Tampere, Oulu vai Savonlinna – mikä on Euroopan kulttuurin mekka vuonna 2026? Listasimme kulttuuripääkaupungiksi hakevien plussat ja miinukset

Edellisestä suomalaisesta kulttuuripääkaupungista vinkataan, että vastarintaan on syytä varautua.

Euroopan kulttuuripääkaupunki
Tammerkoski, Oulun torin poliisipatsas ja Olavinlinna
Onko se Tampere, Oulu vai Savonlinna? Joku näistä kolmesta saa kulttuuripääkaupunki-tittelin vuonna 2026. Keskiviikkona selviää, mitkä ehdokkaat pääsevat toiselle hakukierrokselle. Marjut Suomi / Yle

Suomi saa kulttuuripääkaupunki-isännyyden kolmatta kertaa vuonna 2026. Euroopan kulttuuripääkaupunki -tittelistä kisaavat Oulu, Tampere ja Savonlinna. Vuonna 2000 tittelin sai Helsinki ja vuonna 2011 Turku yhdessä Tallinnan kanssa.

Vuonna 2026 kulttuuripääkaupunkeja on kaksi, toinen Suomesta ja toinen Slovakiasta.

Suomalaiskaupungit esittelevät hakemuksiaan tänään tiistaina kansainväliselle raadille. Huomenna keskiviikkona raati päättää, mitkä kaupungit pääsevät toiselle kierrokselle. Yle lähettää suorana tiedotustilaisuuden, jossa jatkoon menijät kerrotaan.

Mikä hakemus on paras? Mitkä ovat hakijakaupunkien ja hakemusten heikkoudet?

Pyysimme arviota muun muassa Suomen edellisestä kulttuuripääkaupungista: tutkimuspäällikkö Jukka Vahlo Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes olivat kumpikin tiiviisti mukana Turun tohinassa vuonna 2011.

Oulu – kulttuuri-ilmastonmuutos

Oulun taidemuseo ulkoapäin kesällä 2020.
Vanhaan tehtaaseen saneerattu Oulun taidemuseo edustaa korjausrakentamisessa 1980-luvulla Oulun arkkitehtiopiskelijoiden keskuudessa syntynyttä ns. Oulun koulua. Se pyrki rikkomaan siihen saakka vallalla ollutta laatikkomaista arkkitehtuuriperinnettä.Risto Degerman / Yle
  • Hakijana on Oulu ja 32 muuta kuntaa itärajalta länsirajalle. Katso tiivistelmä hakemuksesta (siirryt toiseen palveluun) ministeriön verkkosivuilta.
  • Pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos, joka jakautuu alateemoiksi: villisti kaupunki, rohkeasti reunalla ja vastakohtien voima.
  • Kolmen vuoden ajan on keskitytty rakentamaan yhteistyöverkostoja, sillä kaupungissa halutaan yhdistää teknologian toisistaan eristämiä ihmisiä uudelleen kulttuurin avulla.
  • Oulussa korostetaan luontoa ja Euroopan reuna-alueiden merkitystä osana yhteistä Eurooppaa.
  • Uudenlaisen ajattelun tarvetta perustellaan globaaleilla muutoksilla, jotka vaikuttavat kaikkialla eli pakolaiskriisi, ilmastonmuutos, koronakriisi, vihapuheen lisääntyminen ja väestön keskittyminen
  • Ideoita on koottu avoimella haulla ja työpajoissa, joiden pohjalta on saatu yhteensä 450 ohjelmaehdotusta.
  • Oulu on sitoutunut 20 miljoonan euron panostukseen hakuaikana.

Haasteet

  • Kasvukeskusajattelussaan Oulua on joskus pidetty muualla maakunnassa kilpailijana, joka ajaa ensisijaisesti vain omaa etuaan.
  • Vaikka hakuun on käytetty paljon energiaa, hakemuksesta paistaa kiire. Muotoilua olisi voinut vielä viilata.
  • Rohkean vision vaarana on, että kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee liiankin poliittinen.
  • Teknologia- ja talouskeskeisessä ilmapiirissä kulttuuri, humanistiset tieteet ja muut pehmeät arvot ovat jääneet usein sivuosaan, kun lopullisia päätöksiä on tehty.
  • Oulussa on vuosia korostettu, että kaupungin ja alueen tulevaisuus rakentuu huippuluokan tekniikan osaajien varaan, jotta syntyy luova kriittinen massa innovaatioille. Vastaavasti ajatusta kriittisen massan tärkeydestä muilla aloilla ja varsinkin humanistisella puolella on pidetty voimien tuhlaamisena ja myös uhkana valitulle teknologiakeskeiselle linjalle.

Hankejohtaja Pia Rantala- Korhonen myöntää, että kansainvälisen raadin eteen meneminen jännittää.

– Olo on vähän niin kuin jalkapallon MM-kisojen rankkariskapassa. Pallo täytyy saada maaliin, mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.

Töitä on tehty jo pitkään.

– Jännityksen ja ilon sekaisin tunnelmin mennään eteenpäin, että todella iso yli kolmen vuoden työ on takanapäin ja nyt päästään näyttämään kansainväliselle asiantuntijaraadille, että mistä Oulun kulttuuripääkaupunkihakemus on tehty.

