Sitra haluaa eroon kiistellystä turpeesta etuajassa – Turveyrittäjä Ylelle: Toive on, että saisi hoitaa alueet kunnialla loppuun

Sitra väläyttää turvekieltoa, jos verot ja päästökauppa eivät pure tarpeeksi tällä vuosikymmenellä.

Turpeen käytön nopea lopettaminen johtaisi jatkojalostukseen kelpaavan kuitupuun polttamiseen, arvioi energia-alan yrittäjä Marko Vainionpää. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra esittää turpeen energiakäytön lopettamista nopeutetulla aikataululla.

Sitra perustelee ehdotusta sillä, että turpeen polttaminen voimalaitoksilla aiheuttaa isot hiilidioksidipäästöt suhteessa siitä saatuun energiamäärään. Myös turvetuotanto soilla aiheuttaa merkittävät maaperäpäästöt.

Näiden lisäksi turpeen nostaminen vaurioittaa suoluontoa ja sotkee ympäröiviä vesistöjä.

– Turpeella on merkittäviä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tämän takia olemme yrittäneet esittää askelmerkkejä, miten reilu siirtymä turvealalla olisi mahdollista aloittaa ja toteuttaa, sanoo projektijohtaja Outi Haanperä Sitran ilmastoratkaisut-tiimistä.

Sitran tiistaina julkaisema raportti (siirryt toiseen palveluun)huomauttaa, että turpeen poltto aiheutti vuonna 2018 noin 12 prosenttia Suomen päästöistä. Se on enemmän kuin henkilöautojen päästöt yhteensä.

Samana vuonna turve kattoi 4,5 prosenttia energiantarpeesta.

Hallituksen asettama tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035 on erittäin vaikea saavuttaa, mikäli turpeen polttamiseen ei puututa, sanoo projektijohtaja Outi Haanperä Sitrasta. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Hallituksessa kova kiista turpeen verotuksesta

Turvetta poltetaan Suomessa ennen kaikkea kotien lämmittämiseksi sekä tehtaiden tarvitseman prosessilämmön lähteenä.

Turpeen energiakäyttö on pudonnut jo selvästi 2000-luvun huippuvuosista. Laskun taustalla ovat esimerkiksi metsähakkeen käytön tuntuva lisäys sekä EU:n päästökaupan kiristyminen, mikä on tehnyt turpeen polttamisesta aiempaa kalliimpaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä.

Hallitusohjelma lähtee oletuksesta, että EU:n päästökaupan kiristyminen vähentää turpeen käyttöä jatkossakin.

Lisäksi hallituksen on määrä arvioida, pitääkö turpeen nauttimaa verotukea alentaa tai poistaa se kokonaan. Turpeella ei ole lainkaan hiilidioksidipäästöihin perustuvaa veroa toisin kuin esimerkiksi kivihiilellä, bensalla ja dieselillä.

Hallitus ei ole kuitenkaan päässyt yhteisymmärrykseen turpeen verokohtelusta. Kovinta kiistaa on käyty vihreiden ja keskustan välillä.

Sitra ehdottaa nyt, että verotuen voisi poistaa esimerkiksi viiden vuoden siirtymäajalla.

Mikäli verotuen poisto ja päästökaupan kiristyminen eivät lopeta turpeen käyttöä esimerkiksi 2030 mennessä, valtiovalta voisi harkita myös turpeen energiakäytön kieltämistä lailla, Sitra väläyttää.

– Ilmaston ja ympäristön kannalta turpeesta olisi perusteltua luopua mahdollisimman nopeasti. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tuo hyvinvointia koko Suomelle pitkällä aikavälillä, joten on perusteltua edistää muutosta siten, että sen keskiössä olevat ihmiset pääsisivät vaikuttamaan siirtymätoimiin, sanoo turveselvityksen laatimista vetänyt asiantuntija Tatu Leinonen Sitrasta.

