Vasta 24-vuotias suomalainen Pariisin orkesterin johtoon – Klaus Mäkelän mielestä meikäläisten kapellimestarien menestyksen salaisuus on Jorma Panula

Kapellimestari Klaus Mäkelän nousukiito jatkuu. Hän aloittaa maineikkaan Pariisin orkesterin musiikillisena johtajana vuonna 2022.

kapellimestarit
Klaus Mäkelä on menestynyt sellisti ja ikäluokkansa paras kapellimestari.
– Pariisilainen yleisö on fantastista. Hetkessä eläminen ja innostuminen leimaavat sekä soittajia että yleisöä. Se on aitoa ja spontaania, ei mitään laskelmoitua, kapellimestari Klaus Mäkelä kehuu tulevaa työkaupunkiaan.Henrietta Hassinen / Yle

– Ettekö tunnista nimeä? Ei mikään ihme. Klaus Mäkelä on vasta 24-vuotias.

Näin kirjoittaa maineikas ranskalainen Le Figaro -lehti. Uutinen kertoo (siirryt toiseen palveluun) Klaus Mäkelän nimityksestä Pariisin orkesterin musiikilliseksi johtajaksi.

Mäkelä aloittaa pestinsä vuonna 2022 ja se on Le Figaron mielestä erinomainen uutinen. Lehti esittelee nuoren suomalaisen yhtenä viime vuosien suurimmista lahjakkuuksista.

Pariisilaiset ovat haltioissaan, mutta niin tuntuu olevan myös Mäkelä itse. Hän johti Pariisin orkesteria ensimmäisen – ja tähän mennessä ainoan – kerran viime kesäkuussa.

– Kontakti orkesteriin tuntui poikkeuksellisen lämpimältä. Kommunikaatio oli äärimmäisen luonnollista molempiin suuntiin, mies kehuu tulevaa instrumenttiaan.

Mäkelä valittiin pestiinsä yksimielisesti. Hän seuraa työssä maineikasta brittikapellimestaria Daniel Hardingia.

Neljä pestiä ja päälle vielä yksi

Mäkelällä on nyt vientiä. Nuori suomalainen aloittaa elokuussa Oslon filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina. Hän on myös Ruotsin radion sinfoniaorkesterin päävierailija, Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri ja Turun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja.

Mäkelä kertoo harkinneensa uutta pestiä pitkään, mutta päätyneensä siihen, että Pariisi on juuri nyt täydellisintä, mitä on. Se antaa mahdollisuuden keskittyä pitkäjänteisesti kahteen orkesteriin, yhteen Pariisissa ja toiseen Oslossa.

– Kun tehdään saman orkesterin kanssa yhteistyötä, päästään musiikillisesti ja taiteellisesti hirveän paljon syvemmälle. Meillä on paljon enemmän aikaa yhdessä, eikä aina tarvitse lähteä alusta. Sen sijaan, että juoksentelen siellä täällä, keskitän energiani kahteen erilaiseen ja fantastiseen orkesteriin.

Ei Mäkelä vierailujakaan täysin hylkää. Hän aikoo edelleen johtaa muutaman viikon vuodesta Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Klaus Mäkelä
– Kapellimestarin rooli on olla säveltäjän palvelija. Suurin inspiraatio tulee musiikista. Vaikka saman partituurin avaa monta kertaa ja vaikka johtaa samaa teosta miljoona kertaa, aina löytää jotain uutta, sanoo kapellimestari Klaus Mäkelä.Henrietta Hassinen / Yle

Ura alkoi jo kuusivuotiaana

Mäkelä on muusikkoperheen poika, joka aloitti sello-opinnot 6-vuotiaana, lauloi 7-vuotiaana Kansallisoopperan Carmenin lapsikuorossa ja pääsi 12-vuotiaana Jorma Panulan kapellimestariluokalle. Vuonna 2014 hän tuli toiseksi Turun sellokilpailussa, kaksi vuotta myöhemmin maineikas lontoolainen agentuuri Harrison & Parrot otti hänet talliinsa – ja nyt ollaan tässä. Miten hän itse selittää huimaa nousukiitoaan kapellimestarina?

– Kyse on vuorovaikutustaidoista, siitä kuinka motivoida joukko ihmisiä tekemään parhaansa. Minäkään en käytä samaa kaavaa joka paikassa. Täytyy aistia, että täällä ihmisiä pitää lähestyä eri tavalla kuin tuolla, Mäkelä sanoo.

Sen lisäksi muusikon täytyy pitää jalat maassa ja keskittyä sisältöön. Johtajan korokkeelle ei auta nousta, jos soitettava musiikki ei ole täydellisesti hallussa.

– Kyse on jatkuvasta kehityksestä. En aio nostaa jalkoja pöydälle ja ajatella, että nyt menee hyvin. Yritän tehdä vielä vähän paremmin tulevaisuudessa.

Musiikki on dialogia

Mäkelä luonnehtii ranskalaisorkesteriaan äärimmäisen herkäksi ja inspiroituneeksi. Rakennus, jossa se soittaa, Philharmonie de Paris, on miehen mielestä yksi Euroopan parhaita konserttitaloja. Tuleva ylikapellimestari aikoo laajentaa ohjelmistoa.

