Analyysi: Hyvää tarkoittava hoitajamitoitus vanhuspalveluissa voi kääntyä päälaelleen, jos kunnat alkavat kiertää lakia

Kohtalonhetket, eduskunta päättää hoitajamitoituksesta tällä viikolla, kirjoittaa erikoistoimittaja Tiina Merikanto.

Vanhusten palvelut
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Keväällä 2019 käytiin valtava keskustelu vanhuspalveluista. Hoidon puutteet nousivat esiin ennen näkemättömällä tavalla.

Niinpä sosiaali- ja terveysministeriössä alettiin valmistella vanhuspalvelujen uudistusta ja uuteen hallitusohjelmaan laitettiin kirjaus 0,7 hoitajamitoituksen säätämisestä ympärivuorokautiseen hoitoon.

Hallituksen esitys uudesta henkilöstömitoituksesta annettiin eduskunnalle helmikuussa.

Sen mukaan viimeistään huhtikuussa 2023 ympärivuorokautisessa hoidossa tulee kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti olla vähintään seitsemän hoitotyöntekijää.

Perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia

Hallituksen esityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) hoitajamitoitus oli tarkoitus saada voimaan elokuussa 2020. Kuitenkin niin, että siirtymäaikana mitoitus voisi olla pienempi kuin 0,7, mikäli sillä voidaan turvata riittävä hoito ja huolenpito. Toisaalta mitoitus ei saisi alittaa nykyisen laatusuosituksen edellyttämää 0,5:tä työntekijää asiakasta kohden.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta (siirryt toiseen palveluun)antoi lausuntonsa hoitajamitoituksesta kesäkuun puolessa välissä ja vaati joitakin korjauksia.

On vaikea ymmärtää, miksi vanhuspalvelujen kokonaisuudistukseen ei koskaan löydy muutamaa sataa miljoonaa.

Merkittävin perustuslakivaliokunnan edellyttämä muutos oli hoitajamitoituksen pitkän siirtymäajan täsmentäminen.

Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotettu siirtymäsääntely johtaa siihen, että ehdotettu 0,7:n mitoitus tulee tosiasiassa osin voimaan jo 1.8.2020 mutta sitä vastaava valtion lisärahoitus on kuntien käytettävissä vasta 1.4.2023 alkaen.

Kun kunnille säädetään uusia tehtäviä, niillä pitää olla edellytykset selviytyä saamistaan tehtävistä.

Niinpä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta muutti hallituksen esitystä niin, että voimaantuloa on vaiheistettu. Mitoitus ja siihen tarvittavat rahat nousevat asteittain. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai mietintönsä (siirryt toiseen palveluun)valmiiksi eilen.

Laki on toteutumassa vaiheittain

Perustuslakivaliokunnan esiin nostama ongelma on ratkaistiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa niin, että hoitajamitoitusta nostetaan porrastetusti seuraavan taulukon mukaisesti:

Aika

Mitoitus

1.10.- 31.12.2020

0,5

1.1.2021 - 31.12.2021

0,55

1.1.2022 - 31.3.2023

0,6

1.4. 2023-

0,7

Tämä tarkoittaa sitä, että myös rahoituksen on lisäännyttävä vaiheittain niin, että mitoituksen nostoon on kunakin vuonna käytettävissä riittävästi rahaa. Lisärahaa siirtymäajalle tarvitaan vajaat sata miljoonaa euroa.

Vuonna 2024 hoitajamitoituksen kustannukset ovat noin 240 miljoonaa vuodessa.

Rahoituksen löytäminen ei ole ollut koko lakiprosessin aikana helppoa. Täysin selväksi ei ole tullut se, mistä rahat tarkalleen löytyvät.

Helmikuisessa tiedotustilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi rahoituskeinoiksi muun muassa apteekkijärjestelmän ja lääkehuollon kehittämisen, palveluhankintojen ja ostopalvelujen tehostumisen, digitalisaation edistämisen sekä yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvausten vähentämisen.

Nyt hallitus vakuuttaa, että tarvittavat rahat löytyvät. Myös ne miljoonat tulevina vuosina, jota mitoituksen nostaminen vaiheittain edellyttää.

Hoitajamitoitus voi kurjistaa kotihoitoa ja lisätä uusia asumisratkaisuja

Hoitajamitoituksessa kyse ei ole vain rahasta, vaan ennen kaikkea siitä, mistä löydetään tarvittavat hoitajat.

Kotihoidon säännöllisiä asiakkaita oli vuonna 2018 reilut 55 000 ja ympärivuorokautisessa hoidossa 43 000 asiakasta.

Vanhojen ihmisten pitää saada tarvitsemansa hoito.

