1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Keski-Suomi

Mustikka on kukkinut Keski-Suomessa viime vuotta runsaammin – "Sadon suhteen nyt on jännä paikka, miten pitkään kuumuus ja kuivuus jatkuvat"

Mustikkasadon osalta kuluva kesä näyttää tässä vaiheessa paljon viime vuotista paremmalta.

Keski-Suomi
Mustikka kukkii Massin metsässä Ulvilassa toukokuun lopussa 2020.
Kotitarvemarjastus pitää edelleen Suomessa pintansa, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola. Antti Laakso / Yle

Mustikka on kukkinut Keski-Suomessakin selvästi runsaammin kuin vuosi sitten, kertoo Luonnonvarakeskus (siirryt toiseen palveluun).

Myös puolukan ja suomuuraimen kukinta on ollut Suomessa runsasta.

Luonnonmarjojen kukinnan aikaiset säät ovat olleet hyönteispölytykselle otolliset eikä laajoja halloja ole esiintynyt.

Lämmin sää jouduttaa jonkin verran mustikan kypsymistä.

Keski-Suomessa mustikka alkaa kypsyä näillä säillä jo heinäkuun alkupuolella, mutta laajemmin poiminta-aika alkaa yleensä heinäkuun jälkipuoliskolla.

Erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että marjojen satonäkymät tarkentuvat myöhemmin.

Helle ja kuivuus tuovat tummia pilviä mustikan satonäkymien ylle

Pitkään jatkuva helle ja kuivuus voivat vaikuttaa mustikkasatoon merkittävästi.

– Edellytykset ihan hyväänkin satoon ovat olemassa. Mustikka kukki Keski-Suomen tienoilla kesäkuun alkupuoliskolla ja nyt on jännä paikka, miten pitkään helteet ja kuivuus kestävät. Useamman viikon kestävinä ne pienentävät marjakokoa ja saattavat pudottaa marjoja varvuista mättäälle. Lomalaiset ei sateita kaipaile, mutta marjastajat niitä alkaa kaivata viikon kahden kuluttua, kertoo Peltola.

Tämän vuotisen mustikan pölytyksen onnistuminen selviää raakilelaskennan yhteydessä.

Peltola on ilahtunut siitä, että pölyttäjistä on alettu kantaa huolta, sillä lähes kaikki Suomen luonnonmarjat ovat hyönteispölytteisiä, eikä ilman pölyttäjiä tule marjoja.

Parhaat mustikka-apajat löytyvät Peltolan mukaan yleensä paikoista, jotka ovat paahteelta suojassa.

– Mustikka on tuoreen kankaan marjakasvi eli ihan kuivilla mäntykankailla sitä tahtoo olla huononlaisesti. Tällainen maasto on enemmän puolukan kasvupaikka. Jos kuivuus jatkuu, niin mustikkaa kannattaa etsiä paikoista, jotka varastoivat kosteutta tai ovat auringonpaahteelta suojassa.

Kotitarvemarjastus on edelleen suosittua

Peltolan mukaan valtaosa metsämarjasadosta päätyy suomalaismarjastajien omiin sankoihin ja pakastimiin.

– Kotitarvepoiminta saattaa hyvinkin olla jopa kolme neljäsosaa kokonaismarjasaaliista. Tukkumarkkina on vähän eri asia. Siellä ulkomaiset poimijat dominoivat ja jos ja kun heitä ei tänä kesänä Suomeen pääse, niin kyllä tilanne tulee näkymään teollisuuden käyttämässä tukkumarjamarkkinassa marjapulana.

Suomalaisten marjastusinnosta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ei niinkään ole huolissaan.

Peltola toteaa, että huonoinakin marjavuosina suomalaiset ovat innokkaita marjastajia, vaikka saaliit jäävätkin silloin pienemmiksi.

– Kolmisen miljoonaa suomalaista poimii edelleen marjoja vähintään kerran vuodessa, eikä siinä ole suuria muutoksia tapahtunut. Suosikkimarja taitaa olla mustikka. Aikoinaan se oli puolukka, mutta mustikka on mennyt ohi. Nyt on tullut tosin myös mielenkiintoista tietoa puolukan terveysvaikutuksista. Ehkä puolukkakin lisää marjastajien keskuudessa suosiotaan, arvioi Peltola.

Lue seuraavaksi