Eurooppa-kirje: Kaataako teurastamon tautirypäs Merkelin seuraajaehdokkaan? Sitä ennen: horjuva EU siirtyy Saksan ohjaukseen

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Eurooppa
Suvi Turtiainen
Eurooppa-kirjeen kirjoittaja on tällä viikolla Suvi Turtiainen.Jouni Immonen, AOP, Kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle

Koska kyse on Saksasta, kaikki liittyy jalkapalloon.

Saksassa on seurattu kauhulla Tönnies-yrityksen omistaman suurteurastamon tautitilannetta Güterslohissa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.

Koronatartuntoja on todettu jo yli 1 500 työntekijällä. Kylmätiloissa tehtävä fyysinen työ, jossa roiskuu hiki ja hengästytään, on otollinen viruksen leviämiselle. Alttiutta lisää se, että pääosin Bulgariasta, Romaniasta ja Puolasta tulevat työntekijät asuvat ahtaasti asuntoloissa.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Schnitzeliä saa vielä kylmäaltaista, mutta sikatilalliset alkavat olla pulassa eläintensä kanssa. Tavallisesti teurastamolla teurastetaan yli 20 000 sikaa päivittäin.

Pulassa on myös Tönnies-yrityksen pääomistaja, saksalaismiljardööri Clemens Tönnies. Paikalliset ovat raivoissaan teurastamon tilanteen vuoksi ja protesti on levinnyt perinteikkään jalkapalloseuran Schalken kannattajapiireihin.

Tönnies nimittäin istuu jalkapalloseuran hallintoneuvoston puheenjohtajana. Jo aiemmin hän oli hyllytettynä rasismikohun vuoksi (siirryt toiseen palveluun).

Vaikeassa paikassa on myös Nordrhein-Westfalenin osavaltiopääministeri Armin Laschet, joka pyrkii parhaillaan valtapuolue CDU:n puheenjohtajaksi. CDU:n seuraava johtaja on hyvin todennäköisesti myös puolueen kansleriehdokas, ja nykyisillä CDU:n kannatusluvuilla (siirryt toiseen palveluun) Angela Merkelin seuraaja Saksan johdossa.

Ennen koronakriisiä Laschet oli ennakkosuosikki. Nyt hänen asemansa horjuu. Saksan runsasväkisimmän osavaltion johtaja on profiloitunut kriisissä ennen kaikkea rajoitusten innokkaana purkajana, kun osavaltiot ovat yrittäneet löytää yhteistä linjaa kriisinhoidossa.

Into voi kääntyä heikkoudeksi. Hänen osavaltionsa on Saksassa ensimmäinen, jossa rajoituksia jouduttiin teurastamon tautiryppään vuoksi palauttamaan kahdelle eri alueelle.

Mutta CDU:n puheenjohtajavaaliin on vielä kuukausia ja Saksan liittopäivävaaleihin yli vuosi. Sitä ennen Merkelin pitäisi vielä lunastaa hänen harteilleen kasatut valtavat odotukset.

Saksa ottaa EU:n neuvoston puheenjohtajuuden tulevana keskiviikkona seuraavaksi puolivuotiskaudeksi.

Puheenjohtajuuskauden suurin haaste on edessä heti. Merkel haluaa poliittisen sovun EU:n elvytysrahastosta vielä ennen kesätaukoa eli heinäkuun loppuun mennessä.

Euroopan tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa päätöstä haetaan pitkästä aikaa kasvotusten. EU-johtajat aikovat pitkän tauon jälkeen kokoustaa Brysselissä 17.–18. heinäkuuta.

Lue seuraavaksi kollegojeni kooste eurooppalaisista sisällöistä ja puheenaiheista viime päivinä. Lopuksi teemme vielä pikakatsauksen ensi viikkoon.

#SOMESSA: Koulukirjaesimerkki siitä, miten some-selkkaus syntyy minuuteissa – ja poliisinkin kannattaisi tarkistaa asiayhteys

Harvoin on yhtä lausetta myllytetty somessa yhtä paljon kuin Ranskan hallituksen senegalilaistaustaisen tiedottajan Sibeth Ndiayen kommenttia alkuviikosta.

Ndiaye on ollut useiden somepöyristymisten ja keksittyjenkin (siirryt toiseen palveluun) kohujen kohde uransa alusta asti. Alkuviikosta monet oppositiopolitiikot (siirryt toiseen palveluun) ja poliisien etujärjestöt (siirryt toiseen palveluun) jakoivat Ndiayen asiayhteydestä irrotettua kommenttia, osa poliiseista vaati jopa Ndiayen eroa (siirryt toiseen palveluun). Mistä someviha kumpusi?

Ranskaa on puhuttanut erään Farida Chikhin tapaus jo päiväkausia. Sairaanhoitajat pitivät viime viikon tiistaina (siirryt toiseen palveluun) mielenosoituksen, jossa nähtiin rajuja yhteenottoja poliisin kanssa. 50-vuotias Chikh heitteli kiviä, poliisi raahasi hänet kovakouraisesti putkaan, ja nyt Chikhiä voi uhata vankeustuomiokin.

Hallituksen tiedottajaa Ndiayetä haastateltiin televisiossa (siirryt toiseen palveluun) tapahtumiin liittyen. Toimittaja tivasi Ndiayen kantaa siihen, millaisen tuomion Chikh ansaitsisi. Ndiayen pääviesti oli, että hän ei osaa ottaa kantaa ja oikeuslaitos on itsenäinen.

Haastattelusta leikattiin someen yksi Ndiayen lause: "En voisi sanoa lapsilleni, onko normaalia vai ei heittää kivillä poliisia."

