1. yle.fi
  2. Uutiset

Turhan useat bileet päätyvät merenpohjaan: rantavesien yleisin roska on kaljapullo tai -tölkki – Itämerestä on löytynyt myös käsiase, terassikalusto ja hella

Sukellusharrastajat putsaavat vuosittain Suomen rantoja talkootyönä. Tänä vuonna siivoamaan ei ole vielä päästy koronatilanteen vuoksi.

roskaaminen
Merenpohjasta löytyneitä tölkkejä Hangossa.
"Suomessa merellä sukellat missä tahansa kymmenen metriä niin vastaan tulee kaljatölkki tai pullo" Alex Hornborg kertoo. Kuva Hangosta vuodelta 2017.Sukelluskoulu Aalto

Itämeri ei ole enää maailman saastunein meri, mutta Suomen rannoilla näkee edelleen kaikkein omituisimman laiskuuden satoa: ihmiset heittävät mereen mitä ikinä käteen sattuu.

Tätä on päässyt todistamaan ensikädessä espoolainen sukellusharrastaja ja sukelluskoulu Aallon sukelluskouluttaja Nina Pennanen, joka on ollut järjestämässä Project AWARE -sukellustapahtumia.

Kyseisissä maailmanlaajuisen merensuojelujärjestön tapahtumissa sukellusharrastajat ja sukelluskerhot kokoontuvat keräämään merenpohjaan päätynyttä roinaa.

Pennanen on siivonnut huviveneilijöiden ja sukellusharrastajien suosikkikohteen Hangon rantavesiä vaihtelevan porukan kanssa miltei 15 vuotta, kerran tai pari vuodessa.

Tänä vuonna koronatilanteen takia niin Project AWARE- kuin muutkin siivoustapahtumat ovat jääneet väliin. Vuoden tai parin tauko esimerkiksi Hangon rantavesien siivoamisessa näkyy roskina sukeltaessa.

Sukeltajia ryhmäkuvassa vesien siivoamisen jälkeen.
Etualalla Nina Pennanen polviasennossa vuoden 2017 Hangon sukellussiivoajien kanssa. Tapahtumat on toteutettu yhteistuumin sukellustoimijoiden ja kaupungin kanssa. Sukelluskoulu Aalto

Erityisesti Hangossa merenpohjan katalogissa näkyy ihmisen huvittelutoiminnan nurja puoli.

– Kyllä se kaljapurkki tai -pullo on yleisin. Mutta voi olla härskimpiäkin dumppauksia, joka vuosi löydetään vähintään yksi akku. Näiden lisäksi boxereita, pyyhkeitä, radio, jopa yksi terassikalusto ollaan löydetty.

Välillä mennään jo puhtaasti absurdin puolelle: Pennanen on nostanut Hangon liplatuksesta myös hellan ja imurin.

Sukellussiivoilu on fyysistä touhua

Putsaustapahtumissa sukeltajat vetävät varusteet päälleen ja noukkivat useiden tuntien ajan sukeltamalla roskaa pohjasta. Homma on fyysisesti raskasta.

– Liikumme pareittain kuten sukellukseen kuuluu. Pienet roskat menevät keräyskassiin, rannalla pitää olla nostajia ottamassa romua vastaan ja lajittelemassa ne.

Roskaa merenpohjasta nostettuna.
Lasi- ja muoviroskaa löytyy tympeän paljon, kertoo Nina Pennanen. Kuvassa vuoden 2017 siivouksen surullista saalista Hangosta.Sukelluskoulu Aalto

– Isommat roskat, kuten autonrenkaat tai perämoottorit, voidaan nostaa köysillä tai nostosäkeillä, eli veden alla ilmalla täytettävillä säkeillä, jotka helpottavat roskan liikuttamista, Pennanen selittää.

Sukeltaessa on oltava varovainen kehon kuormittumisen kannalta. Jos roskaa ei saada käsivoimin ylös, se merkataan, ilmoitetaan eteenpäin ja toivotaan, että jokin viranomaistaho käy sen myöhemmin nostamassa.

Siivoamista jaksetaan pari tuntia 30–50 ihmisen porukalla. Kerran tässä ajassa Hangossa nostettiin pintaan 700 kiloa roskaa.

Merenpohjasta nostettu puhelin.
Kerran Hangon vesiä siivotessa pohjasta kerättiin 250 grammaa matkapuhelimia. Vanhemmatkin luurit säilyvät yllättävän hyvin vähäsuolaisessa Itämeressä.Sukelluskoulu Aalto

Tähän kasaan kuului Pennasen mukaan muun muassa autonrenkaita 130 kiloa, viinipulloja 64 kiloa, alumiinitölkkejä 3 kiloa ja 250 grammaa erilaisia matkapuhelimia.

