Helsinki on nuorten aikuisten kaupunki – suurimmat ikäluokat ovat 23–40-vuotiaita, koko maassa 50–72-vuotiaita

Helsingissä asuu eniten nuoria aikuisia, suurin ikäryhmä on 26–30-vuotiaat.

ikäryhmät
Joonas Kärki ja Tatu Lakka
Helsingissä nuorten aikuisten osuus väestöstä on suurin. Tatu Lakka hyppää volttia Vuosaaressa juhannuksena 2020, taustalla katselee Joona Kärki. Mikko Ahmajärvi / Yle

Helsingin väestö eroaa rakenteeltaan selvästi koko Suomen väestöstä, kertoo tuore Helsingin kaupunginosista koottu tietopaketti (siirryt toiseen palveluun). Aineiston tilastot perustuvat vuoden 2019 väestötietoihin.

Pääkaupungissa asuu eniten nuoria aikuisia. Helsingissä suurimmat ikäluokat ovat 23–40-vuotiaat ja erityisesti 26–30-vuotiaat, kun koko maassa eniten on 50–72-vuotiaita.

Helsingissä on sekä lapsia että eläkeikäisiä suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa. Lasten ja ikäihmisten osuus pääkaupungissa on prosentuaalisesti sama. Helsinkiläisistä alle 17-vuotiaita on 17 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 19 prosenttia. Yli 65-vuotiaiden osuus pääkaupungin väestöstä on myös 17 prosenttia, koko maassa 22 prosenttia.

Eri ikäisten asukkaiden sijoittumisessa eri kaupunginosiin on suuria eroja. Helsinkiin muuttavat nuoret löytävät ensiasuntonsa usein kantakaupungin pienasuntovaltaisesta Alppiharjusta. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden osuus on suurin Maunulassa, jossa asunnoista kaksi kolmasosaa on 1950–60-luvulla rakennettuja kerrostaloja.

Lapsiperheiden osuus on Östersundomin pientaloalueella Helsingin suurin. Lapsia on paljon myös Latokartanossa, jonne on rakennettu 2000-luvun alusta lähtien Helsingissä suhteellisesti eniten kerrostaloasuntoja.

Helsingissä asutaan ahtaimmin Suomessa

Helsingissä asutaan muuta maata keskimääräistä ahtaammin. Pääkaupungin asumisväljyys on kaikista Suomen kunnista pienin, noin 34 m²/henkilö. Väljyys ei ole juurikaan muuttunut vuoden 2007 jälkeen.

Koko maan keskiarvo on nyt 40,8 m²/henkilö. Koko maassa asumisväljyys on kasvanut 3,3 neliötä vuoden 2005 jälkeen.

Väljimmin Helsingissä asutaan vanhoilla pientaloalueilla ja kantakaupungin eteläosissa sekä niillä vanhoilla esikaupunkialueilla, joissa asuntojen keskikoko on suuri. Ahtaimmin asutaan Kalliossa, Alppiharjussa ja Vallilassa.

Sinkkuja eniten kantakaupungissa, perheitä pientaloalueilla

Yksinasuminen on yleisintä kantakaupungin itäosissa, jossa suurin osa asunnoista on pieniä. Esimerkiksi Alppiharjun asuinnoista 72 prosentissa asutaan yksin, Kalliossa 63 prosentissa.

Helsingin väestöstä perheisiin kuului 65 prosenttia vuodenvaihteessa 2018/2019. Keskimääräinen perhekoko oli 2,7 henkeä.

Perheitä asuu eniten Östersundomissa sekä Pohjois- ja Koillis-Helsingin pientaloalueilla. Perheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, oli Tuomarinkylän kodeista 38 prosenttia ja Östersundomissa 39 prosenttia.

Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli suurin Jakomäen, Mellunkylän, Vuosaaren ja Pukinmäen alueilla. Esimerkiksi Jakomäessä prosenttiosuus on 43.

Lue myös:

Helsingin väestökasvu nopeutui viime vuonna

Ennuste: Helsingissä 700 000 asukasta vuonna 2025

Meitä on nyt 5,5 miljoonaa

Korjattu 23.6.2020 klo 13.43: Korjattu pääkuvan kuvatekstistä Kärjen etunimi oikeaksi, aiemmin siinä luki Joonas.