastonmuutoksen valtavan haasteen: vaikka maailma pysähtyi, ei hiilidioksidin määrä ilmakehässä ole vieläkään vähentynyt

Maailman energiajärjestö arvioi päästöjen putoavan tänä vuonna koronaviruksen vuoksi radikaalisti, jopa kahdeksan prosenttia.

ilmasto
Kuvassa on tähtikirkas yö Milanossa.
Koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset paljastivat tähdet taivaalla Milanossa Italiassa 14. maaliskuuta.AOP

Maailma hiljeni ennennäkemättömän dramaattisesti keväällä, kun koronavirus otti tiukan otteen arjesta.

Liikenne ja teollisuus pysähtyivät, ja maapallon hiilidioksidipäästöt pienenivät. Niiden arvioidaan laskevan tänä vuonna enemmän kuin toisen maailmansodan aikaan.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa päästöjen pudotus ei kuitenkaan näy.

– Olisi vaatinut, että kolmen kuukauden asemasta maailman pysähdys olisi kestänyt puoli vuotta tai yhdeksän kuukautta. Tämä osoittaa sen, että ennen kuin päästöjen väheneminen näkyy hiilidioksidipitoisuuksissa, päästöjen pitää vähentyä vielä huomattavasti enemmän tai vastaavasti hiilinielujen pitäisi kasvaa, kertoo aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta mitataan maailmanlaajuisesti keskellä Tyyntämerta sijaitsevalla Mauna Loan mittauspisteellä. Pisteen viimeaikaisissa mittaustuloksissa ei ole minkäänlaista poikkeavuutta. Hiilidioksidipitoisuus kasvaa tavallisesti vuodessa noin 2–4 ppm:ää, eli miljoonasosaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Päästöjen pieneneminen voi mennä vuotuiseen vaihteluun

Rajoituksia purkaneissa maissa on alettu nopeasti palata samalle päästötasolle, jolla oltiin ennen kriisiä. Kiinassa nähtiin jopa jakso, jossa päästöt kasvoivat korkeammiksi kuin ne ennen pandemian puhkeamista olivat.

YK:n ympäristöohjelman raporttiin vuonna 2019 (siirryt toiseen palveluun)on kirjattu, että päästöjen olisi vähennyttävä 7,6 prosenttia vuodessa, jotta päästäisiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Maailman energiajärjestön arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan maailman hiilidioksidipäästöt voivat pandemiatilanteesta riippuen pienentyä tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Se täyttäisi Pariisin ilmastosopimukseen kirjatun vuosittaisen päästövähennyksen.

Päästöjen pitäisi pudota kuitenkin saman verran myös tulevina vuosina.

Maapallon hiilipäästöt ovat suuremmat kuin planeetan hiilinielut, joita ovat muun muassa metsät ja meret. Hiilidioksidipitoisuuden vuotuinen muutos on päästöjen ja nielujen erotus. Nyt nielut kattavat noin puolet päästöistä.

– Jos nielut pysyvät semmoisenaan, niin kymmenen prosentin päästövähennys menee vuotuisen vaihtelun piikkiin pitoisuuksien kannalta. Jos koko vuoden päästövähennys olisi 30 prosenttia, niin sitten sen pitäisi näkyä hiilidioksidipitoisuudessa varmasti. Kymmenen prosenttia on kuitenkin siitä kaukana, Kulmala sanoo.

Nielujen täytyy siis ylittää päästöjen määrä, jotta pitoisuus voi laskea. Kahdeksan prosentin pienentyminen ei siihen riitä.

– Se kertoo siitä, miten valtavan iso tämä ilmastonmuutoksen haaste on, toteaa Energian ja puhtaan ilman tutkimuskeskus CREA:n analyytikko Lauri Myllyvirta.

Kuvassa on savusumun peittämä Nantongin kaupunki Kiinassa helmikuussa 2019.
Kiinassa Nantongin kaupungissa kärsittiin sankasta saastesumusta 13. helmikuuta, vaikka tiukat koronavirusrajoitukset olivat olleet päällä jo pitkään.AOP

Kiinassa saastesumua päästöjen vähenemisestä huolimatta

Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen on näkynyt ympäri maailmaa huomattavasti parantuneena ilmanlaatuna. Monissa paikoissa ympäri maailmaa on koettu paras ilmanlaatu vuosikymmeniin.

Saasteiden lisäksi erityisesti myrkyllisen typpidioksidin määrä ilmassa vähentyi huomattavasti rajoitusten mukana. CREA arvioi (siirryt toiseen palveluun), että huhtikuussa saasteiden vähenemisen vuoksi pystyttiin välttämään Euroopassa 11 000 ennenaikaista kuolemaa.

Yllättävää on kuitenkin ollut, että vaikka myös Kiinassa ilmanlaatu monin paikoin parani huomattavasti koronarajoitusten aikana, joitakin suurkaupunkeja kiusaava saastesumu ei hälvennyt.

Kulmalan mukaan ilmakehän saasteissa liikenteen rajoittumisen myötä vähentyneet typpioksidit ovat korvautuneet muilla terveysvaikutuksia aiheuttavilla saasteilla, sillä suora päästöjen väheneminen joissain tapauksissa lisää kemiallisia reaktioita ilmakehässä.

