“Äiti, mä en olekaan hidas ja tyhmä” – Idässä määrätään lapsille enemmän ADHD-lääkkeitä kuin lännessä

Hoidon saaminen ADHD-oireisiiin riippuu siitä missä päin Suomea perhe sattuu asumaan. Myös lapsen sukupuolella on väliä.

ADHD-lääkkeet
Tamperelainen tyttö hyötyi saatuaan itselleen ADHD-lääkityksen. Tyttö valokuvattiin äitinsä kanssa Tampereella aurinkoisena päivänä kesäkuussa 2020.
"Päiväkodin alkaessa tajusin, että tyttäreni on erilainen kuin muut", kertoo Jenni Barnett-Erlandsson. Silja Viitala / Yle

– Se oli kuin uhmaikä, joka ei mennytkään ohi, muistelee Jenni Barnett-Erlandsson.

Kun tytär täytti kolme, äidille valkeni, että jotain oli pielessä.

Siitä on nyt kymmenen vuotta.

Askartelut olivat paperisilppua vaikka ikätovereiden töissä hahmoittuivat jo ihmiskasvot. Jalkineiden sovitus kenkäkaupassa ei sujunut, koska tytön sääret sätkivät joka suuntaan.

TV:n katselu oli hyppimistä huoneesta toiseen ja uppoutuminen Peppi Pitkätossuksi meni niin pitkälle, ettei tytär suostunut tulemaan ruokapöytään, ellei häntä kutsuttaisi Pepiksi.

Päiväkotikaverit alkoivat ihmetellä, miksi tyttö vaihtaa leikkiä yhtenään.

Äiti aavisti, että syynä saattaisi olla ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.

Vahvistus epäilyksille saatiin vasta vuosien päästä.

Tamperelainen tyttö hyötyi saatuaan itselleen ADHD-lääkityksen. Tyttö valokuvattiin äitinsä kanssa Tampereella kesäkuussa 2020.
Tamperelaistyttö sai ADHD-diagnoosin ekaluokan keväällä. Nyt hän on 13-vuotias. Silja Viitala / Yle

Keskittymisvaikeudet, lyhyt pinna, impulsiivisuus.

Ne olivat oireita, joita Jenni Barnett-Erlandssonin tyttärellä oli jo leikki-ikäisenä.

Suomalaislapsista viidestä seitsemään prosenttia kärsii ADHD-oireista (siirryt toiseen palveluun). Termi on lyhenne sanoista attention-deficit hyperactivity disorder.

“Hoidon saaminen voi olla sattuman kauppaa”

Erikoissairaanhoitoon ohjatuilla lapsilla ADHD on yleisin päädiagnoosi.

Pojilla diagnoosit ovat kolme kertaa yleisempiä kuin tytöillä.

Heille myös määrätään enemmän lääkkeitä. Toisaalta niissä sairaanhoitopiireissä, joissa poikien lääkitys on yleisintä, myös tyttöjen lääkitys on yleisempää.

ADHD- lääkehoidon yleisyys pojilla, 7–15-vuotiaat sairaanhoitopiireittän vuonna 2018. Karttagrafiikka  ADHD- hoitojen lääkehoidon yleisyysprosentti sairaanhoitopiireittäin.
ADHD- lääkehoidon yleisyys tytöillä, 7–15-vuotiaat sairaanhoitopiireittän vuonna 2018. Karttagrafiikka  ADHD- hoitojen lääkehoidon yleisyysprosentti sairaanhoitopiireittäin.
Eniten ADHD-lääkkeitä määrätään Itä-Suomen pojille ja vähiten Pohjanmaalla asuville tytöille. Tilasto ei suoraan kerro kuinka moni alueen lapsista käyttää ADHD-lääkkeitä, koska siinä ovat mukana myös lääkekokeilut. Yhdelle lapselle voidaan kokeilla useita lääkkeitä.

Tämä selviää Turun yliopiston tutkimuksesta, jossa aineistona käytettiin Kelan rekisteritietoja ADHD-lääkkeiden ostoista vuonna 2018. Vertaisarvioitu alkuperäistutkimus julkaistiin Lääkärilehdessä (siirryt toiseen palveluun) toukokuussa.

Jenni Barnett-Erlandssonin perhe asuu Tampereella, jossa lääkkeitä kirjoitetaan keskimääräistä vähemmän. Kaupungissa on kuitenkin selkeä hoitopolku lapsille (siirryt toiseen palveluun), mikä ei ole itsestäänselvyys.