Todellinen riski on, että hoitajamitoituksen täyttämiseksi kunnat heikentävät entisestään kotihoitoa siirtämällä hoitajia ympärivuorokautiseen asumiseen. Lain kirjainta yritetään täyttää kumartamalla yhteen suuntaan ja pyllistämällä toiseen.

Jos näin tapahtuu, pääsy kotihoitopalvelujen piiriin voi vaikeutua samoin kotihoidon lisäkäyntien saanti, kun vanhan ihmisen kunto huononee. Tähän ei kuitenkaan ole varaa harmaantuvassa Suomessa, jossa avun tarvitsijoita on vuosi vuodelta enemmän.

Kotihoidon määrän pitäisi kasvaa.

Lisäksi tulee vielä koronaviruksen vaikutukset. Yli 70-vuotiaiden heikentynyt ravitsemus ja vähäinen liikunta voivat kostautua kotihoidon tarpeen lisääntymisenä.

Kynnys ympärivuorokautiseen hoitoon voi tulla korkeammaksi

Lakiin kirjoitettu hoitajamitoitus voi myös vaikeuttaa ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyä. Uudistaminen maksaa paljon ja hoitajia on vaikea löytää. Niinpä kunnat voivat synnyttää uusia asumismuotoja, joita laki ei koske.

Huonossa tapauksessa tällaisissa hoivayksiköissä hoidettaisiin liian huonokuntoisia liian pienin resurssein.

Sen sijaan hyvin toteutettuna uudenlaiset välimuotoiset asumisratkaisut ovat toivottavaa kehitystä. Tällä hetkellä hoivapaikoista, jotka sijoittuvat kodin ja ympärivuorokautisen hoidon väliin, on huutava puute.

Uudet asumisratkaisut voisivat auttaa monia vanhoja ihmisiä, jotka eivät enää pärjää kotona, mutta jotka eivät myöskään tarvitse raskasta ympärivuorokautista hoitoa.

Nyt on viimeinen hetki ryhtyä sanoista tekoihin

Hoitajamitoitus onnistuessaan voi parantaa ympärivuorokautisen hoidon tilaa.

Se ei kuitenkaan voi olla ensimmäinen ja viimeinen parannus.

Edelleen odotellaan hallituksen esitystä, joka muun muassa turvaisi ja vahvistaisi kotihoitoa. Esitystä pohjaava Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamistyöryhmän loppuraportti (siirryt toiseen palveluun) valmistui toukokuussa, ja se ei lupaa hyvää.

Lue lisää: Muistatko vielä viime vuoden vanhuskohun ja isot lupaukset? Vanhusprofessorit tylyttävät uutta raporttia: Kotihoidon hoitajakato näyttää jatkuvan

Se sisältää useita toisiaan muistuttavia ilmauksia kuten, ”voitaisiin tehdä tarkennus”, ”ehdotetaan, että valmistelua jatketaan”, ”voitaisiin täydentää” tai ”selvitetään mahdollisuutta selkeyttää”. Puute on selkeistä ja velvoittavista päätöksistä.

Vanhuspalvelujen kuntoon saattamista ollaan odotettu vuodesta toiseen. Ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon kehittämisen sijaan poliitikkojen aika on kulunut hoitajamitoituksesta kiistelyyn – ja säästöjen etsimiseen. Puhetta on ollut paljon, mutta tekoja liian vähän.

Hoitajamitoituksessa kyse ei ole vain rahasta, vaan ennen kaikkea siitä, mistä löydetään tarvittavat hoitajat.

Kyse on tahdosta parantaa vanhuspalveluja. Koronakriisi osoitti, että rahaa löytyy, kun vain halutaan.

Tilanteessa, jossa hallitus on perustellusti käyttänyt miljardeja koronakriisin hoitoon, on vaikea ymmärtää, miksi vanhuspalvelujen kokonaisuudistukseen ei koskaan löydy muutamaa sataa miljoonaa euroa.

Vanhojen ihmisten pitää saada tarvitsemansa hoito.

Hoitajamitoitus ei auta, jollei kotihoitoa, ympärivuorokautista hoitoa ja välimuotoisia asumisratkaisuja ole tarpeeksi.

Hoitajamitoitus on tulossa voimaan 1.10.2020.

Lue myös:

Vanhushoivan hoitajamitoitus tuleekin voimaan asteittain

Muistatko vielä viime vuoden vanhuskohun ja isot lupaukset? Vanhusprofessorit tylyttävät uutta raporttia: Kotihoidon hoitajakato näyttää jatkuvan

Analyysi: Koti on jo nyt monelle vanhukselle vankila – hallituksen suunnitelma uhkaa kutistaa kotihoitoa entisestään

Analyysi: Uusi sote-malli ei murehdi säästöistä, mutta rahasta revennee vielä riitoja

Voit keskustella aiheesta 25.6. klo 23.00 asti.