Tuore kysely: Nuoret aikuiset juovat vähemmän kuin koskaan – THL:n mukaan hyvä kehitys on pysähtynyt

Kysely on tehty korona-aikana, maalis-huhtikuussa 2020. Poikkeuksellinen aika saattaa siis vaikuttaa tulokseen.

alkoholinkulutus
Nuoret viettävät juhannusta Helsingin Sompasaaressa.
Hauskaa voi olla ilman alkoholia, mutta esimerkiksi juhannusta juhlistetaan juomalla. Näin kertoivat kaverukset Milla Nurmi, Eeva Jylhä-Ollila, Sofia Erman, Karoliina Hiittu, Sanni Jussila ja Siiri Westerberg Helsingin Sompasaaren saunalla.Tiina Jutila / Yle

No nyt on kunnollista: nuoret aikuiset ovat vähentäneet juomista.

Lähes joka kolmas nuori aikuinen kertoo, ettei juo alkoholia lainkaan. Tämä käy ilmi Panimoliiton Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa.

Vielä vuonna 2016 samanlaisessa kyselyssä 18–24-vuotiaista vain 12 prosenttia ilmoitti, ettei juo alkoholia lainkaan. Vuonna 2018 luku oli noussut 16 prosenttiin.

Ja nyt 2020 keväällä tehdyn kyselyn mukaan nuorista 29 prosenttia sanoo, että korkki pysyy kiinni.

Nuoret viettävät juhannusta Helsingin Sompasaaressa.
Edellisiin sukupolviin on vaikea verrata juomista Karoliina Hiittu arvelee. Juuri täysi-ikäiseksi tulleena alkoholi oli kiinnostavampaa kuin nyt 20-vuotiaana, hän sanoo. Kaverukset Milla Nurmi, Eeva Jylhä-Ollila, Sofia Erman, Karoliina Hiittu, Sanni Jussila ja Siiri Westerberg olivat juhannusaattona tulleet Helsingin sompasaunalle uimaan ja juhlimaan juhannusta.Tiina Jutila / Yle

Myös juomistiheys harvenee. Viikoittain alkoholia kertoo juovansa 12 prosenttia vastaajista, kun kaksi vuotta sitten luku oli yli 20 prosenttia.

Vasta julkaistu kysely on tehty korona-aikana, maalis-huhtikuussa 2020.

Poikkeuksellinen aika saattaa vaikuttaa asiaan: kyselyssä kysyttiin tarkalleen ottaen "kuinka usein käytät alkoholia".

Tiedonkeruu tehtiin online-kyselynä Taloustutkimuksen kuluttajapaneelissa. Kohderyhmänä olivat 18–70-vuotiaat mannersuomalaiset. Otoskoko on 1 502, ja aineisto on painotettu vastaamaan täysi-ikäisiä suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Nuoria aikuisia eli 18–24-vuotiaita tutkimuksessa oli mukana 74.

Viina ei maistu niin kuin ennen

Kyselyn mukaan ylipäänsä yhä harvempi suomalainen juo alkoholia. Ja kun juodaan, alkoholia juodaan yhä harvemmin. Viikoittainen käyttö on vähentynyt vuoden 2018 tuloksiin verrattuna, sillä kaikissa muissa ikäryhmissä kuin 45–54-vuotiaissa viikoittainen alkoholinkäyttö on vähentynyt.

Viikoittainen käyttö on laskenut erityisesti Uudellamaalla, noin kymmenen prosenttiyksikköä.

Panimoliiton väistyvä toimitusjohtaja Riikka Pakarinen sanoo, että suomalainen alkoholikulttuuri on eurooppalaistunut.

– Tämä on myönteinen kehitys ja kertoo isommassa kuvassa suomalaisten alkoholiasenteiden muutoksesta. Toivoisi, että tämä näkyisi myös lainsäädännössä, että osattaisiin puhua laajemminkin alasta, eikä vain terveysargumentteihin vedoten, Pakarinen sanoo.

Myös THL:n tilastot tukevat alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemistä. Viime vuonna alkoholin kokonaiskulutus väheni 3,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (siirryt toiseen palveluun). Kulutus väheni koko ajan vuodesta 2007 vuoteen 2018, jolloin se pysyi suunnilleen edeltävän vuoden tasolla.

Luvut eivät täsmää: nuorten juominen ei ehkä vähentynyt niin radikaalisti

Nuorten juominen on vähentynyt. Trendi alkoi jo 2000-luvulle tultaessa. Mutta nyt muutos on pysähtynyt. Näin sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.