Vähiten ADHD-lääkkeitä määrätään Keski-Pohjanmaalla ja Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä, eniten Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueella, johon kuuluvat Pohjois-, Etelä- ja Itä-Savo sekä Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala.

ADHD:n Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajalla, Kuopion yliopistosairaalan lastenpsykiatrian linjajohtajalla Anita Puustjärvellä on työn alla toinen tutkimus lääkkeiden käytöstä.

Hänen mukaansa erot kertovat siitä, että ADHD:n hoitokäytännöt vaihtelevat.

Vaikka suositukset ovat samat, hoidon saaminen voi olla olla sattuman kauppaa.

– Se riippuu siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan, aikuisilla vielä enemmän kuin lapsilla.

Tamperelainen tyttö hyötyi saatuaan itselleen ADHD-lääkityksen. Tyttö valokuvattiin äitinsä kanssa Tampereella aurinkoisena päivänä kesäkuussa 2020.
"ADHD-lapsi voi kasvaa tasapainoiseksi, kun ympärillä olevat aikuiset tukevat häntä", sanoo Jenni Barnett-Erlandsson. Tämä on hänen piirtämänsä vahvuuskukka. Silja Viitala / Yle

Yksi syy lasten ja nuorten alueelliseen epätasa-arvoon on pula koululääkäreistä.

Etenkin pienillä paikkakunnilla koululääkärit vaihtuvat jatkuvasti ja ovat usein vastavalmistuneita. Erityisiä osaamisvaatimuksia ei ole.

Kun lääkärille ei ehdi kertyä kokemusta, hoito hidastuu. Kierre on valmis.

Paikoin pääsy perheneuvolaan voi olla kiven alla. Myöskään yksityistä terapiaa ei ole tarjolla syrjäkylillä.

Jossain oireita vähätellään. ADHD-liiton mukaan etenkin tyttöjen vanhemmat kertovat vaikeuksistaan saada asianmukaista hoitoa.

Tämän tietää myös Jenni Barnett-Erlandsson, joka ryhtyi tukemaan tytärtään oma-aloitteisesti jo vuosia ennen ammattiavun saamista.

Aamujen vaikeat siirtymätilanteet ratkaistiin niin, että vaatteiden pukemisesta tehtiin kilparata. Viikonpäiville taas annettiin värikoodit, jotka kertoivat muun muassa sen kumpi vanhemmista hakisi lapsen päiväkodista.

“Hän tiesi, että jotain on vikana, mutten tiennyt mitä”

Tamperelainen tyttö hyötyi saatuaan itselleen ADHD-lääkityksen. Tyttö valokuvattiin äitinsä kanssa Tampereella kesäkuussa 2020.
Tamperelaistytön tie ADHD-diagnoosiin oli pitkä ja kivinen.Silja Viitala / Yle

Barnett-Erlandssonit kulkivat luukulta luukulle: neuvola, perheneuvola, terveydenhoitaja, koululääkäri, toimintaterapeutti, lastenneurologi.

Rankinta oli oireiden kertaaminen yhä uudestaan. Tytär väsyi siihen, että tiesi että jotain on vikana, mutta ei tiennyt mitä.

Suurimmassa osassa Suomen sairaanhoitopiirejä ADHD:tä hoidetaan lastenpsykiatrialla, paikoin lastenneurologialla.

Lastenpsykiatrian erikoisalalla käyntejä potilasta kohden oli vuonna 2015 jopa yli kuusi kertaa enemmän, kertoo THL:n selvitys (siirryt toiseen palveluun).

Barnett-Erlandssonin perheellä oli onnea: kokenut koululääkäri lähetti tyttären erikoissairaanhoitoon ja tarina sai uuden käänteen.

“Lääke ei ole ihmepilleri”

Barnett-Erlandssonien tytär sai diagnoosin ensimmäisen luokan keväällä.

Oli kulunut neljä vuotta ensioireista.

Tamperelainen tyttö hyötyi saatuaan itselleen ADHD-lääkityksen. Tyttö valokuvattiin äitinsä kanssa Tampereella aurinkoisena päivänä kesäkuussa 2020.
"Olin tosi helpottunut ja kerroin ADHD:stä heti kaikille". Silja Viitala / Yle

Yleisimmin ADHD havaitaan alakoulussa, 7-12-vuotiaana.

Arviolta puolet ADHD-oireisista tytöistä (siirryt toiseen palveluun)jää ilman diagnoosia. He myös saavat sen myöhemmin kuin pojat.

Viime vuosikymmeninä on havahduttu siihen, että sukupuoliero voi johtua tyttöjen alidiagnosoinnista.

