Liha-alalla vaaditaan tuottajille parempaa oikeusturvaa – MTK:n Marttila: "Siellä on kirveelle töitä ja uskon, että myös lainsäätäjän apua tässä tarvitaan"

Vaatimusten taustalla on Snellman Lihanjalostuksen ja eteläpohjalaisen sikafarmarin tuotantosopimuksen irtisanomiskohu.

lihateollisuus
Pienet porsaat uteliaana ristijärveläisessä sikalassa.
Kun tuotantosopimuksia irtisanotaan, on huolehdittava myös eläinten hyvinvoinnista.Sanna Kähkönen / Yle

Lihantuottajien keskuudessa on virinnyt keskustelua tuottajien ja teollisuuden välisistä sopimuksista. Osa tuottajista pitää niitä tuottajille epäedullisina ja oikeusturvan kannalta kyseenalaisina.

Sopimuksiin vaaditaan muun muassa nykyistä pidempiä irtisanomisaikoja.

– Nykyinen sopimusmalli mahdollistaa mielivaltaisen ja yksipuolisen irtisanomisen ilman mitään perusteluja. Jos tuottajan pärstäkerroin ei miellytä lihatalon johtoa, niin hänestä on erittäin helppo päästä eroon, toteaa MTK-Etelä-Pohjanmaan lihavaliokunnan puheenjohtaja ja sikafarmari Sami Yli-Rahnasto.

"Ei edellytyksiä jatkaa yhteistyötä"

Kauhajokelainen Yli-Rahnasto on itse jupakan keskiössä. Lihatalo Snellman irtisanoi hänen sikatilansa tuotantosopimuksen jokin aika sitten.

Yli-Rahnaston käsityksen mukaan syy irtisanomiseen olivat hänen lihataloja sekä lihantuotantoa ja sikataloutta koskevat kannanottonsa muun muassa Maaseudun Tulevaisuudessa (siirryt toiseen palveluun).

Omaa sopimuskumppaniaan Yli-Rahnasto on syyttänyt muun muassa "turpa kiinni ja tuottakaa -asenteesta".

– Irtisanomista ei perusteltu millään tavalla vaan siinä lyhyesti todettiin, ettei Snellman näe enää olevan edellytyksiä jatkaa yhteistyötä kanssamme, selvittää Yli-Rahnasto tapausta tiedotteessaan.

Snellmanin Lihanjalostus ei kommentoi yksittäistä sopimusta tai sen irtisanomiseen johtaneita syitä.

Yleisellä tasolla Snellmanin sikakentän päällikkö Martti Hassila toteaa, että irtisanomistilanteessa käydään sopimusneuvottelu, jossa pyritään varmistamaan kummankin osapuolen edellytykset sopeutua uuteen tilanteeseen. Samalla halutaan turvata eläinterveys ja eläinten hyvinvointi muutostilanteessa.

MTK: Heikomman asema turvattava

Maataloustuottajien keskusjärjestössä sopimusten irtisanomisiin liittyvät ongelmat tunnetaan.

MTK:n mukaan nykyiset maatalousyrittäjien ja teollisuuden väliset sopimusrakenteet ovat epätasapainossa ja osin kohtuuttomia.

– Siellä on kirveelle töitä ja uskon, että myös lainsäätäjän apua tässä tarvitaan, että pienen yrittäjän, heikomman osapuolen, oikeusturva toteutuisi, toteaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Marttila ottaa esimerkiksi juuri sopimusten irtisanomisajat. Tuottajat voivat joutua kohtuuttomiin tilanteisiin, jos toinen osapuoli irtisanoo sopimuksen ja tuottaja jää tyhjän päälle.

– Kun ruokamarkkinat ja toimitusketjut ovat niin suljettuja kuin ne ovat, voi markkinan menettäminen olla loppu koko yrityksen toiminnalle.

Nykykäytännön mukaan kummallakin osapuolella sopimuksen irtisanomisajat ovat yhtä pitkät.

– Mielestäni tähän pitää saada muutos, joka turvaa heikomman osapuolen asemaa.

Marttila esittääkin, että sopimuksen irtisanomisaika olisi lihatalojen puolelta 24 kuukautta nykyisen kuuden kuukauden sijaan.

kinkku lihanleikkaamossa
Lihateollisuudessakin on halua pidentää tuotantosopimusten irtisanomisaikoja.Jarkko Heikkinen / Yle

Myös lihatalo pidentäisi irtisanomisaikaa

Snellman Lihanjalostuksen Martti Hassila on MTK:n Marttilan kanssa samaa mieltä, että kuuden kuukauden irtisanomisaika on lyhyt.

