Lomautuksissa on kolmen kuukauden käännekohta – Töihin palannut hotellivirkailija: "Jokainen tiedostaa, ettei tässä ole mitään varmaa"

Monissa yrityksissä 90 päivän lomautukset ovat päättymässä. Nopeutettu lomautusmenettely sai jatkoaikaa vuoden loppuun

Lomautukset ja irtisanomiset
Sari Palokari.
Vastaanottovirkailija Sari Palokari pääsi jatkamaan yötyötä Grand Hotel Tammeriin.Antti Eintola / Yle

Tamperelainen vastaanottovirkailija Sari Palokari palasi töihin toukokuun lopussa parin kuukauden lomautuksen jälkeen. Ensin hän valmisti pari viikkoa take away -aamiaisia hotelli Ilveksessä. Palokarin varsinainen työpaikka Grand Hotel Tammer avattiin kesäkuun alussa.

– Oli hieno fiilis palata töihin.

Palokari jatkaa vastaanotossa työskentelyä kello 22–07, koska hän pitää yötyöstä enemmän kuin kolmivuorotyöstä.

Koko henkilökunta on nyt palannut hotelliin. Palokarin mielestä työntekijät puhaltavat entistä enemmän yhteen hiileen.

– Tiedetään, miten tärkeää kaikille oli, että hotelli saatiin auki. Koen, että oli ehkä jollain tavalla hyväkin tuo korona, jos ajatellaan työyhteisöä. On enemmän sitä henkeä, että tämä on meidän talo ja meidän juttu.

Myös asiakkaat ovat taas löytäneet hotelliin. Kesästä voi tulla vilkas, kun yhä useampi matkailee kotimaassa.

Hotellin sulkeminen tapahtui maaliskuussa yhtäkkiä. Henkilökunnan mieliin jäi, että suuriakin muutoksia tapahtuu nopeasti.

– Meille on tärkeää saada hotelli pyörimään jotakuinkin normaalisti ja asiakkaat takaisin. Autetaan toinen toisiamme, ja jokainen tiedostaa sen, että tässä ei ole mitään varmaa.

Sari Palokari.
Sari Palokarin mukaan henkilökunta puhaltaa entistä paremmin yhteen hiileen ja haluaa saada hotellin pyörimään normaalisti.Antti Eintola / Yle

Yle haastatteli Palokaria maaliskuussa, kun hän oli saanut lomautuslapun käteensä. Tuolloin hän arveli löytävänsä lomautusajaksi tilapäisiä töitä kuten kauppakassien pakkaamista.

– Töitä en löytänyt siitä huolimatta, että niitä sinnikkäästi hain. Mutta en vaipunut synkkyyteen, vaan ajattelin, että otan ilon irti siitä ajasta.

Työttömyys vaikutti nopeasti toimeentuloon.

– Kyllä se ehti tuntua. Kun en kuulu liittoon, niin olin ihan Kelan työttömyyspäivärahalla ja siinäkin meni hetki, ennen kuin se tuli.

Palokari sopi laskuttajien kanssa lisää maksuaikaa.

– Alkoi jännittää, että tuleeko rahaa, ennen kuin eräpäivät tulevat seuraavan kerran vastaan.

Palokarin avomies käy työssä, joten esimerkiksi vuokrien maksu hoitui ajallaan.

Lue myös: Korkeakoulut avanneet ilmaisia opintoja työttömille ja lomautetuille – Tony Rintala haluaa vaihtaa alaa ja Milka Oksman kehittyä ammatissaan

Töihin, lisää lomautusta tai työttömäksi

Lomautuksissa on käsillä taitekohta. Lomautusten hurja nousu osui maalis–huhtikuun vaihteeseen, josta on nyt kulunut 90 päivää. Se on tilapäisen lomautuksen enimmäispituus, jonka monissa yrityksissä myös ajateltiin riittävän. Perusteluna on tilapäinen työn vähentyminen.