Savonlinna – Saimaa-ilmiö

Ilmakuva Olavinlinnasta.
1400-luvulla rakennettu Olavinlinna on Savonlinnan maamerkki, jossa järjestetään vuosittain oopperajuhlat. Savonlinnan oopperajuhlat järjestetään seuraavan kerran kesällä 2021.Esa Huuhko / Yle
  • Hakijana on neljä Itä-Suomen maakuntaa. Keskiössä alueen pienin kaupunki Savonlinna, jonka ympärille haku rakennettu. Yleensä haku rakennetaan ison keskuskaupungin ympärille, kuten Tampereella tai Oulussa tehdään. Katso tiivistelmä hakemuksesta (siirryt toiseen palveluun)ministeriön verkkosivuilta.
  • Tavoitteena luoda Itä-Suomen asukkaille yhteistä kulttuuri-identiteettiä ja rakentaa Saimaan alueelle kulttuuriverkosto.
  • Saimaa-ilmiö pyrkii erottautumaan kilpailijoista muun muassa kauniin järviluonnon, itäsuomalaisen ruokakulttuurin ja karjalaisen kansanmusiikin puolesta. Hankkeen nimi juontaa Saimaan kaupunkeja kiertäneestä Tuuliajolla-keikkasarjasta, josta Kaurismäen veljekset tekivät Saimaa-ilmiö -nimisen elokuvan 1980-luvulla.
  • Vetonaulana on Savonlinnan Olavinlinna, joka tunnetaan ympäri maailman oopperajuhlistaan.
  • Järvi-Suomesta povataan Suomi-matkailun uutta Lappia.

Haasteet

  • Itä-Suomessa on vahvaa paikalliskulttuuria, mutta taiteelliset vetonaulat ovat toistaiseksi hajallaan.
  • Kulttuuripääkaupunkivuoden rahoituksen avulla on tarkoitus rakentaa Itä-Suomen alueen kulttuuriverkostoa, mutta mikä on verkoston eurooppalainen merkitys?
  • Hakemuksessa ei tunnu olevan selkeää teemaa: vesi ja Saimaa toki, mutta missä on erityinen kulttuuripääkaupunkivisio?
  • Alueellisesti kulttuuripääkaupunkivuodesta on puhuttu lähinnä matkailun ja alueellisen kehittämisen kautta, keskustelu kulttuuriarvoista on toistaiseksi ollut vähäistä.
  • Saimaa-ilmiö tuoksahtaa alueen kehittämisohjelmalta, ei niinkään kulttuuripääkaupunkivuodelta.

Koordinaattori Anu-Anette Varho on innoissaan.

– Esittelyyn mennään hyvillä ja innokkailla fiiliksillä. Saimaa-ilmiöstä on kasvanut Itä-Suomen yhteinen asia, jota on kunnia esitellä.

Tampere – yhdenvertaisuus

Rauhaniemen kansankylpylä
Tamperelaisille sauna on vertauskuva kaikille avoimesta kulttuuritilasta. Yleiset saunat, kuten Rauhaniemen kansankylpylä Näsijärven rannalla, ovat suosittuja niin kesällä kuin talvella. Marjut Suomi / Yle
  • Hakijana on Tampere ja 19 muuta pirkanmaalaista kuntaa. Katso tiivistelmä hakemuksesta (siirryt toiseen palveluun) ministeriön verkkosivuilta.
  • Pääteema on yhdenvertaisuus. Tampere ja Pirkanmaa haluavat nousta yhdenvertaisuuden edistäjäksi sen kaikissa muodoissa.
  • Kattoteeman alla on neljä teemaa: enemmän rosoa, enemmän kylähyppelyä, enemmän saunaa ja enemmän leikkiä. Maailman saunapääkaupunki nostaa saunan esiin yhdenvertaisen kohtaamisen paikkana. Roso viittaa Pirkanmaan historiaan, kulttuuriperintöön ja vastakulttuureihin. Kylähyppely -teema nostaa esiin lähimatkailua. Leikki viittaa Tampereen vahvuuksiin esimerkiksi teatterissa ja jääkiekossa.
  • Kymmenien miljoonien eurojen hankkeen tavoitteena on lisätä alueen elinvoimaa, elämänlaatua sekä luoda uusi, kansainvälisesti houkutteleva kertomus Tampereesta ja Pirkanmaasta.
  • Avoimessa ohjelmahaussa saatiin yli 700 kulttuuriohjelmaehdotusta, lisäksi järjestetty kymmeniä yleisötilaisuuksia.

