1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Syytesuoja

Eduskunta käsittelee historiallista tapausta – 5 kysymystä ja vastausta, kuinka Juha Mäenpään vieraslajipuhe eteni syytesuojaäänestykseen

Valtakunnansyyttäjä on pyytänyt eduskunnalta lupaa asettaa kansanedustaja Mäenpää (ps.) syytteeseen viimekesäisistä puheistaan.

Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Mäenpää rinnasti viime kesänä eduskunnassa pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijoita vieraslajeihin. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Tällaista ei ole suuressa istuntosalissa nähty sitten 1970-luvun.

Eduskunta käsittelee keskiviikkona täysistunnossaan poikkeuksellista tapausta, joka koskee kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan poistamista. Syytesuojan kohtalosta äänestetään eduskunnassa perjantaina.

Kokosimme viisi kysymystä ja vastausta siitä, mistä harvinaisessa ja historiallisessa tapauksessa on kyse.

1. Mistä on kyse?

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti viime kesäkuussa eduskunnassa puheenvuoron, jossa hän puhui ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

Helsingin poliisilaitokselle kirjattiin puheenvuorosta neljä rikosilmoitusta ja poliisi teki aiheesta esitutkinnan. Poliisi epäili Mäenpäätä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Asia eteni valtakunnansyyttäjälle syyteharkintaan. Mäenpää on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi alkuvuodesta eduskunnalta suostumusta asettaa Mäenpää syytteeseen.

Viime viikolla perustuslakivaliokunta esitti eduskunnalle, että Mäenpään syytesuoja poistettaisiin. Valiokunnan mietintö on pohjaehdotus täysistunnon äänestykselle.

Eduskunta käsittelee aihetta täysistunnossaan keskiviikkona, ja Mäenpään syytesuojan kohtalo ratkeaa perjantaina äänestyksessä.

2. Mikä on syytesuoja?

Kansanedustajalla on tiukasti suojattu sananvapaus.

Suomen perustuslain mukaan (siirryt toiseen palveluun) kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden vuoksi, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Syytesuojalla on tarkoitus suojata poliittisen puheen sananvapautta, mutta kansanedustajakaan ei silti saa puheillaan rikkoa lakia.

Tässä tapauksessa eduskunta äänestää siitä, antaako se valtakunnansyyttäjälle luvan nostaa syytteen Mäenpäätä vastaan.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä ja kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman tiedotustilaisuudessa valiokunnan esityksen jälkeen. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

3. Miksi tapaus on historiallinen ja poikkeuksellinen?

Tapaus on historiallinen, sillä nykyisen vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain aikana eduskunnan käsittelyyn ja äänestettäväksi ei ole tullut aikaisemmin syytesuojaa koskevaa päätöstä.

Aiemmat vastaavanlaiset tapaukset eduskunnan historiassa ovat 30-, 40- ja 70-luvuilta. Mäenpään tapaus eroaa vuosikymmenten takaisista merkittävästi.

Rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan jo perustuslakivaliokunnan esitys Mäenpään syytesuojan poistamisesta mursi kansanedustajien puheiden absoluuttisen suojan.

– Käy tässä asiassa lopulta miten tahansa, on aivan selvää, että perustuslakivaliokunnan kannanotto vahvistaa periaatteen, ettei kansanedustajalla ole ehdotonta koskemattomuutta, vaan hänen syytesuojansa voidaan poistaa, Nuotio totesi Ylelle viime viikolla.

4. Mitä kiinnostavaa eduskunnan äänestyksessä on?

Perustuslakivaliokunnan äänestys esityksestä ei ollut yksimielinen, ja äänet jakautuivat syytesuojan poistamisen puolelle 12–5. Perustuslakivaliokunnan sanotaan eroavan toisista valiokunnista siinä, että ratkaisuja ei tehdä puoluepoliittisin perustein, vaan ne perustuvat oikeudelliseen arviointiin.

On poikkeuksellista, että valiokunnan kanta ei ollut yksimielinen.

Vastalauseen jättivät valiokunnan perussuomalaiset jäsenet Olli Immonen, Sakari Puisto ja Jukka Mäkynen sekä kokoomuksen Wille Rydman ja Heikki Vestman. Heidän mukaansa eduskunnan ei tulisi antaa suostumusta syytteen nostamiselle ja asia tulisi käsitellä eduskunnan sisäisessä kurinpitomenettelyssä.

Perustuslakivaliokunnassa kokoomuksen edustajat eivät olleet yksimielisiä. Puolueen kolmas edustaja Antti Häkkänen äänesti syytesuojan poistamisen puolesta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kertoi tiistaina, että enemmistö puolueesta tukee perustusvaliokunnan kantaa, mutta ryhmän jäsenet saavat äänestää perjantaina oman harkintansa mukaan. Henkilökohtaiseksi kannakseen hän on ilmoittanut jo aiemmin, että syytesuoja tulisi poistaa.

Mielenkiintoista on siis nähdä, kuinka kokoomuksen äänet suuren salin äänestyksessä jakautuvat.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho syytti perustuslakivaliokuntaa Mäenpään syytesuoja-asian politisoimisesta. Kuva: Silja Viitala / Yle

5. Miten äänestyksessä todennäköisesti käy?

Jotta Mäenpään syytesuoja voitaisiin poistaa, suuren salin äänestyksessä viiden kuudesosan kansanedustajista tulisi äänestää sen puolesta. Jos siis 34 edustajaa tai enemmän äänestää syytesuojan poistamista vastaan, se riittää Mäenpään suojan pysymiselle.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on 38 jäsentä. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on todennut, että perussuomalaiset vastustaa syytesuojan purkamista. Jos kaikki puolueen edustajat äänestävät linjan mukaisesti, se riittää Mäenpään syytesuojan säilymiseen.

Tällöin valtakunnansyyttäjällä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä päätös syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen perusteella.

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan kello 23.

Juttua korjattu 24.6. klo 12.02. Otsikon sana vieraslajipuhe korjattu yksikkömuotoon.