Hän suhtautuu silti hieman epäillen Panimoliiton kyselytutkimuksen lukuihin.

– No, on viitteitä siitä, että nuorten aikuisten, kuten alaikäistenkin nuorten, alkoholinkäyttö on jonkin vähentynyt, mutta mitään dramaattistä muutosta ei näytä tapahtuneen, Raitasalo sanoo.

Raitasalo toteaa, että tutkimusten mukaan mukaan alle 20 prosenttia nuorista aikuisista on raittiita.

Nuorten aikuisten alkoholinkäyttö seuraa koko väestön juomistrendejä.

– Kun alkoholipolitiikassa on tapahtunut jotain muutoksia, mihin väestön juominen on reagoinut, se on mennyt siihen samaan linjaan muiden ikäryhmien kanssa, Raitasalo sanoo.

Alaikäiset juovat vähemmän kuin ennen, mutta kolmannes yhdeksäsluokkalaisista juo

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana alaikäisillä nuorilla raittius on lisääntynyt paljon. Juomatavat ovat nuorilla myös siistimmät kuin ennen: humalajuominen on vähentynyt ja juodaan kerralla vähemmän, THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo sanoo.

Samanlainen kehitys on ollut monessa muussa maassa. Pohjoismaissa, Australiassa, Yhdysvalloissa. Ilmiö ei siis ole vain suomalainen.

Osa nuorista jatkaa raittiina, mutta juominen aloitetaan vasta täysikäisenä.

– Aikuiset juovat sitten samalla tavalla kuin ennenkin.

Selityksiä on monia.

– Ainakin Suomessa tehtyjen analyysien mukaan saatavuuden vaikeutuminen on yksi keskeinen tekijä. Siihen liittyy moni asia. Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa on omavalvonta tehostunut. Nuorten on vaikea ostaa alkoholia, Raitasalo sanoo.

Vanhempien asenteet ovat tiukentuneet. Vanhemmat ostavat nuorille alkoholia aikaisempaa vähemmän. Tai tarjoavat alkoholia.

Nuorilla useimmiten hankintakanava ovat kaverit. Kun juovia kavereita on vähemmän, se kertautuu sitäkin kautta.
Muitakin selityksiä on: nuorten ja vanhempien välit ovat tasa-arvoisia. Enää ei ole tarvetta kapinoida niin paljon. Ja toisaalta vanhemmat tietävät aiempaa paremmin mitä nuoret tekevät ja missä menevät.

Alaikäiset myös tiedostavat paremmin riskit.

Ihan viime vuosien aikana raitistumiskehitys ei ole jatkunut, Raitasalo muistuttaa. Humalajuominen tytöillä on kääntynyt hieman nousuun. Hyvä kehitys on pysähtynyt.

– On hyvä muistaa, että vaikka kehitys on hyvänä jatkunut pitkän aikaa, edelleen kolmannes yhdeksäsluokkalaisista käyttää alkoholia. Se on iso osuus. Ei tämä asia ole poistunut.

Nuoret saavat alkoholia kavereilta sekä aikuisilta

THL:n Kirsimarja Raitasalo kertoo, että tutkimuksen mukaan 5–6 prosenttia on saanut alkoholin vanhemmiltaan. Toisaalta vanhemmat ovat antaneet maistaa alkoholia.

On todella harvinaista nykyisin, että nuoret omilta vanhemmiltaan saisivat alkoholia. Ne ovat muita henkilöitä, jotka hakevat. Kaverit ovat yleisin hankintalähde.

Myös Panimoliiton teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin nuorten alkoholin saamista. 18-24-vuotiaista peräti 91 prosenttia arvioi alkoholin ostamisen alaikäiselle olevan vähintään melko yleistä. Näistä nuorista valtaosa (87 prosenttia) ilmoittaa, ettei ole koskaan itse ostanut alkoholia alaikäiselle.

Viinaa ostavat vanhemmat ihmiset: 25-44-vuotiaista noin joka neljäs on ostanut alkoholia alaikäisille edes joskus.

Alaikäiset itse kertovat panimoliiton kyselyssä, että lähes puolelle joku täysikäinen on joskus ostanut alkoholia.

15–17-vuotiaiden vanhemmista yli joka kolmas on nuorten itsensä mukaan antanut heidän maistaa alkoholia.