– Se pitäisi sopimuksissa pidentää vähintään 10 kuukauteen, että sopeutumisaikaa tulisi enemmän.

Marttilan kanssa eri mieltä hän on siitä, että irtisanomisajan pitäisi olla eri mittainen eri osapuolille.

– En tulkitse itse, että toinen osapuoli on heikompi kuin toinen. Me olemme riippuvaisia tuottajasta ja tuottaja tarvitsee ostajan omille tuotteilleen.

Snellmanin Lihanjalostus on pietarsaarelainen perheyritys, joka tekee yhteistyötä yli 2200 sian- ja naudanlihan tuottajan kanssa.

Sen kaksi suurta kilpailijaa ovat osuustoiminnalliset yritykset Atria ja HKScan.

Hassila ei hyväksy ajatusta, että Snellmanilla tuottajan ääni kuuluisi esimerkiksi sopimuksia tehtäessä heikommin kuin osuustoiminnallisissa liha-alan yrityksissä.

– Yksityisinä toimijoina, kun meillä ei ole osuuskuntia taustalla, tiedämme hyvin, että olemme riippuvaisia tuottajien tuottamasta raaka-aineesta. Käytännön tasolla se tarkoittaa sitä, että meidän pitää olla lähellä tuottajaa ja tiiviissä vuorovaikutuksessa tuottajien kanssa.

Järjestäytymällä vaikutusvaltaa?

MTK:n Marttila huomauttaa, että tuottajan asema on kuitenkin lähtökohtaisesti erilainen yksityisen sektorin yrityksessä kuin osuustoiminnallisessa yrityksessä.

– Vaikka Atria ja HKScan ovat pörssiyhtiöitä ja lihantuotanto on niissä yhtiöitetty, taustalla suurimman määräysvallan käyttäjänä ovat kuitenkin tuottajat.

Marttila näkee yksityisellä puolella tarvetta siihen, että tuottajat järjestäytyisivät tiiviimmin. Marttilan mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että yhteistä vaikuttamista tarvittaisiin enemmän.

– Tällä sektorilla olisi tilaa esimerkiksi tuottajaorganisaatioille ja sopimusmaatilojen tiiviimmälle yhteistyölle. Sillä tavalla saataisiin koottua yhteistä voimaa maatiloille.

Yksityisellä sektorilla tuotantosopimusten merkitys jokaista yksityiskohtaa myöten on erityisen suuri.

Vesa Latvala sikalan edessä
Pitkään sikatilaa pyörittänyt Vesa Latvala korostaa, että hyvä tuotantosopimus luo tulevaisuuden turvaa varsinkin nuorille viljelijöille.Tarmo Niemi / Yle

Parempi neuvotella kuin käräjöidä

Seinäjokelainen sianlihantuottaja Vesa Latvala on Atrian sopimustuottaja. Hän määrittelee hyvälle sopimukselle kaksi ehtoa: sopimuksen pitää olla kummallekin osapuolelle tasapuolinen ja irtisanomisajan pitää olla riittävän pitkä.

Kuinka pitkä on riittävän pitkä, siihen Latvala ei ota kantaa, mutta toteaa, että puoli vuotta on liian lyhyt aika.

– Pelkästään tuotannon ja eläinten elinkaaren kannalta ajatellen se on lyhyt aika.

Itse hän on oman tilansa sopimukseen tyytyväinen. Sopimuksen kaikkiin yksityiskohtiin hän ei ole edes kovin tarkasti perehtynyt.

– Luulen, että suurimmalla osalla tuottajista on sama tilanne kuin minulla, että ei ole tarvinnut tuotantosopimuksia kovin tarkkaan edes katsella.

Latvala on sitä mieltä, että tilanne ei ole enää paras mahdollinen, jos sopimuksia joudutaan lukemaan pilkuntarkasti.

– Kaikista tärkeintä varmasti on, että jos epäselviä tilanteita tulee, niin niistä neuvotellaan ajoissa.

Latvala pitää kuitenkin tärkeänä sitäkin, että tuottajien ja teollisuuden välisistä sopimuksista keskustellaan yleisellä tasolla.

– Kaikissa järjestelmissä on aina parantamisen varaa.

Myös MTK:n Juha Marttila kannustaa tuottajia käymään vuoropuhelua lihatalojen kanssa jo ennen kuin ongelmia ilmaantuu. Lähtökohtana hän pitää sitä, että käräjille ei tarvitsisi lähteä.