Tänään vietetään vuoden pisintä päivää – tässä viisi knoppia joilla voit päteä yöttömässä yössä

Kesäpäivänseisaus on tänään. Sitä on juhlittu jo tuhansien vuosien ajan kautta maailman.

kulttuuri

1

Kuvassa on puolukanvarpu yöttömässä yössä.
AOP

Päivä on tänään pisimmillään, tiistaina jo pari minuuttia lyhyempi

Etelä-Suomessa valoa piisaa tänään 19 tunnin ajan. Aurinko nousi sunnuntaina Helsingissä kello 3.54 ja laskee kello 22.50. Utsjoella aurinko ei painu lainkaan mailleen.

Kontrasti on melkoinen joulukuiseen talvipäivänseisaukseen, jolloin valoa on Helsingissä vain vajaat kuusi tuntia, eikä Utsjoella ollenkaan.

Kohti kaamosta ollaan kuitenkin menossa. Tiistaina 23. kesäkuuta aurinko on Helsingin horisontin yläpuolella minuutin ja Oulussa peräti kaksi minuuttia lyhyemmän aikaa kuin tänään.

Ei kuitenkaan huolta. Tänään alkaa tähtitieteellinen kesä, joka jatkuu syyspäiväntasaukseen 22. syyskuuta asti. Kesä kestää siis vielä huimat 93 vuorokautta.

Vaikka päivä on nyt pisimmillään, kesä ei vielä ole lämpimimmillään. Tilastollisesti lämpimintä (siirryt toiseen palveluun) on heinäkuun lopulla eli noin kuukausi kesäpäivänseisauksen jälkeen.

2

Kuvassa mies ja nainen loikkaavat kokon yli Ukrainassa.
Sergey Dolzhenko / EPA

Slaavien pakanallinen Ivan Kupala muistuttaa juhannusta

Aurinko on ollut palvonnan kohde monille kulttuureille (siirryt toiseen palveluun) ja sillä on tärkeä asema mytologioissa. Useissa maissa, kuten muinaisessa Egyptissä ja inkakulttuureissa (siirryt toiseen palveluun), on juhlittu kesäpäivänseisausta.

Suomessakin vietettiin muinoin Ukon juhlaa, kunnes kristinusko teki keskikesän pisimmän päivän bakkanaaleista Johannes Kastajan juhlan, eli juhannuksen.

Slaavilaisessa maailmassa kesäpäivänseisausta otetaan vastaan Ivan Kupalan merkeissä. Nimi on sekoitus kristillistä Ivania, eli suomalaisittain Johannesta ja aiempaa pakanallista Kupala-juhlaa. Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Puolassa ja Venäjällä vietettävä juhla muistuttaa suomalaista juhannusta. Tulevasta rakkaudesta siinäkin on kyse. Nuoret parit testaavat rohkeuttaan loikkimalla kokkojen yli. Jos hyppy epäonnistuu, edessä on ero.

3

Vanhassa valokuvassa vietetään juhannushäitä Helsingissä kesäkuussa 1958.
Kansatieteen kuvakokoelma / Museovirasto

Maailman kuuluisin häämarssi syntyi keskikesän huumasta

Yöttömästä yöstä ovat inspiroituneet lukuisat taiteilijat. Muun muassa William Shakespeare kirjoitti maagisen komediansa Kesäyön unelman (A Midsummer Night’s Dream) yöstä, jolloin keijut ja maahiset sekoittavat ihmispolojen rakkauselämän. Briteissä midsummer, keskikesä, viittaa juuri vuoden pisimpään päivään. Felix Mendelssohn sävelsi Shakespearen näytelmään musiikin. Teoksen kuuluisin osa on Häämarssi, jonka tahdissa lukuisat suomalaisetkin parit ovat astelleet alttarille. Myös suomalaistaiteilijat ovat intoutuneet keskikesän yöttömästä yöstä. F.E. Sillanpää kirjoitti Ihmiset suviyössä -romaanin, Hannu Salama Juhannustanssinsa ja Tove Jansson Vaarallisen juhannuksen.

4

Kuvassa on tähtitaivas Itävallassa heinäkuussa 2018.
Martin Divisek / EPA

Samaan aikaan toisaalla: rengasmainen auringonpimennys 

Samaan aikaan, kun pohjoisessa vietetään yötöntä yötä, eteläisellä pallonpuoliskolla on vuoden lyhin päivä. Ja toisinpäin, kun Suomessa odotetaan joulupukkia, Australiassa kaivetaan aurinkovoiteet esiin. Tämä johtuu siitä, että maapallon akseli on 23,5 astetta vinossa suhteessa aurinkoon. Siksi aurinko paistaa eri puolille maapalloa eri tavalla. Kravun kääntöpiirille se porottaa nyt kohtisuoraan.

Tänä vuonna kesäpäivänseisauksen yhteyteen ajoittuu myös toinen harvinainen ilmiö, rengasmainen auringonpimennys. Kuu osuu auringon eteen ja peittää sen lähes kokonaan. Pimennys ei näy Suomessa, mutta sitä voi seurata vyöhykkeellä, joka kulkee Afrikan keskiosista Arabian niemimaan ja Etelä-Aasian kautta Tyynellemerelle.

5

Kuvassa on silmät kiinni Stonehengen läheisyydessä seisova nainen.
Neil Hall / EPA

Britit juhlivat Stonehengellä – tänä vuonna virtuaalisesti

Briteissä kesäpäivänseisausta vietettiin jo eilen lauantaina. Saarivaltakunnassa tapahtuma saa yleensä tuhannet ihmiset kerääntymään Stonehengeen. Yksi esihistoriallisen monumentin sisäänkäynneistä on rakennettu niin, että kesäpäivänseisauksen nouseva aurinko siivilöityy kohti kivimuodostelman keskustaa. Viime vuonna valoilmiötä ihmetteli kymmenen tuhatta ihmistä. Tänä vuonna korona sotki suunnitelmat, ja tapahtuma järjestetään virtuaalisesti. Stonehengen auringonnousu on katsottavissa livenä monumentin Facebook-sivulla (siirryt toiseen palveluun) tänään sunnuntaina Suomen aikaa klo 6.52.

Voit keskustella aiheesta 22.6. klo 23 asti.