Selvityksen mukaan yksi mahdollisuus olisi myös lopettaa lupien myöntäminen uusille turvetuotantoalueille.

Mitä turpeen tilalle?

Turpeen korvaaminen ei kuitenkaan onnistu sormia napsauttamalla.

Sitran teettämän taustaselvityksen mukaan Suomessa on 50 voimalaitosta, jotka käyttävät turvetta joko pääpolttoaineena tai tukipolttoaineena energiantuotannossa.

Taustaselvityksen laati Suomen ympäristökeskus (Syke).

Alla olevasta grafiikasta selviää, että turve on edelleen tärkeä lämmityspolttoaine erityisesti Pohjanmaan maakunnissa, Lapissa ja Pohjois-Savossa.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Syken taustaraportin mukaan mahdollisuudet korvata turve lämmityksessä ovat teknologian kehityksen vuoksi aiempaa paremmat.

Turvetta voidaan korvata esimerkiksi biomassalla, lämpöpumpuilla, geotermisellä lämmöllä, tuulivoimalla, pienreaktoreilla, aurinkolämmöllä ja energiankäyttöä tehostamalla.

Sitra suosittelee teknologioita, jotka eivät perustu puun polttamiseen. Jos turve korvattaisiin kokonaan puulla, hakkuut lisääntyivät tuntuvasti ja metsien hiilinielut pienentyisivät.

– Ensisijaista olisi edistää polttoon perustumattomia ratkaisuja, kuten ympäristö- ja hukkalämpöjen hyödyntämistä lämpöpumpuilla. Tästä on jo paljon esimerkkejä Suomessakin monissa kaupungeissa, sanoo Leinonen.

Leinosen mukaan teollisen mittakaavan lämpöpumppujen kilpailukykyä voitaisiin parantaa alentamalla sähköveroa.

Sitran selvityksessä arvioidaan, että turpeesta luopuminen vaatisi Suomessa noin 1–1,6 miljardin euron investoinnit valitusta polusta riippuen. Raportissa ei tarkasteltu investointien vaikutusta kaukolämmön hintaan.

Valtiovallan tulisi edistää voimakkaasti esimerkiksi geotermisen lämmön kaupallistumista, jotta turpeelle saadaan lisää vaihtoehtoja, sanoo Sitran asiantuntija Tatu Leinonen. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Turveyrittäjät mukaan suunnittelemaan muutosta

Turpeen käyttöä ei voida lopettaa yhdessä yössä myöskään työpaikkojen takia. Suomen ympäristökeskuksen laatiman taustaselvityksen mukaan turve työllisti vuonna 2018 suoraan ja välillisesti 2 500 henkilötyövuotta.

Alan etujärjestö Bioenergia ry taas laskee, että ala työllisti vuonna 2018 välilliset vaikutukset huomioiden noin 4 200 henkilötyövuotta.

Syken luvuilla turve kattaa Suomen kokonaistyöllisyydestä vain pienen osan, noin 0,1 prosenttia, mutta esimerkiksi Pohjanmaan maakunnissa turve on tätä merkittävämpi työllistäjä.

Selvityksen mukaan turpeesta luopuminen nopeutetusti vähentäisi työllisyyttä skenaariosta riippuen noin 1 200–1 400 henkilötyövuodella. Työpaikkoja katoaisi turpeen noston ohella esimerkiksi kuljetuksesta ja varastoinnista.

Toisaalta turpeen korvaamiseksi tehtävät investoinnit lisäisivät työpaikkoja esimerkiksi rakentamisessa, konepajoilla ja metsätaloudessa.

Sitran mukaan olennaista on ottaa turpeennostoa harjoittavat koneyrittäjät, energiayhtiöt, edunvalvojat, kunnat ja viranomaiset mukaan suunnittelemaan, kuinka turpeesta voidaan luopua nopeutetusti.

