Helteet piinaavat kalakantoja, kalakuolemia taas tulossa – Tutkija: “25 asteinen vesi on tappavan kuuma lohikalojen poikasille”

Vesistöjen pintavedet ovat nyt jopa 6 astetta tavanomaista lämpimämpiä.

kalat
Lohialtaassa kuhisee
Lohialtaassa kuhisee

Lämpimät vedet tietävät kaloille ongelmia niin luonnonvesissä kuin kalakasvatuslaitoksilla. Suurimmat hankaluudet ilmenevät yleensä vasta heinäkuun lopulla, mutta nyt esimerkiksi Näsijärvellä pintavesi on ollut yli 24 asteista ja Päijänteellä yli 23 asteista. (siirryt toiseen palveluun)

– Lohikalojen poikaset eivät kestä pitkiä yli 20 asteen lämpötilajaksoja ja 25 asteinen vesi on jo tappavan kuumaa lohikalojen poikasille, sanoo erikoistutkija Meri Kallasvuo Luonnonvarakeskuksesta..

Liian lämpimät vedet vaikeuttavat kalojen hengitystä.

– Happea liukenee veteen vähemmän, mutta kala tarvitsee lämpimässä vedessä happea huomattavasti enemmän elintoimintoihin, sanoo johtava asiantuntija Petri Heinimaa Luonnonvarakeskuksen Laukaan kalanviljelylaitokselta.

Kaksi taimenen poikasta purossa
Lohikalat eivät kestä liian lämpimiä vesiä.Hannamari Vallila / Yle

Matalat järvet ja joet lämpiävät eniten

Vaikeuksia on matalilla jokialueilla ja sellaisilla kalankasvatuslaitoksilla, jotka ottavat veden järvien pintavesistä ja joesta.

Matalissa jokivesistöissä esimerkiksi taimenet hakeutuvat pienten sivupurojen suulle, joista tulee jokeen useita asteita viileämpää vettä.

Näin esimerkiksi Rutajoella Joutsassa. Siellä sivupuron veden lämpötila on noin viisi astetta viileämpää kuin joessa.

Tilanne on erilainen merialueilla ja suurilla järvillä, joilla veden lämpötila kerrostuu ja alusvesi on viileämpää, sanoo kalastusbiologi Saku Salonen Keski-Suomen kalatalouskeskuksesta.

– Kalat hakeutuvat sinne suojaan lämpimältä vedeltä.

Kesä 2018 oli helteinen ja laajoja kalakuolemia esiityi niin kalankasvatuslaitoksilla kuin koskialueillakin.

Tänä kesänä Keski-Suomessa useita koskikalastuskohteita on jo suljettu liian lämpimien vesien vuoksi.

Suurin osa Suomen kirjolohista kasvatetaan merialueilla, eikä siellä ole samanlaisia ongelmia kuin sisämaan laitoksilla. Sisämaan laitoksissa tilanne vaihtelee sen mukaan, mistä ne ottavat veden.

Ongelmia on jos vesi otetaan pelkästään joesta tai matalasta järvestä.

Esimerkiksi Laukaan kalanviljelylaitokselle vesi otetaan Peurunkajärvestä, josta saadaan ympäri vuoden kylmää vettä.

Kattorakenteet lohialtaiden yllä.
Laukaan kalanviljelylaitoksen altaat katetaanJaana Polamo / Yle

Laukaan kalankasvatuslaitoksella kala-altaan kuitenkin katetaan suojaan auringonpaisteelta. Talvella katos suojaa altaita lumelta ja jäältä.

Ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät

Erikoistutkija Meri Kallasvuo arvioi, että ilmastonmuutoksen vuoksi sään ääri-ilmiöt yleistyvät.

– Vuosien välillä on vaihtelua, mutta todennäköisesti jatkossa on useammin lämpimiä kesiä.

Kallasvuo on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri kalalajeihin. Ilmiön taustalla on se, että kalat eivät ehdi sopeutua ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen ja vesien lämpiämiseen.

Ilmastonmuutoksen häviäjälajeja ovat kylmissä ja karuissa vesistöissä viihtyvät kalat. Tällaisia ovat esimerkiksi lohikalat, made ja siika.

Voittajia ovat makean veden kevätkutuiset ja rehevöitymistä sietävät kalalajit kuten esimerkiksi särkikalat ja kuha.

Myös ahven ja hauki pärjäävät hyvin ilmantonmuutoksen kourissa.