Vaikka roskaus huolettaa ja harmittaa, voi Hangon kirkkailla vesillä siivoamisesta Pennasen mukaan miltei nauttia.

– Siellä näkee mitä on tekemässä. Vastaan voi tulla pieniä katkoja, hietatokkoja, jopa neulakaloja ja kivinilkkoja, kertoo Pennanen.

Kuten lukuisista Itämerelläkin tehdyistä arvokkaista arkeologisista löydöistä tiedämme, merenpohjassa ihmisen tekeleet säilyvät todella pitkään. Esimerkiksi mereen heitetty olutpullo voi pysyä siellä sellaisenaan sadan vuoden ajan.

Helsingissä pohjasta löytyy pyöriä ja ostoskärryjä

Helsinkiläinen pitkän linjan sukellusharrastaja ja -kouluttaja Alex Hornborg on menneinä vuosina kolunnut kotikaupunkinsa satama-altaita ja sillanalusia Sukeltajat Itämeren puolesta -ryhmän kanssa. Jos Hangossa pohjaan päätyvät merellä elostelun sivutuotteet, näkyy Helsingin rantavesissä kaupunkielämä.

– Polkupyöriä, kaljapulloja, ostoskärryjä ja autonrenkaita. Sitä on edelleen todella vaikea käsittää, miksi ne pitää siitä rannasta mereen heittää, sanoo Hornborg.

Sukeltaja kerää muovipussiin roskaa veden alla.
Sukeltaja Kari Lehtonen keräsi Hangon vesiltä roskia vuonna 2017.Sukelluskoulu Aalto

Kaupunkilaisten roskaus tarjoaa myös dramatiikkaa.

– Pitkänsillan alta löysimme vuonna 2015 käsiaseen, jonka toimitimme poliisille. En muista kuka sen löysi, mutta oli varmaan yllätys kun viimeistään pintaan noustessa ja roskasäkkiin katsoessa tajusi, mikä on kyseessä.

Pitkänsillan aseesta ei ole sen koommin kuulunut mitään.

Helsingin lähivesistä nostettua roskaa.
Helsingin vesillä roska pitää tonkia pohjamudista tunnustelemalla. Sukeltajat Itämeren puolesta ry

Toisin kuin Hangossa, Helsingissä sukeltaessa näkyvyys on vähemmän kuin kädenmitta, ja pohjan ryönää tunnustellaan käsikopelolla. Kaupungin rantavesien siivoaminen ei ole vasta-alkajan hommaa.

– Pitää pysyä rauhallisena vaikka ei näe yhtään mitään. Vaikka siivoamme vain noin neljän metrin syvyydessä, on pohjan ja pinnan välin sahaaminen keholle raskasta. Joku voi saada tuollaisesta lieviä sukeltajantaudin oireita.

Riskit nousevat, kun ympärilleen ei näe.

Roskaa merenpohjassa.
Nina Pennasen mukaan pohjan roskat ovat usein aivan mudan peitossa, mikä tekee niiden nostamisesta entistä vaikeampaa. Kuva Hangosta vuodelta 2017.Sukelluskoulu Aalto

Jos pohjaa tonkiessa kuivapuku leikkautuu esimerkiksi ruostumisen terävöittämään metalliroskaan, alkaa puku täyttyä kylmällä vedellä ilman paetessa.

– Esimerkiksi minulla on painoina 15 kiloa lyijyä, jotta pääsen veden alle. Puvun repeytyessä ilma karkaa ja yhtäkkiä se lyijy vetää pohjaan aikamoista vauhtia. Tällöin tulee aika kiire keventää painot pois ja käyttää nostoliiviä, että pääsee takaisin ylös, Hornborg kertoo.

Sukeltajaa pestään suihkulla sukelluksen jälkeen.
Palolaitos tarjosi Helsingin vesiä putsanneille suihkut. Mutavellin ja kiinni tarttuneet merikasvit halutaan irti varusteista tehokkaasti, kertoo Alex Hornborg.Sukeltajat Itämeren puolesta ry

Esimerkiksi Vanhankaupunginkoskella tavataan heitellä paljon virveliä. Tämän takia sitä siivotessa pitää muistaa, että pohja on täynnä uistimia.

Pennasen piireissä suunnitellaan Hangon siivousta syksylle ja Hornborg kertoo, että Helsingissä suunnitellaan putsaussukellusta taas parin taukovuoden jälkeen.

Lue seuraavaksi