– Oleellista on edistää siirtymää siten, että tulevaisuuden mahdollisuuksia ja elinkeinoja pääsevät rakentamaan myös ne ihmiset, joilla on hyvin perusteltu huoli tulevasta elannosta, Sitran Leinonen sanoo.

Sitra teetti haastattelututkimuksen, jossa kyseltiin turvetuottajien näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Yksi keskeinen tulos oli se, että turvetuottajilla on halua osallistua reilun siirtymän suunnitteluun.

Turveyrittäjä: Toive olisi, että tästä voi jäädä eläkkeelle

Tätä juttua varten Ylen aluetoimitus kävi haastattelemassa Etelä-Pohjanmaan Alavudella toimivaa energia-alan yrittäjää Marko Vainionpäätä.

Vainionpään yritys, Pohjanmaan Biolämpö Oy, myy turpeen lisäksi myös puupolttoaineita ja lämpöä. Hän on myös yrittäjäaktiivi, joka toimii turve- ja metsäalaa edustavan Koneyrittäjät ry:n hallituksessa.

Vainionpää sanoo Ylelle, että turpeen käyttö on Suomessa joka tapauksessa laskussa. Hänen mukaansa alasajoa ei pitäisi kiirehtiä esimerkiksi veronkorotuksilla saati turvekiellolla.

Päästöoikeuden kallistuminen heikentää jo selvästi turpeen kilpailukykyä polttoaineena, sanoo yrittäjä Marko Vainionpää. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Vainionpää arvioi, että nopea luopuminen turpeesta tarkoittaisi sitä, että voimalaitosten kattiloissa alkaisi roihuta turpeen sijasta metsäteollisuuden jatkojalostukseen kelpaavaa kuitupuuta.

– Nämä tuotantoalueet kestävät sinne 2035–2040 saakka ja sen jälkeen olen jo itse eläkkeellä. Toivottavasti kävisi niin, että pääsisi eläkkeelle hallitusti, hän sanoo.

Jos turpeesta halutaan eroon, yksinkertaisinta olisi lopettaa lupien myöntäminen uusille tuotantoalueille, Vainionpää sanoo.

Tuotanto loppuisi pikkuhiljaa, kun nykyiset tuotantoalueet hiipuisivat. Samalla voimalaitosten turvekattilat tulisivat tiensä päähän ja moni tuottaja jäisi eläkkeelle.

– Jos halutaan oikeudenmukaista siirtymää toteuttaa, nämä pitää hoitaa kunnialla loppuun. Sitten vasta laitetaan pillit pussiin.

EU-rahastosta tukipotti turpeesta luopumiseksi?

Outi Haanperä sanoo, että Sitra tunnistaa turvetuottajien tarpeen tulla kuulluksi. Tätä varten Sitra käynnistää syksyllä sarjan keskustelutilaisuuksia, joissa on tarkoitus etsiä yhdessä eri osapuolten kanssa näkemyksiä oikeudenmukaisen siirtymän esteistä ja mahdollisuuksista Suomessa.

Sitra kokoaa tilaisuuksien opit ja syntyneet ideat yhteen ja luovuttaa ne alan toimijoiden käyttöön. Yhteenvedon saa esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön perustama laaja-alainen turvetyöryhmä, joka pohtii alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää.

Sitran mukaan valtiovallan tulisi laatia huolellinen suunnitelma, miten turpeesta luovutaan, miten alan ihmisiä uudelleen- ja täydennyskoulutetaan ja miten monipuolistetaan nykyisten tuotantoalueiden taloutta.

Toimenpiteet pitää suunnitella ja arvioida huolellisesti myös siksi, että muutokseen voidaan hakea tukea EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Valtioneuvoston mukaan Suomelle on ehdotettu 165 miljoonan euron tukipakettia, josta turpeen osuus olisi vajaa viidennes. EU-komissio on sittemmin ehdottanut koko tukipaketin viisinkertaistamista, mikä voisi tarkoittaa myös Suomelle selvästi isompaa pottia.

Lue myös: