"Maailman katolle" on monta nousijaa – Intian ja Kiinan erikoisessa rajakahakassa ensimmäiset kuolonuhrit vuosikymmeniin

Jännitys ei hellitä, sillä kummallakaan maalla ei tunnu olevan todellista halua ratkaista tilannetta, arvioi aluetta tunteva kenraalimajuri Pertti Puonti.

Intia
Intian armeijan autoja Ladakhiin vievällä maantiellä.
Intian armeijan autoja Ladakhiin vievällä maantiellä. Ladakhiin on siirretty kevään aikana kymmeniä tuhansia sotilaita. . Farooq Khan / EPA

Yli kolmen kilometrin korkeudessa Himalajalla sijaitsevan Lehin kaupungin asukkaat ovat tällä viikolla todistaneet poikkeuksellisten pitkien kalustokolonnien kulkua kohti Intian ja Kiinan välistä valvontalinjaa.

Silminnäkijät kertovat uutistoimisto AFP:lle, että vuoristoteille on perustettu useita tarkastuspisteitä. Sotilaskoneet tekevät näyttäviä pistoja valvontalinjan tuntumassa.

Monella maalla on kiinnostusta aluetta kohtaan

Syrjäinen kolkka on monisyisen ja historiallisen konfliktin tapahtumapaikka yleisestikin erittäin räjähdysherkällä alueella. Kashmirista erityisesti kiistelevät Intia, Pakistan ja Kiina.

Viimeviikkoisessa 20 intialaissotilaan kuolemaan päätyneessä verilöylyssä kilpistyy ydinasevaltioiden kilpa alueen hallinnasta. Intia pyrkii haastamaan Kiinan sotilasmahdin, Kiina puolestaan pyrkii vahvistamaan läsnäoloaan. Se pyrkii hallinnoimaan pikku-Tiibetiksi kutsuttua Ladakhin aluetta.

Intia taas ei katso hyvällä arkkivihollisensa Pakistanin ja Kiinan lähentymistä.

Intia ja Kiina ovat ovat julkisuudessa sovitelleet rajakärhämää, mutta voimannäytöt kiistellyn valvontalinjan tuntumassa jatkuvat. Jännitteiden lieventämistä vaikeuttaa se, että alueella ei ole rajaa, vaan LAC, Line of Actual Control eli yhteenotoissa syntynyt valvontalinja.

Mitä ei ole, siitä ei voi sopia.

Kartta Intian ja Kiinan rajalta.

Suomalaisilla on kokemusta Kashmirin ja Jammun maakunnista UNMOGIP-operaatiosta, jossa kansainväliset joukot toimivat YK:n johtamina Pakistanin ja Intian välisten kiistojen lieventämiseksi.

Kenraalimajuri Pertti Puonti toimi alueella tarkkailijaoperaation päällikkönä vuosina 2002–2004. Hän on seurannut myös Kiinan ja Intian suhteiden kehitystä. Eläkkeellä olevat komentaja muistuttaa, että "maailman katoksi" kutsutulla alueella on kyse myös vesivarojen hallinnasta.

Intialainen sotilas vartioimassa maantiellä, joka johtaa Ladakhiin.
Kiina ja Intia eivät ole löytäneet sopua rajasta. Maiden välillä kulkee valvontalinja, jonka sijainnista osapuolet ovat eri mieltä. Farooq Khan / EPA

"Omakotitalon kokoiset" kivet putoavat vuoristoteille maanvyörymissä

Kenraalimajuri Puonti sanoo, että vaikeakulkuinen maasto on erittäin haastava sekä sotilaille että siviileille.

Maanvyöryt ja maanjäristykset vahingoittavat harvassa kulkevia teitä. Jäätiköt ja kymmenien asteiden pakkanen tekevät alueesta poikkeuksellisen ankaran.

– Olen itsekin nähnyt, millaista jälkeä ja pölyä maanvyörymissä syntyy, kun omakotitalon kokoisia järkäleitä putoaa teille.

Myös ohut vuoristoilma vaatii kuolonuhreja, sillä vuoristotauti surmaa sotilaita vuosittain.

Maaston valvontalinjasta epäselvyyttä

Väkivaltaisen kahnauksen taustalla on myös epäselvyys siitä, missä raja kulkee. Uutisoinnin yhteydessä on herättänyt kummastusta se, että sotilaat voivat tunkeutua tahallisesti tai vahingossa vastapuolen alueelle.

– Ydinasevaltoja ovat molemmat ja osallistuvat avaruuden valloitukseen. Ne eivät vain halua ratkaista asiaa. Ei yhden maastolinjan merkitseminen voi niin vaikeaa olla.

Ladakhissa sijaitsevalla Galwanin laaksolla on Intialle ja Kiinalle jonkin verran strategista merkitystä. Molemmat ovat rakentaneet teitä ja sotilaallisia rakennelmia rajan tuntumaan.

Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajana uransa päättänyt kenraalimajuri Pertti Puonti ei pidä Galwanin kahakkaa erityisen yllätyksellisenä.

– Se on tosin laittanut hälytyskellot soimaan monella suunnalla. Intiassa on osoitettu mieltä. ja Kiinassakin on jotain tapahtumassa. Hälytyskellojen pitäisi nyt kaikua muuallekin, että alueella saattaa olla kehittymässä jotain vakavampaakin.

YK:lla ratkaisun avaimia, osapuolilla ei halua ratkaisuun

Sopuun tarvittaisiin ensisijaisesti YK:n tukea, sanoo Puonti, joka on palvellut muun muassa Irakissa ja Etelä-LIbanonissa.

Sekä Intia että Kiina ovat YK:n turvallisuusneuvostossa. Tehokasta kainsainvälistä operaatiota ei alueelle voida suomalaisasiantuntijan mukaan kuitenkaan perustaa, elleivät osapuolet siihen suostu.

Sotilaat eivät kanna valvontalinjalla aseita. Tällä pyritään luottamuksen lisäämiseen, arvioi kenraalimajuri Puonti.

Puonti muistuttaa, että Ladakh kuuluu Intian köyhimpiin ja harvaanasuttuihin seutuihin. Jännityksen kiristyminen rajatarkastuksineen ja liikkumisrajoituksineen vaikeuttaa siviilien entuudestaankin niukkaa elämää.

Lue myös:

The Guardian: Xi plays tough but can China afford to make an enemy of India (siirryt toiseen palveluun)

Ulkopolitist: Vesipolitiikka heijastaa valtioiden suhteiden tilaa (siirryt toiseen palveluun)

Aina verilöylyyn ei tarvita tuliaseita – omatekoiset naulakepit tekivät kuolettavaa jälkeä Kiinan ja Intian erikoisessa rajaselkkauksessa