Haasteet

  • Tampere haluaa tasa-arvon kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi, mutta riittävätkö rahkeet.
  • Teemat ovat varsin laajat, vaikuttaa siltä, että on ollut vaikea valita riittävän selkeää kärkeä. Kaupungilla on enemmän vahvuuksia, kuin mitä hakemukseen on osattu kirjata.
  • Hakemuksesta puuttuu tiettyä rohkeutta ja riskinottoa, ei tunnu erottuvan muista kulttuuripääkaupungeista.
  • Tampere on suosittu kulttuuriretkien kohde suomalaisille, mutta tarjonta ei vetoa ulkomaalaisiin niin paljon kuin seudulla haluttaisiin. Edelleen yhdeksän kymmenestä matkailueurosta tulee kotimaasta, vaikka töitä kansainvälisten vieraiden saamiseksi on tehty hartiavoimin jo vuosia.
  • Sauna näyttäytyy teemana hieman kuluneelta Turusta käsin.
  • Tampere on Pirkanmaan jyrä ja kasvot. Jäävätkö 19 muuta hakijakuntaa taas Tampereen jalkoihin, kuten usein käy Pirkanmaasta puhuttaessa.

Luova johtaja Juha Hemanus sanoo, että vatsanpohjassa on hyvää kutinaa.

– Tätä on odotettu pitkään. Tämä on kuin ultrajuoksu. Maraton on jo ehkä takana, mutta sata kilometriä menee rikki toivottavasti ensi keväänä, jos päästään jatkoon.

Hän uskoo, että Tampere selviää seuraavalle hakukierrokselle.

– Tampere on rosoinen, hyvällä tavalla luonteikas kaupunki, josta kaikki tykkäävät. Me perustamme hakemuksemme kaupungin vahvuuksiin, mutta osoitamme myös puutteita, koska tämä on kehitysprojekti. Tätä titteliä ei voi voittaa, ellei osoita tahtoa ja kykyä kehittyä.

Vinkki Turusta: varaudu vastarintaan

Tutkimuspäällikkö Jukka Vahlo Turusta antaa tässä vaiheessa pisteet Oululle, jonka hakemus erottuu muita rohkeampana. Siinä on myös Eurooppa-ulottuvuus selkein. Oulu esittelee vision, Savonlinna taas pitkäaikaisen tavoitteen. Tampere esittelee jo olemassa olevaa kulttuuria ja kulttuuriperintöä.

– Veikkaan Oulun valintaa, Vahlo sanoo.

Toimialajohtaja Minna Sartes puntaroi Oulun ja Tampereen välillä. Sarteksen mielestä Oulu on tehnyt vahvimmin pitkäjänteistä työtä.

– Mielestäni Oulu ansaitsisi sen, mutta Tampere on vahva monessakin suhteessa. Jos sydämellä veikkaan, niin Oulu. Vaikea sanoa.

Kansainvälisellä raadilla on siis monta asiaa puntaroitavana tänään, kun kaupungit esittelevät hakemuksiaan. Keskiviikkona kuullaan jatkoon päässeet kaupungit, jotka sitten täsmentävät hakemustaan syksyn aikana. Lopullisen valinnan raati tekee alkuvuodesta 2021.

Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malilalla on antaa muutama vinkki hakijoille. Sopimukset kannattaa tehdä tarkkaan ja välttää sudenkuopat. Malila viittaa siihen, että Turku teki mielestään kaiken oikein, mutta joutui silti palauttamaan osan valtiolta saamistaan rahoistaan takaisin.

Valmistelun avoimuus ja osallistaminen on tärkeää. Tavoitteet on tärkeää sanoa ääneen.

– Turku teki todella paljon töitä, mutta toivottavasti seuraava kaupunki tekee vielä enemmän. Se on niin iso hanke ja siinä on niin paljon veronmaksajien rahaa liossa, että on hyvin vaikeaa saada perusteltua, miksi jotkut hankkeet pääsevät mukaan ja jotkut eivät.

Näkymä Aurajoelle lounaaseen päin.
Aurajoen rannoille saatiin lisää kulttuuria ja ravintolaelämää Turun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana.Petteri Bülow / Yle

Kulttuuriin sijoittaminen kannattaa. Malila muistuttaa, että Turussa kulttuuripääkaupunkivuoteen käytetty euro tuli neljänä takaisin.

Vastustukseen on silti varauduttava.

– Ihan jokaisessa kulttuuripääkaupungissa hanketta on vastustettu, tehtiin se miten vain ja oli maailmantilanne mikä vain. Sitä ei kannata pelätä. Sieltä tulee kova reaktio, että miksi rahaa käytetään näin paljon kulttuuriin.

Hiljattain julkaistun selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) (Turun kaupungin verkkosivut) kulttuuripääkaupunkivuoden ansiosta Turun ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi. Kaupungissa on onnistuttu vahvistamaan erityisesti Aurajoen roolia elävänä kulttuuritilana.

Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -tiedotustilaisuutta voi seurata Yle Areenasta suorana keskiviikkona kello 13.45 alkaen.

Lue myös:

Kuopio lähti mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen

Oulu uudistaa brändinsä – edellinen brändi Pohjois-Skandinavian pääkaupungista on jo kuuden vuoden takaa

Tampereen hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on valmis

Vuosi kulttuuripääkaupunkina maksaisi Savonlinnalle kaksi miljoonaa, neljä muuta kaupunkia osallistuisivat kukin puolella miljoonalla eurolla

Korjattu 23.6. klo 14.30 Jukka Vahlon nimi oikein.