– Olen kiinnostunut aika laajasta repertuaarista uudesta vanhaan. Minulle tärkeätä on tyylillinen moninaisuus. Esimerkiksi Mozartia ei soiteta samalla tavalla kuin Beethovenia, vaikka teokset olisivatkin lähes samaa aikakautta. Siinä riittää aina töitä.

Musiikki on Mäkelälle dialogia. Kapellimestari ohjaa orkesteria oman visionsa suuntaan, mutta myös orkesteri antaa soitollaan ideoita kapellimestarille. Pariisissa vuoropuhelu toimi.

– Haen aina jotain erityistä kvaliteettia, sitä, että kokee jotain sellaista, jota ei odottanut kokevansa. Kun opiskelen partituuria, tiedän, mitä haluan. Kun orkesteri tarjoaa jotain, mitä en osannut haluta, se on hieno hetki.

"Kukaan ei ole hänen kaltaisensa"

Suomalaisilla kapellimestareilla on vankka maine maailmalla. Kansainvälistä uraa tekee kymmenkunta tuttua nimeä Esa-Pekka Salosesta Santtu-Matias Rouvaliin. Miksi juuri klassinen musiikki on onnistunut tuottamaan niin monta suomalaista huippulahjakkuutta maailmalle?

Mäkelän mielestä ilmiötä selittää yksi nimi ylitse muiden.

Jorma Panula on meidän kaikkien opettaja. Sen on pakko olla tärkeä ellei tärkein syy. Kapellimestarin työ on niin abstraktia, erilaista kuin instrumentin soittaminen. Siksi sen opettaminen on niin vaikeata: se on kaikki niin metafyysistä. Jorma Panulalla on uskomaton pedagoginen lahja. Kukaan ei ole hänen kaltaisensa.

Toinen tärkeä asia on Mäkelän mielestä suomalainen sinfoniaorkesterien verkosto.

– Meillä on paljon orkestereita, eri kokoisia, eri profiileilla. Pienissäkin kaupungeissa on omansa. Se on hirveän tärkeätä.

Klaus Mäkelä.
– Harjoitukset ovat se paikka, jossa työ luodaan, rakennetaan orkesterin kanssa suuri kaari ja pienet yksityiskohdat. Kun meillä on yhteinen käsitys siitä, miltä teoksen pitää kuulostaa, konsertissa voidaan ottaa täysi vapaus, kapellimestari Klaus Mäkelä sanoo.Henrietta Hassinen / Yle

Hampurissa soitettiin turvaväleillä

Paineita Mäkelä ei suostu tulevasta ottamaan. Kevät meni “parikymmentä uutta biisiä” opetellessa. Esiintyäkään ei maailmanlaajuisen pandemian vuoksi voinut.

Yhden koronanjälkeisen konsertin hän on jo tehnyt Hampurissa. Siellä oli käytössä turvavälit: kaksi metriä jousisoittajien ja kolme metriä puhaltajien välillä. Se aiheutti ongelmia salissa, jonka akustiikka on erotteleva.

– Piti priorisoida eri asioita kuin tavallisesti, ratkoa nopeasti ongelmia, mikä toimii ja mikä ei. Koska orkesterin sisäinen kuuluvuus ei ollut hyvä etäisyyksien vuoksi, luotimme enemmän näköön kuin kuuloon.

Seuraavaksi Mäkelä lähtee johtamaan Müncheniin ja sen jälkeen Pariisiin, oman orkesterin eteen toista kertaa. Konsertti striimataan, ja saliin saatetaan ottaa myös yleisöä. Onnistuuko se, ja kuinka suurta orkesteria Mäkelä pääsee johtamaan, riippuu koronatilanteesta.

Ohjelmassa on Beethovenia ja ranskalaista Maurice Ravelia.

– On kiinnostava nähdä orkesteri nyt vuoden jälkeen, kun en ole enää debytoiva kapellimestari vaan uusi ystävä. Erityisesti odotan Ravelin Couperinin muistomerkkiä. Se on ranskalaisen musiikin merkkiteos. Opiskelen sen niin, että osaan sen miten päin vain ja vaikka unissani. Se on vähän sama asia kuin jos joku tulisi tänne johtamaan Sibeliusta. Pitää olla tarkkana.

Ennen Mäkelää Pariisin orkesteria ovat johtaneet muun muassa Daniel Barenboim, Herbert von Karajan ja Paavo Järvi.

Lue lisää:

Katso kartasta – Näin suomalaiset kapellimestarit ovat valloittaneet maailman

Klaus Mäkelä, 22, on Turun musiikkijuhlien uusi taiteellinen johtaja – seuraava sukupolvi jatkaa taidemusiikkikentän valloitusta

Kulttuurivieras, kapellimestari Klaus Mäkelä puskee menestymään: "Innostus ja keskittymiskyky ratkaisevat"

Kansainvälistä läpimurtoa tekevä kapellimestari Klaus Mäkelä: "Maailma on niin pieni, ettei ole varaa mokata"