– Kun jokin komponentti poistuu ilmakehän saastecocktailista, niin jokin toinen korvaa sen, jolloin koko saastetaso ei välttämättä putoa, hän kertoo.

Saastetason putoaminen vaatii Kulmalan mukaan enemmän toimenpiteitä.

– Jos sanotaan, että typen oksidit ovat vähentyneet kolmassosaan vaikka Pekingissä, niin myös hiilivetyjen pitäisi vähentyä, ennen kuin otsoni alkaisi vähetä. Otsoni on merkittävä hapetin, joka saa aikaan saastemäärien säilymisen ja joissain tapauksissa jopa lisääntymisen.

Myllyvirran mukaan muun muassa Kiinassa liikenteen vaikutusta saastesumuun on liioiteltu. Esimerkiksi Pekingin ympärillä ilmansaasteita aiheuttava terästeollisuus jatkoi toimintaansa koronakriisin aikana.

– Se tuottaa huomattavasti merkittävämmän osan päästöistä ja saasteista kuin paikallinen liikenne. Siksi ilmanlaadun paraneminen ei ollut läheskään niin merkittävää kun moni olisi odottanut, Myllyvirta selventää.

Satelliittidataa typpioksidipäästöistä Euroopassa.
Animaatio näyttää, kuinka Euroopan kaupunkien paikoin punaisena ja oransseina hehkuneet ilmanlaatukartat näyttävät yhtäkkiä sinistä. ESA/Copernicus/Sentinel-5P Berlin, CC BY-SA 3.0 IGO, Muokkaus: Ilkka Kemppinen / Yle. Videota on lyhennetty.

Koronalla voi olla keskeisiä vaikutuksia ilmastotutkimuksessa

Kulmalan ja Myllyvirran mielestä koronakriisi on kaikessa kurjuudessaan tarjonnut ilmastotutkijoille tärkeää tietoa.

– Hyvä puoli tutkimuksen kannalta on ollut se, että ymmärrys ilmansaastecocktailista on syventynyt huomattavasti. Monet hypoteesit ovat saaneet vahvistuksen, Kulmala toteaa.

– Se on tärkeä asia, jotta pystymme tekemään päästövähennyksiä, jotka ihan oikeasti helpottavat vaikkapa saastesumuja.

Kulmala ja Myllyvirta toivovat, että viimeistään nyt ymmärretään, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan muutakin kuin päästöjen vähentämistä.

– Toivon, että saamme tästä kunnollisen uuden tulevaisuuden, joka antaisi sen verran osviittaa, että me ihmiskunta ja globaalit päättäjät ymmärrettäisiin se, miten muutoksella voitaisiin ilmastonmuutosta hillitä ja torjua. Mutta työ on todella iso. Se on nähty, että edes tällainen päästöjen vähennys ei riitä, Kulmala pohtii.

Myllyvirta näkee kriisin myötä tulleena hyvänä asiana sen, että päästöjen kehitystä on alettu seurata tiiviimmin.

– Meillä on ollut sellainen älytön tilanne, että globaalit hiilidioksidipäästöt raportoidaan kerran vuodessa puolen vuoden viiveellä. Tämmöisessä tilanteessa se ei anna minkäänlaista kuvaa siitä, että mitä nyt on tapahtunut. Monet tutkijat ovat tarttuneet nyt siihen ja alkaneet tuottaa viikko- ja kuukausitasoilla arvioita päästöistä, Myllyvirta toteaa.

Kuvassa on auringonnousu savusumun peittämässä Puolan Krakovassa.
Saastesumua esiintyi myös Euroopassa koronarajoitusten aikaan. Kuva Krakovasta Puolasta huhtikuun alussa.Lukasz Gagulski / EPA

Tällä hetkellä on hyvin epävarmaa, jäävätkö koronakriisin aiheuttamat päästövähennykset vain satunnaiseksi muutokseksi vai seuraako niistä jotain pysyvää. Paljon riippuu siitä, kuinka pandemia kehittyy tulevina kuukausina ja pystyvätkö maat purkamaan rajoituksia pysyvästi, vai joudutaanko niihin palaamaan.

Koronakriisin myötä on pystytty näkemään konkreettisesti, millaisia vaikutuksia päästöille esimerkiksi liikenteen rajusta vähenemisestä on.

– Keskeinen opetus on se, että maailmassa on toteutettu ennennäkemättömän dramaattisia toimia muun muassa liikenteen ja monien teollisuudenalojen toiminnan rajoittamiseksi, mutta sekään ei ole tuottanut sen suurempaa päästövähennystä kuin sen noin kahdeksan prosenttia, jota arvioidaan, Myllyvirta kertoo.

Myllyvirran mukaan suuressa roolissa ilmaston kannalta tällä hetkellä on se, kuinka valtiot huomioivat ilmaston, kun jälleenrakennus ja elpyminen alkavat kriisin jälkeen.

– Se, miten tämä kriisi vaikuttaa päästöihin ja ilmanlaatuun tulevaisuudessa, riippuu täysin siitä, millaisia toimia toteutetaan, kun tästä kriisistä aletaan elpyä ja palautua.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta

Päästöt laskevat nyt rytinällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: “Tämä on pelottava oppitunti”