Lomautettujen kohtalona on nyt joko päästä takaisin töihin, jatkaa lomautettuna tai tulla irtisanotuksi.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kertoo, että yrityksistä tulee nyt paljon kyselyjä lomautusten päättymisestä. Osa luulee, että työntekijät on irtisanottava, ellei lomautusjakson jälkeenkään kykene palkanmaksuun.

Jos lomautuksia aiotaan jatkaa, on pidettävä uudet yt-neuvottelut ja jaettava uudestaan lomautusilmoitukset.

Makkula kaipaa menettelyyn selkeytystä.

– Miksi pitää käydä tietyt tanssiaskeleet, kun kyseessä on sama lomautus.

Menettelyyn liittyy Makkulan mukaan myös oikeudellinen epävarmuus, koska selkeitä sääntöjä tilapäisen lomautuksen uusimisesta määräajaksi ei ole. Epäselvää on esimerkiksi se, kelpaako työn tilapäinen väheneminen perusteluksi jatkolle.

Joissakin yrityksissä on tehty alun pitäen yli 90 päivän lomautuksia, jolloin perusteluna on työn väheneminen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla olennaisesti ja pysyvästi.

Nopeutettu lomautusmenettely sai jatkoajan

Maaliskuussa sovittua nopeutettua lomautusmenettelyä on nyt jatkettu vuoden loppuun saakka.

Lomautusneuvottelut voidaan käydä nopeimmillaan viidessä päivässä ja lomautusilmoitusaikaa on myös lyhennetty viiteen päivään. Normaalisti yt-neuvottelut ovat kestäneet 2–6 viikkoa.

Työntekijä saa vastaavasti heti työttömyyskorvausta ilman omavastuuaikaa.

Alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä yt-neuvotteluja ei tarvitse käydä.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat lomautusten nopeasta menettelystä maaliskuussa, kun monien yritysten tulovirta tyrehtyi ja vei palkanmaksuvarat.

Nopeampaa lomautusmenettelyä arvostetaan myös suurissa vientiyrityksissä, vaikka niillä olisikin enemmän puskuria kriisiaikoihin.

– Tilanteet voivat muuttua hyvinkin nopeassa aikataulussa ja tämä tuo kaivattua joustoa. Mitä nopeammassa aikataulussa neuvotteluja voidaan käydä, sitä parempi, Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras sanoo.

Jarkko Eloranta
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta hyväksyy nopeutetun lomautusmenettelyn vain tilapäisenä apuna yrityksille.Jarno Kuusinen / AOP

SAK tyrmää nopeiden lomautusten tulon pysyväksi

Suomen Yrittäjien jäsenilleen tekemässä kyselyssä 65 prosenttia työnantajayrittäjistä toivoo, että koronakriisin takia lyhennetystä lomautusmenettelystä tulisi pysyvä.

Työnantajille mahdollisuus nopeaan lomauttamiseen tuo joustoa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta torjuu yrittäjien haaveet. Hänen mukaansa normaalitilanteessa tuotannolliset muutokset eivät ole yhtä jyrkkiä kuin korona-aikana. Palkansaajille nopeutus tarkoittaa palkan menetystä ja siirtymistä työttömysyturvan varaan.

– Puolen vuoden muutos tarkoittaa 700–800 miljoonaa euroa rahaa palkansaajilta yrityksille.

Elorannan mukaan pienipalkkaisten työntekijöiden on mahdotonta jatkossa varautua tilanteeseen, jossa palkanmaksu loppuu viikossa.

Palkanmaksun loppuminen lomautukseen tarkoittaa valtiolle työttömyysmenojen kasvua ja verotulojen pienenemistä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kevään lomautusaalto laantumassa

Koronan tuoma lomautusaalto näyttää laantuvan. Uusia lomautusilmoituksia tulee työ- ja elinkeinoministeriöön koko ajan vähemmän.

Huipussaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla lomautus alkoi 54 500 henkilöllä, nyt uusia lomautuksia tulee alle 8000 viikossa.