Tytöillä korostuvat tarkkaavuuden vaikeudet, he piirtelevät vihkoihinsa ja pysyttelevät omissa oloissaan. Siksi monen naisen ADHD on saattanut jäädä huomaamatta tai sitä on hoidettu masennuksena.

Joskus tytöt peittelevät oireitaan sopeutuakseen joukkoon. Tätä teki myös Barnett-Erlandssonin tytär. Vielä eskarissa hän oli äänekäs, mutta kun koulu alkoi, tyttö kääntyi sisäänpäin ja valvoi öitä.

Häntä jännitti koska luokalla oli 28 oppilasta mutta ei tukitoimia.

– Tytär tsemppasi päivisin, illalla kotona kuppi meni nurin, äiti kertoo.

Painajaismaisen ekaluokan jälkeen opettaja vaihtui ja tytär pääsi tehostetun tuen piiriin.

Silloin aloitettiin lääkkeet.

– Päätös oli vaikea. Mietin pitkään, onko oikein hakea helpotusta lapselle sitä kautta. Lääke ei ole mikään ihmepilleri.

“Uusi maailma, jossa lapsi voi vihdoin keskittyä”

ADHD:n lääkehoito on lisääntynyt Suomessa vuodesta 2003 alkaen, jolloin ensimmäinen valmiste tuli markkinoille.

Jenni Barnett-Erlandssonin tyttärellä on ollut käytössä koko ajan sama lääke. Puolet ADHD-lapsista joutuu kokeilemaan useita valmisteita, eikä kaikille löydy sopivaa ikinä.

Tamperelainen tyttö hyötyi saatuaan itselleen ADHD-lääkityksen. Tyttö valokuvattiin äitinsä kanssa Tampereella kesäkuussa 2020.
Hoitamaton ADHD voi johtaa päihde- ja vankilakierteeseen. Silja Viitala / Yle

Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan mukaan Suomessa alkaa olla viitteitä ylilääkinnästä. Etenkin loppuvuodesta syntyneille pojille (siirryt toiseen palveluun) ADHD-lääkkeitä määrätään paljon.

Vanhemmat voivat luulla, että ne ovat hokkuspokkustemppu, joka poistaa ongelmat kerralla.

– Kaikki keskittymisvaikeudet ja levottomuudet eivät ole ADHD:tä. Oireille voi tehdä paljon ilman lääkkeitäkin, sanoo Kosola.

Hänen mukaansa levotonta lasta voi auttaa jo sekin, että hän saa kaksi kertaa tunnissa käydä teroittamassa kynää opettajan luona.

Lastenpsykiatri Anita Puustjärven mukaan ADHD-lääkkeistä on apua monille lapsille, eikä niitä pitäisi pelätä.

Lääkärikuntaa ne jakavat.

Yleisin lääkkeistä on metyylifenidaatti, joka on elintoimintoja kiihdyttävä stimulantti, kuten kofeiini.

Se aktivoi ADHD-oireisen lapsen aivoja, jolloin keskittyminen ja rauhoittuminen sujuvat paremmin. Lääke ei kuitenkaan paranna ADHD:tä pysyvästi.

Metyylifenidaatin tunnetuin sivuvaikutus on ruokahalun vähentyminen. Se voi nostaa verenpainetta ja sykettä ja altistaa rytmihäiriöille. Lääkettä käytetään myös päihteenä (siirryt toiseen palveluun).

Puustjärvi vertaa sitä silti silmälaseihin. Lääke on apuväline, joka voi avata sähläävälälle, epäonnistumisesta toiseen kompuroivalle lapselle uuden maailman, jossa hän pystyy vihdoin keskittymään.

Barnett-Erlandssonin perheelle ADHD-diagnoosi ja lopulta myös lääkkeet toivat helpotuksen.

Tytölle asia kerrottiin lukemalla kirja Sinähän osaat Liinu. Tytär kuunteli sen hievahtamatta loppuun ja sanoi:

– Äiti, mä en olekaan hidas ja tyhmä!

Tamperelainen tyttö hyötyi saatuaan itselleen ADHD-lääkityksen. Tyttö valokuvattiin äitinsä kanssa Tampereella aurinkoisena päivänä kesäkuussa 2020.
"Eläimet on aina tykänny musta ja mä olen halunnut suojella niitä. Haluaisin isona hoitaa niitä ammatikseni." Silja Viitala / Yle

Lue myös:

Tyttöjen ADHD huomataan liian harvoin ja vasta aikuisena saa selityksen käytökselle