Hallitus puuttuu kuntien jättimäisiin sote-ulkoistuksiin: lainvoimaisia sopimuksia tullaan todennäköisesti purkamaan

Lakiesitys pyrkii määrittämään tarkemmin julkisen ja yksityisen sektorin välistä roolijakoa sote-palveluiden tuottamisessa.

sote-uudistus
Mehiläinen Länsi-Pohjan logotarra
Mehiläinen Länsi-Pohja Oy on nimetty esityksessä yhdeksi mahdolliseksi palveluntuottajaksi, jota koskeva sopimus saatetaan mitätöidä.Jutta Huovinen / Yle

Sote-uudistusta on rukattu reilusti yli vuosikymmen, ja maanantaina jo viides uudistuksen parissa puuhannut hallitus lähetti oman lakiesityksensä lausuntokierrokselle.

Esitys mahdollistaisi puuttumisen kuntien aiemmin tekemiin päätöksiin kovalla kädellä.

Suomessa saatetaankin nähdä merkittäviä lainvoimaisten sopimusten mitätöimisiä, mikäli laki tulee nykymuodossaa voimaan.

Esimerkiksi Meri-Lapissa sote-palveluita tarjoavan Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n tulevasta asemasta puhutaan esityksessä suorin sanoin: “alueen kuntien ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kokonaisulkoistussopimus tulisi ehdotuksen mukaan suurella todennäköisyydellä mitätöitymään.”

Kyseessä on järjestely, josta kunnat ovat itsenäisesti päättäneet vuonna 2017. Sopimus solmittiin 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa. Kuntien ja Mehiläisen yhteisyritys vastaa lähes puolesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminnoista.

– Ulkoistussopimuksissa on sovittu siten, ettei se turvaa riittävää järjestämisvastuuseen liittyvää päätös- ja ohjausvaltaa tulevalle Lapin sote-maakunnalle, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu.

Päätöksenteko karannut kunnilta

Valli-Linnun mukaan lakiesitys pyrkii palauttamaan päätöksenteon takaisin julkiselle sektorille.

– Joissakin tapauksissa yksityisille palveluntarjoajille on annettu “avaimet käteen”, ja kunnat eivät ole voineet ohjata toimia siten kuin järjestämisvastuu edellyttäisi, Valli-Lintu sanoo.

– Silloin sote-palveluita koskeva lain määräämää julkista ohjausta, valvontaa tai päätöksentekoa ei ole ollut mahdollista toteuttaa.

Valli-Lintu vittaa nimenomaan Meri-Lapissa tehtyihin järjestelyihin.

Lue myös: Mahdollistaako soteuudistus Länsi-Pohjan miljardiulkoistuksen purkamisen? Sotevaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi: "Ei se mahdoton ajatus ole"

Läheskään kaikki kunnat eivät ole Valli-Linnun mukaan tehneet Länsi-Pohjan kaltaisia kokonaisulkoistuksia, eikä sopimusten purkamiselle siis ole läheskään kaikkialla tarvetta.

– Osa voimassa olevista sopimuksista sisältää mitättömyys riskin, kun taas suurin osa sopimuksista ei ole mitenkään ristiriidassa järjestämisvastuun tai ostopalveluja koskevien rajoitusten kanssa, Valli-Lintu sanoo.

Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas ei ymmärrä väitettä päätöksenteon karkaamisesta.

– En ymmärrä, mikä tässä on ollut epäselvää. Julkinen järjestää, ja yksityinen sekä julkinen tuottaa.

Näin on hänen mukaansa toimittu.

Rajakangas korostaa, että jo nyt kuntien tekemät sopimukset yksityisten palveluntarjoajien kanssa ovat lainvoimaisia. Hän pitää vaarallisena kehityksenä sitä, että kuntien tekemiin lainvoimaisiin sopimuksiin ollaan puuttumassa jälkikäteen.

– Kaikki nykyinen toiminta on laillista. Tällainen taannehtiva lainsäädäntö ei kuulu länsimaiseen oikeuskäytäntöön, Rajakangas painottaa.

– Tämänkaltaisen poliittisen riskin lisääminen ei ole Suomessa hyvää kehitystä.

Valli-Linnun mukaan valtio ei pyri ajamaan lakiesityksellä kuntien päätöksenteon yli.

Sote-maakuntien perustaminen ja maakuntavaalien järjestäminen on hänen mukaansa askel kohti järjestelmää, jossa asukkaat voivat vaikuttaa paremmin alueensa sote-palveluihin ja jossa voidaan turvata palvelut yhdenvertaisemmin kuin nyt.

Yksityisiä palveluntarjoajia tarvitaan myös tulevaisuudessa

Yksityiset yritykset ovat siis tulevaisuudessakin merkittävässä asemassa tarjoamassa palveluita kansalaisille, kunhan toiminta on lainmukaista.

Nyt lausuntokierroksella oleva lakiesitys pyrkii hallitusneuvos Valli-Linnun mukaan määrittelemään tarkemmin julkisen ja yksityisen välistä roolijakoa.

HALI ry:n Rajakangas katsoo, että yksityisten palveluntarjoajien rooli olisi pitänyt olla esityksessä suurempi.

– Hallituksen tiedotustilaisuuksissakin on korostunut se, että paino on julkisen palvelujärjestämisen puolella, Rajakangas toteaa.

– Minkä takia kilpailua halutaan vähentää ja yksityisen sektorin roolia rajata mitenkään, jos siitä on selkeästi hyötyä sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta?

Rajakangas katsoo, että yksityisellä sektorilla on merkittävä rooli palveluiden saatavuuden, nopean hoitoon pääsemisen ja kuntien kestävän taloudenpidon kannalta.

– Eivät kunnat ja kuntayhtymät olisi tähänkään asti hankkineet palveluita yksityiseltä puolelta, jos siihen ei olisi ollut syytä.

Lisää aiheesta:

"Seitsemässä vuorokaudessa hoitoon" – Yksityisten palveluntuottajien rooli on rajattu tarkasti hallituksen sote-esityksessä

Analyysi: Uusi sote-malli ei murehdi säästöistä, mutta rahasta revennee vielä riitoja

Tuntuuko, että sote-uudistus on laittanut aivot solmuun? 6 kysymystä ja vastausta, mistä pitkään vatvotussa sote-uudistuksessa on kyse