Mansikkatiloilla on puutetta pölyttäjistä Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa lasketaan kesällä, kuinka paljon pölyttäjiä kasvinviljelytiloilta löytyy.

hyönteiset
Lähikuva lentävästä mehiläisestä
Mehiläistarhoista voi vuokrata tarhamehiläisiä pölyttäjiksi. Kuvituskuva.Jon Sullivan

Mansikkatilat kärsivät pölyttäjien puutteesta Pohjois-Savossa.

Pölyttäjähyönteisten määrää on laskettu kesäkuussa Pohjois-Savon kasvinviljelytiloilla Savonia-ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa.

Osa tiloista on ostanut pölyttäjiksi tarhamehiläisiä ja osa luottaa tiloilla luonnostaan oleviin hyönteisiin. Laskennassa on huomattu, että luonnonpölyttäjien määrä jää mansikkatiloilla pieneksi.

Mansikoiden lisäksi esimerkiksi rypsi ja härkäpapu tarvitsevat pölyttäjiä. Pölyttäjät ovat ratkaisevassa roolissa satonäkymissä, sanoo hankkeen projektipäällikkö Arja Korhonen.

– Varsinkin mansikoissa sato kasvaa huomattavasti ja mansikoiden laatu paranee, niistä tulee huomattavasti pyöreämpiä ja isokokoisempia. Rypsissä voidaan saada jopa 15–30 prosenttia parempia satoja, jos olosuhteet ovat suotuisat.

Suomessa tärkeimmistä pölyttäjistä eli mehiläisistä, kimalaisista ja perhosista lähes joka viides on uhanalainen. Muun muassa tehomaatalous, torjunta-aineet, haitalliset vieraslajit ja ilmastonmuutos uhkaavat pölyttäjiä.

Lue lisää:

Pölyttäjien määrä on romahtanut – ja siitä voi tulla ihmiskunnan kohtalonkysymys

Kimalaisseuranta hakee tietoa maailmalla huolestuttavaan ilmiöön – samalla löytyy uusia pörriäislajeja kuten kaakonkimalainen

Kahvi, farkut, ruisleipä – mitä menetämme, jos pölyttäjät katoavat? Testaa tietosi!

Rypsisadon suojelu tuholaisilta on tarkkaa tasapainoilua – Ruiskutustraktori pellolla ei välttämättä ole pölyttäjän kuolema