Enimmillään lomautettuja työnhakijoita oli toukokuun puolivälin tienoilla 168 000, kun heitä nyt on alle 133 000.

Työttömyys on kuitenkin alkanut kasvaa. Valtiovarainministeriön arvioi, että työttömyys nousee viime vuoden 6,7 prosentista tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja ensi vuonna 9,1 prosenttiin. Osa työttömistä tulee lomautettujen joukosta.

Yritykset lomauttavat pienempää osaa henkilöstöstä

Palvelualojen työnantajien Paltan pääekonomisti Martti Pykäri sanoo, että lomautusten huippu näyttää jäävän touko–kesäkuulle.

Koronakriisi iski nopeasti moniin Paltan jäsenyrityksiin kuten varustamoihin, lentoliikenteeseen, matkatoimistoihin ja kulttuuripalveluihin.

Yrityksistä yli kolmasosa kertoo lomauttaneensa ja liki kolmaosa aikoo lomauttaa Paltan koronakyselyn mukaan. Joka neljäs yritys aikoo vähentää väkeä.

– Pahiten kärsineillä kriisialoilla liiketoiminnan toipuminen on lähtenyt käyntiin, mutta normaalitasolle ei vielä päästä. Tästä johtuu, että monessa yrityksessä lomautukset jatkuvat.

Lisäksi joillakin aloilla kuten insinööripalveluissa ja arkkitehtitoimistoissa pahin näyttää olevan vielä edessä, sillä tilaukset ovat vähentyneet.

Lomautettujen määrä noudattelee kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön laskevaa käyrää.

– Lomautukset koskevat jatkossa huomattavasti pienempää osaa henkilöstöstä. Tämän takia lomautusten määrä jää pienemmäksi.

Pykärin mukaan lomautusten hyvä puoli on, että kytkös yrityksen ja työntekijän välillä säilyy. Kun elpyminen alkaa, toiminta saadaan nopeasti ylös.

– Työttömien työnhakijoiden määrä, jossa lomautetut ovat mukana, kolkuttelee jo 90-luvun alun lukemia. Hyvä uutinen siinä on se, että suurin osa on lomautettuja ja iso osa varmasti palaa töihin.

Koronakriisi on ollut poikkeuksellinen siinäkin, että se kohtasi ryminällä palvelualan yritykset. Esimerkiksi finanssikriisin aikaan palvelut pystyivät ylläpitämään työllisyyttä, kun muualla meni huonommin. Palvelualat työllistävät paljon ihmisiä.

– Sen takia riski suuresta työttömyydestä oli merkittävä eikä se edelleenkään ole poistunut, Pykäri sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tuovatko vientialat uuden lomautusaallon?

Teollisuuden vientiyritykset ilmoittavat pahimman olevan vasta edessä.

– Tilanne teknologiateollisuudessa jatkuu vaikeana ja monessa yrityksessä arvioidaan, että tuotannossa hiljaisin vaihe on vasta syksyllä. Tästä syystä lomautusten määrä voi hyvinkin olla lisääntymään päin teollisuudessa, Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras sanoo.

Pääekonomisti Petteri Rautaporras teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras arvioi, että teollisuudessa lomautukset voivat lisääntyä.Jyrki Ojala

Kolmasosa teknologiateollisuuden yrityksistä vastaa alan kyselyssä, että lomautukset ovat käynnissä ja noin neljäsosa valmistautuu lomautuksiin.

– Niiden yritysten osuus, joissa lomautukset ovat päättyneet on vielä verrattain pieni.

Teollisuudessa riitti työtä alkuvuonna kertyneen tilauskannan parissa loppukevääseen.

– Vaikeudet ovat tulleet pikkuhiljaa heikentyneen kysynnän myötä. Lähikuukaudet kertovat paljon siitä, miten tilanne lähtee Euroopassa kehittymään.

Lue lisää: Näin koronakevät iski eri aloille – Katso alustavat työttömyysluvut ammateittain