1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

THL: Suomalaisten suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, erityisesti nuoret aikuiset aiempaa kriittisempiä

Rahapelaaminen on viime vuosina ollut paljon julkisessa keskustelussa, mikä on THL:n erikoistutkijan mukaan saattanut vaikuttaa suomalaisten asenteisiin.

talous
pelikoneita
Vuonna 2019 kohuttiin Veikkauksen markkinoinnista sekä vaadittiin muutosta rahapeliautomaattien sijoitteluun kansalaisaloitteella. Kuvituskuva.Retu Liikanen / Yle

Suomalaisten suhtautuminen rahapelaamiseen on kääntynyt kielteisempään suuntaan, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.

Suomalaisten asenteet rahapelien pelaamista kohtaan olivat vuonna 2019 lievästi kielteisen puolella, kun vuonna 2015 ne olivat lievästi myönteiset.

Rahapelaaminen on viime vuosina ollut paljon julkisessa keskustelussa, mikä on THL:n erikoistutkija Anne Salosen mukaan saattanut vaikuttaa suomalaisten aiempaa kriittisempiin asenteisiin.

Viime tutkimuksen jälkeen suomalaiset rahapelitoimijat ovat yhdistyneet Veikkaukseksi ja arpajaislain uudistaminen aloitettiin vuonna 2018.

Viime vuonna kohuttiin Veikkauksen markkinoinnista sekä vaadittiin muutosta rahapeliautomaattien sijoitteluun kansalaisaloitteella.

– Media on uutisoinut paljon rahapelaamisesta ja pelihaitoista, ja on mahdollista että erityisesti nuoret aikuiset ovat kriittisemmin ja eri vinkkelistä ryhtyneet katsomaan rahapelaamiseen liittyviä asioita, Salonen sanoo.

Erityisesti nuorten suhtautuminen muuttunut

THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti 18–34-vuotiaiden nuorten aikuisten suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kriittisemmäksi.

Taustalla on monta syytä, erikoistutkija Salonen arvioi.

– Yksi on varmasti ylipäätään tällainen kulttuurinen muutos, että minkälaisiin asioihin nuoret aikuiset haluavat aikaansa käyttää. Rahapelaaminen on saattanut siirtyä vähän taka-alalle tietyissä kiinnostuksenkohteissa ylipäätään.

Myös rahapelijärjestelmän muutokset, kuten vuosina 2010 ja 2011 tapahtuneet rahapelien alaikärajojen muutokset saattavat vaikuttaa nuorten asenteisiin.

– Ne jotka ovat tällä hetkellä esimerkiksi 18-24-vuotiaita, ovat kasvaneet hiukan erilaiseen rahapelimaailmaan kuin sitä vanhemmat, Salonen sanoo.

Vaikka suomalaisten asennoituminen rahapeleihin on viime vuosina tutkimuksen mukaan muuttunut hiukan kielteisemmäksi, ovat rahapeliasenteet vuosia 2011 ja 2019 vertaillen pysyneet kuitenkin pääosin samanlaisina pidemmällä aikavälillä.

Ympäristön muuttumisen lisäksi vuonna 2015 rahapelaaminen oli erikoistutkija Salosen mukaan erilaista kuin nyt.

Huhtikuussa julkaistun toisen THL:n rahapeleihin liittyvän tutkimuksen mukaan sekä rahapelaaminen ilman tunnistettuja ongelmia että harvemmin kuin kuukausittain pelaaminen ovat yleistyneet vuoteen 2015 verrattuna.

Pelaamisen muutokset heijastuvat Salosen mukaan myös asenteisiin ja mielipiteisiin.

– Henkilöillä jotka eivät pelaa lainkaan tai joilla on omakohtaista kokemusta esimerkiksi lähipiirin rahapeliongelmasta on tyypillisesti kielteisempi suhtautuminen, hän sanoo.

Kiellot ärsyttävät, rajoitukset kelpaavat

Suhtautumista rahapeleihin tarkasteltiin kahdeksasta kysymyksestä koostuvalla asennemittarilla THL:n Rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet - Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksessa .

Esimerkiksi 91 prosenttia tutkimukseen vastaajista katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen tulisi kannustaa ja 71 prosenttia oli sitä mieltä, että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia.

Kuitenkin samaan aikaan 79 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei pelaamista ole syytä kieltää ja 61 prosenttia katsoi, että ihmisillä on oikeus pelata rahapelejä milloin haluavat.

Tutkimuksen perusteella voikin sanoa, että rahapelaamiseen liittyvät kiellot saattavat ärsyttää suomalaisia, THL:n erikoistutkija Anne Salonen sanoo.

– Jos yleistäen sanoo, niin siinä [tutkimuksessa] näkyy sellainen linja, että vastustetaan kieltoa mutta suhtaudutaan suopeammin erilaisiin rajoituksiin.

Vastanneista 36 prosenttia vastusti ajatusta Manner-Suomen ulkopuolisen pelaamisen mahdollisesta estämistä, vaikka vain noin kuusi prosenttia väestöstä pelaa tällä hetkellä netin kautta muualla kuin Manner-Suomessa.

Erillisille pelisaleille kannatusta

Kysymykseen rahapeliautomaattien sijoittamisesta erillisiin pelisaleihin 52 prosenttia vastasi tutkimuksessa kannattavansa ajatusta, 22 prosenttia taas vastusti erillisiä pelisaleja. Vuonna 2015 ehdotusta taas kannatti 37 prosenttia vastaajista.

THL on tutkinut suomalaisten rahapelaamista ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä neljän vuoden välein tehdyllä väestötutkimuksella vuodesta 2007 lähtien.

Tutkimus tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta ja ministeriön rahoituksella.

Puhelinhaastatteluna toteutettuun tutkimukseen osallistui viime vuonna 3 994 15–74-vuotiasta suomalaista.

Lue lisää:

THL: Riskitason rahapelaaminen on kääntynyt laskuun, noin kolmella prosentilla peliongelma

Lue seuraavaksi