Some-selkkaushan siitä syntyi.

Ndiayen viesti oli kuitenkin kokonaisuudessaan täysin (siirryt toiseen palveluun) päinvastainen: "Kun en tiedä, miten voisi väittää, että kivien heittäminen poliisia päin on normaalia, en tiedä miten siitä voisi saada synninpäästön".

Vain yksi Ndiayetä paheksuneista poliisien järjestöistä (twiitti yllä) korjasi virheensä ja myönsi, että Ndiayehän puolusti poliisia.

#FAKTA: Pohjois- ja Keski-Euroopan materiaalinen hyvinvointi on parempaa kuin idässä ja etelässä

Infokartta EU-kansalaisten kulutuksesta ostovoimaan suhteutettuna.
Harri Vähäkangas / Yle

Kulutus on yksi kotitalouksien materiaalisen hyvinvoinnin mitoista. Toisaalta kulutuksen vähentäminen saattaa olla pian edessä meillä kaikilla.

EU-maiden välillä on selviä eroja siinä, paljonko kansalaiset pystyvät kuluttamaan rahaa palveluihin, tavaroihin, elintarvikkeisiin, matkustamiseen. Eniten rahaa käyttävät luxemburgilaiset, toiseksi eniten saksalaiset. Vähiten varaa kuluttaa on bulgarialaisilla ja kroatialaisilla. Yhteisvaluutta euroon kuuluvien maiden kansalaiset kuluttavat hieman enemmän kuin kaikkien 27:n EU-maan asukkaat.

ÄLÄ OHITA NÄITÄ: Parmesaani ja Peppi Pitkätossu EU-johtajien chatissä – Etelä-Euroopan turistirannat kumisevat toistaiseksi tyhjyyttään

Kännykkä kädessä
Mostphoto, kuvankäsittely: Stina Tuominen / Yle

Ovatko suunnitellut keinot talouden elvytykseksi – velkaantumisen kautta – oikeudenmukaisia nuorten sukupolvien kannalta? Asiaa ei ole ihan helppo selittää nuorille, ja paljon riippuu myös selittäjän katsantokannasta. Liity tästä linkistä mukaan huippupäättäjien Whatsapp-keskusteluun – miten he avaisivat suunniteltujen elvytystoimien logiikkaa 15-vuotiaalle Veeralle?

Britannia heikentää EU-opiskelijoiden oikeutta opintoihin brexitin vuoksi. Siksi vuodenvaihteessa muun muassa lukuvuosimaksut nousevat. Tällä hetkellä brittiläisen kolmivuotisen perustutkinnon hinta on maksimissaan noin 30 000 euroa. Vuodenvaihteen jälkeen tutkinnon hinta asettuu 30 000 ja 80 000 euron välille.

Jos etsit eurooppalaista kesämusiikkia, muista Euroopan valot -ohjelman jaksot Yle Areenassa! Maanantain lähetyksessä kuultiin muun muassa, että Kai Hyttisen tunnetuksi tekemä Dirlanda -hitti on kotoisin Kreikasta Kalymnosin saarelta.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysyttiin juhannuksena, olisiko perustulosta ollut apua koronakriisissä. Ylen toimittajat raportoivat Espanjasta ja Britanniasta, ja ohjelmassa kuultiin myös Suomen perustulokokeilun annista.

Koronarajoituksia purettiin, kilpailu turisteista alkoi! Ylen toimittaja Maija Salmi raportoi Espanjan Mallorcalta, johon on reissannut turisteja Manner-Euroopasta kohta kaksi viikkoa. Matkailijoita on kuitenkin vasta murto-osa aiemmista vuosista.

EU:n ja Kiinan välit ovat yhtä nuorallatanssimista, eikä osapuolten videohuipputapaamisesta herunut tuloksia maanantainakaan. Samana päivänä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen syytti Kiinaa kyberhyökkäysten tekemisestä eurooppalaisia sairaaloita (siirryt toiseen palveluun) kohtaan.

Miten sieniä voi käyttää pakkaamiseen tai miten kuitumatto pelastaa meriä?Yle Areenasta voit katsoa tiivistykset viime vuoden Eurooppalaisen keksintöpalkinnon parhaimmistosta tiiviinä, 6–7 minuutin, videoina.

ENSI VIIKOLLA: Brexit-takaraja umpeutuu ja Saksa siirtyy EU:n puikkoihin

Ensi viikolla on Britannialla viimeinen mahdollisuus hakea lykkäystä EU-eron siirtymäajalle. Se on kuitenkin jo ilmoittanut, että ei aio näin tehdä. Britannian sopimukseton ero vuodenvaihteessa näyttääkin käytännössä varmalta. Neuvotteluissa tulevasta suhteesta ei ole edetty kevään aikana juuri mitenkään.

Saksa aloittaa EU:n puheenjohtajamaana ensi keskiviikkona. Muutama aihe nousee loppuvuoden aikana ylitse muiden: unionin rahoitus koronakriisin jälkeen, brexit – ja toivottavasti myös ilmastonmuutos.

Puolassa järjestetään presidentinvaalien ensimmäinen kierros jo tämän viikon sunnuntaina. Politico-verkkolehti (siirryt toiseen palveluun)kertoo, että mielipidetiedustelujen mukaan istuva presidentti Andrzej Duda olisi voittamassa vaalien ensimmäisen kierroksen. Konservatiivisen Dudan vahvimmaksi haastajaksi on noussut Varsovan liberaali pormestari Rafal Trzaskowski.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)