1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rauhanturvaaminen

Rauhanturvaajille luvassa tuntuva palkankorotus, koska lähtijöitä on vaikea löytää – entisaikojen autoetu jäi historiaan

Afganistanissa ja Malissa palvellut Joonas Sergin sanoo, että on saanut tehtävien myötä "siskoja ja veljiä joka puolelta Suomea".

rauhanturvaaminen
Rauhanturvaaja Joonas Sergin
Lentäjäksi opiskeleva Joonas Sergin on toiminut rauhanturvaajana Afganistanissa ja Malissa. Kuvassa hän on Malissa vuonna 2015.Joonas Serginin kotialbumi

Suomalaisten kiinnostus kansainvälisiä kriisinhallinnan tehtäviä kohtaan on hiipunut. Nyt valtio yrittää lisätä kiinnostusta nostamalla rauhanturvatehtävistä maksettavia palkkoja reilusti.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan puolustusministeriössä valmistellaan asetusta, joka nostaisi rauhanturvaajien palkkoja noin kuudella prosentilla.

Kaikkonen kertoo, että kriisinhallinnan tehtävät eivät enää houkuttele suomalaisia entiseen malliin.

– Täytyy sanoa, että meillä on ollut hieman haastetta saada lähtijöitä kaikkiin operaatioihin. On onnistuttu, mutta enemmänkin kiinnostuneita saisi olla, Kaikkonen sanoo.

Kaikkonen toteaa, että palkkaus ei ole ainoa houkute, mutta on tärkeää, millaisen korvauksen tehtävistä saa.

– Valmistelussa on noin kuuden prosentin korotus. Kyllä sillä on jo merkitystä, Kaikkonen sanoo.

Kaikkosen mukaan palkankorotuksia koskeva asetus on tarkoitus saada valmiiksi lähiaikoina.

Jääkärin palkka on 2 300 euroa – auton veroedullakaan ei enää rikastu

Rauhanturvaajana työskentelevän jääkärin kuukausipalkka on noin 2 300 euroa kuukaudessa. Korotuksen jälkeen palkka kipuaisi noin 2 440 euroon kuukaudessa. Ryhmänjohtajana toimiva rauhanturvaaja tienaa noin 3 050 euroa kuukaudessa eli korotuksen jälkeen kuukausipalkka olisi noin 3 230 euroa.

Kuukausipalkan päälle maksetaan operaatiokohtaista päivärahaa. Korkeimmat päivärahat maksetaan tällä hetkellä Afganistanissa ja Irakissa, joissa päiväraha on noin 80 euroa.

Helsinkiläinen Joonas Sergin on ollut rauhanturvaajana kahdesti. Hän uskoo palkankorotuksen tepsivän.

– Uskon, että tämä lisää erityisesti nuorten kiinnostusta kriisinhallinnan tehtäviin ja varmasti myös kokeneempienkin konkarien kiinnostusta lähteä uudelleen maailmalle, Sergin sanoo.

Joonas Sergin, Espoo, 20.06.2020
Joonas Sergin suoritti varusmiespalveluksen Suomen kansainvälisissä valmiusjoukoissa, joissa vaatimuksena on hyvä fyysinen kunto.Antti Haanpää / Yle

Suomalaisia on kriisinhallintatehtävissä noin nelisensataa eri puolilla maailmaa. Suurin osa on Libanonissa, jossa on noin kaksisataa suomalaista rauhanturvaajaa. Libanonin lisäksi suomalaisia on muun muassa Afganistanissa ja Irakissa.

Siviilissä lentäjäksi opiskeleva Sergin oli rauhanturvaajana Afganistanissa ja Länsi-Afrikan Malissa.

Aiemmin muun muassa diplomaattien, rauhanturvaajien ja rakennusmiesten houkuttimena ulkomaankomennuksille toimi muuttoautoja koskeva verohelpotus. Monet toivat Suomeen palatessaan edullisemmalla verolla ulkomailta hankitun auton.

