1. yle.fi
  2. Uutiset

Aina verilöylyyn ei tarvita tuliaseita – omatekoiset naulakepit tekivät kuolettavaa jälkeä Kiinan ja Intian erikoisessa rajaselkkauksessa

Osa Himalajan vuoristossa sattuneen selkkauksen kuolonuhreista putosi läheiseen jokeen. Galwanin aluetta kutsutaan "kylmäksi erämaaksi" jopa kymmeniin asteisiin kiristyvän pakkasen vuoksi.

Ulkomaat
Kuvassa on Intian rajavalvontavoimia Kiinan ja Intian rajan liepeillä.
Aasian mahtivaltioiden Intian ja Kiinan kiista rajavyöhykkeestä vaati kuolonuhreja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Intialaissotilaita partioimassa Lehin alueella Garangirissa kesäkuussa 2020. Tauseef Mustafa / AFP

Intian ja Kiinan vuosikymmeniin vakavimmasta rajavyöhykeselkkauksesta Galwanin laaksossa paljastuu vähitellen yksityiskohtia.

Vajaan viikon takaisessa välikohtauksessa on herättänyt huomoita uhrien ja haavoittuneiden suuri määrä, vaikka joukkotappelussa ei käytetty ampuma-aseita. Nyt netissä Intian puolella kiertää muun muassa BBC:lle päätynyt kuva omatekoisista naulakepeistä. Sen sanotaan olevan peräisin intialaiselta upseerilta.

Kylmän erämaan laaksossa kuolee vuosittain 100 sotilasta ilman yhteenottojakin

Haavoittuneiden hoitoa vaikeuttavat vuoriston ankarat olosuhteet. Yli 4 300 metrin korkeudessa on pakkasta ja ilmanala on ohut. Jotkut sotilaista kuolivat pudottuaan hyiseen Galwan-jokeen. Intialaissotilaita kuoli 20, haavoittuneita on kymmeniä. Kiina ei ole julkistanut omia uhrilukujaan.

Haavoittuneiden siirtoa vaikeuttaa jyrkkä ja vaikeakulkuinen maasto. Teitä on harvassa ja sotilaat joutuvat normaalioloissakin selviytymään pitkiä jaksoja repun varustuksella ja sissimuonalla.

Entisen Ladakhin alueen komentaja, upseeri Hoodan mukaan lumivyöryt ja kylmyys vaativat noin sadan sotilaan hengen vuodessa.

Aseina käytettiin tiettävästi omatekoisten naulakeppien ja nyrkkien lisäksi kiviä ja karahkoja. Tuliaseiden ja räjähteiden käyttö on kielletty maiden välisellä rajavyöhykkeellä vuoden 1996 sopimuksen perusteella.

Intialaismedian mukaan naulanuijia käyttivät kiinalaissotilaat. Intian ja Kiinan viranomaiset eivät ole kommentoineet kuvaa nuijakasasta.

Kuvassa BJP:n kannattajat polttavat Xi Jinpingin kuvan Intian Prayagrajissa .
Intialaiset mielenosoittajat polttavat Kiinan presidentin Xi Jinpingin kuvia Prayagrajissa (ent. Allahabad) kesäkuussa 2020. Sanjay Kanojia / AFP

Epäselvyyttä sotilaiden sieppaamisesta

Molemmat osapuolet syyttelevät toisiaan rajaloukkauksesta ja yhteenoton provosoimisesta. Jännitys Ladakhissa on kiristynyt kevään aikana, kun Intia rakensi Galwanissa sjiaitsevalle sotilaslentokentälle tien Kiinan kiivaista vastalauseista huolimatta.

Intian pääministeri Narendra Modi sanoi perjantaina, että intialaisjoukoille on annettu kaikki valtuudet toimia Intian etujen puolustamiseksi. Toisaalta maiden ulkoministerit ovat sovitelleet selkkausta lukuisissa puhelinkeskusteluissa.

Kartta Intian ja Kiinan rajalta.
Harri Vähäkangas / Yle

Intialaisten tiedotusvälineiden mukaan Kiina on ottanut intialaisia sotilaita vangiksi ja myöhemmin vapauttanut osan heistä. Pääministeri Modi kiisti sotilaiden joutuneen vastapuolen vangiksi. Hänen mukaansa myös kaikki vartioasemat ovat intialaisten hallussa.

Kiina otti selkkaukseen kantaa tänään lauantaina virallisesti ensimmäistä kertaa. Kiinan ulkoministeriö syytti Intiaa "tarkoituksellisesta provokaatiosta". Kiinan tulkinnan mukaan intialaiset sotilaat tunkeutuivat kahdesti Kiinan puolelle. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, missä raja maastossa kulkee.

Intia ja Kiina kävivät Kashmirin raja-alueesta lyhyen rajasodan vuonna 1962.

Huolestuttavatko Kiinan ja Intian kiristyneet välit? Voit keskustella aiheesta 21.6. klo 23 asti.

Lue myös:

Intia ja Kiina vakuuttavat rauhantahtoa verisen rajakärhämän jälkeen, mutta syyttävät toisiaan

BBC: Galwan Valley: China accuses India of "deliberate provocation" (siirryt toiseen palveluun)

Times of India: No intruder is on our land now and no post in anyones custody says pm (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Reuters

Lue seuraavaksi