Rauhanturvaajaliiton mukaan muuttoautoja koskeva veroetu kuitenkin poistui rauhanturvaajilta jo vuosia sitten.

Suomalaisilla hyvä maine maailmalla

Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali Mauri Koskela pitää suunniteltua palkkojen tasokorotusta erittäin tärkeänä.

Hänen mukaansa suomalaisten rauhanturvaajien hyvästä maineesta maailmalla on pidettävä huolta.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että tehtäviin hakeudutaan suurella innolla. Liikkeelle on saatava joka kerta osaavia ihmisiä, Koskela sanoo.

Koskela korostaa, että yhtäkään operaatiota ei voi pitää vaarattomana.

Mauri Koskela, puheenjohtaja  Suomen Rauhanturvaajaliitto
Prikaatikenraali Mauri Koskela (vas.) tarkastamassa tilannetta entisellä YK:n tarkkailuasema 56:lla Syyrian kriisin aikaan. Mauri Koskelan kotialbumi

– Joissain operaatioissa riskitaso on korkeampi ja joissakin matalampi. Jos tilanne olisi vaaraton, ei rauhanturvaajia tarvittaisi.

Myös Sergin kertoo seuranneensa Libanonin tilannetta tarkasti. Voimankäytön kynnys osapuolten välillä on madaltunut.

– Tämä aiheuttaa sen, että rauhanturvaajat joutuvat riskin alle.

Rauhanturvaajaliiton puheeenjohtaja prikaatikenraali Mauri Koskela on tehnyt itsekin pitkän uran rauhanturvatehtävissä. Koskela muistuttaa Suomen osallistuneen rauhanturvaoperaatioihin jo vuodesta 1956 lähtien. Nykyisellään niitä toteutetaan YK:n, EU:n ja Naton lippujen alla.

Kaikkonen: Pohdittava tarkkaan, mihin osallistumme

Puolustusministeri Kaikkonen sanoo, että Suomella on useita syitä olla operaatioissa mukana. Hänen mukaansa kansainväliset kriisinhallinnan operaatiot palvelevat myös Suomen omaa puolustusta.

– Operaatioilla turvataan rauhaa ja vakautta alueilla, joissa toimimme, mutta samalla omat miehemme ja naisemme saavat arvokasta kenttäkokemusta.

Kaikkosen mukaan Suomen on kuitenkin jatkossa pohdittava hyvin tarkkaan, mihin operaatioihin on tarkoituksenmukaista osallistua. Kaikkonen nostaa esiin muun muassa Afrikan epävakaan tilanteen.

– Operaatiot ovat aiempaa vaikeampia ja kenties varallisempiakin. Kustannuksetkin ovat korkeat, joten tätä tulee varmasti kansainvälisissä yhteisöissäkin pohtia, Kaikkonen sanoo.

"En puhu kavereista, vaan siskoista ja veljistä"

Afganistanissa ja Malissa palvelleen Joonas Serginin kiinnostus rauhanturvatehtäviin heräsi jo nuorena. Hän kertoo osallistuneensa Maanpuolustuskoulutuksen lukiolaisten turvakurssille.

Maanpuolustuskoulutus (MPK) on Puolustusvoimien strateginen kumppani, joka tekee yhteistyötä kokonaisturvallisuusalan viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Sergin suoritti varusmiespalveluksen Suomen kansainvälisissä valmiusjoukoissa. Hän kertoo saaneensa rauhanturvatehtävien myötä kokonaan uuden yhteisön.

– En puhu ystävistä tai kavereista, vaan reissuilta saamistani siskoista ja veljistä, joita on nyt eri puolilla Suomea.

Vuosikymmenten aikana noin 45 000 suomalaista on palvellut rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa eri puolilla maailmaa. Operaatioissa on kuollut 49 ihmistä.

– Luvussa ovat kuitenkin mukana myös esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolleet, Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela sanoo.

Lue seuraavaksi