Siskokset pyörittävät pikkukaupungissa tapettitehdasta, jossa työ tehdään 1950-luvun koneilla ja 1800-luvun tekniikalla – tuotteita nähty huippuleffoissakin

Tapetti-innostus on nousussa. Vanhojen talojen seiniä on aiemmin otettu innokkaasti paljaalle hirsipinnalle, nyt suositaan tapettia.

tapetit
Hanna van Ingen ja Elina Yrjönen, Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy
Pihlgren ja Ritolan toimitusjohtaja Elina Yrjönen (oik.) ja luova johtaja Hanna van Ingen tunnustavat, että sukuyhtiön johtaminen tuo mukanaan myös vastuun kulttuuriperinnön vaalimisesta.Marjut Suomi / Yle

Kun astuu Pihlgren ja Ritolan tapettitehtaaseen Toijalassa, on pakko pysähtyä. Kesäpäivän hikinen helle vaihtuu lempeään viileyteen. Tulijaa tervehtii puhtaan kalkin haju, ja huomio kiinnittyy suureen koneeseen, joka pyörittää tapettipaperia vauhdilla painotelan läpi.

Punatiilinen tapettitehdas on ollut näillä sijoillaan 1930-luvulta asti. Tehdassalin koneet ovat 1950-luvulta ja tekniikka on lähes sama, jolla tapetteja valmistettiin jo 1800-luvulla. Valkoiseen liituun sekoitetaan käsin väripigmenttejä ja liisteriä.

– Jokaista väriä varten on oma painotela. Suurin koneemme pystyy painamaan kerrallaan kahdeksan eri väriä, kertoo Pihlgren & Ritolan luova johtaja Hanna van Ingen.

Van Ingen pyörittää vuonna 1930 perustettua tehdasta yhdessä pikkusiskonsa Elina Yrjösen kanssa. Siskokset astuivat yrityksen johtoon muutama vuosi sitten sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. He ovat jo kolmas sukupolvi yrityksen johdossa.

– Tehtaan toinen perustaja oli äitimme isä Matti Ritola. Tämä on sukuyritys: omistajissa on enojamme, tätejämme ja serkkujammekin, Yrjönen sanoo.

1950-luku oli Suomessa tapettitehtaiden kulta-aikaa. Pihlgren ja Ritolan tapettitehtaan edelleen käytössä oleva pääkone on vuodelta 1956.

Vanhanaikaisuudesta valtti

Tänä vuonna tapettitehtaalla on aihetta juhlaan: se täyttää 90 vuotta. Yritys on pystynyt sinnittelemään vaikeat lamavuodet ja onnistunut kääntämään vanhanaikaisuuden valtikseen. Nyt tapettitehdas on plussalla ja kysyntä kasvussa.

Retroilu on tehnyt tapettitehtaan tuotteista trendikkäitä. Niitä ostavat erityisesti rintamamiestalojen ja vanhojen asuntojen korjaajat, jotka arvostavat hengittäviä luonnonmateriaaleja.

– Erityisesti 1950-60-lukujen tapettimallit ovat suosittuja ja onneksi niitä meillä on paljon, Yrjönen sanoo.

Tänä keväänä myynti on lisääntynyt erityisesti verkkokaupassa, todennäköisesti koronaeristyksestä johtuen.

Museoviraston erikoistutkijan Elisa Heikkilän mukaan yleisön innostus tapettia kohtaan on yleisestikin nousussa. Entisöintiprojekteissa esimerkiksi tapettikerrosten alta paljastuvat alkuperäiset kuosit herättävät kiinnostusta.

– Viimeisen viiden vuoden aikana tapeteista on tullut paljon kysymyksiä myös museovirastolle. Aiemmin oli vahvana trendinä, että vanhojen talojen seiniä otetaan paljaalle hirsipinnalle, mutta nyt laitetaan monesti tapettia, Heikkilä sanoo.

Tapeteilla kulttuurihistoriallista arvoa

Tapettitehtaan lattialla on hyvässä järjestyksessä kymmeniä painoteloja. Kuvioista voi löytää suosittuja muotoja: tuossa on Kiurujen yö, tuossa Niittyleinikki, tuossa Paratiisi.

Varastossa teloja on vielä satoja lisää. Yksi tapettitehtaan valteista onkin se, että kaikki vuosien varrella käytetyt painotelat on säilytetty. Vanhoja tapettimalleja painetaan nykyään samoilla teloilla kuin alun perinkin.

Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy:n painotela
Atrain-tapetin painotela on valmistettu puusta ja messinkikuviot on upotettu puun pintaan. 1950-luvulla valmistettu tela on edelleen käytössä. Marjut Suomi / Yle

Kulttuurihistoriaa vaaliville museoihmisille Pihlgren ja Ritolan kaltaiset yritykset ovat kullan arvoisia myös osaamisensa takia. Valtio on tilannut useihin arvokkaisiin entisöintikohteisiin uusia tapetteja vanhojen mallien mukaan. Monesti painotelat tehdään ulkomailla ja painotyö Toijalassa.

Pihlgren ja Ritola on tehnyt tilaustyönä tapetit esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen peruskorjaamaan P.E. Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen, samoin niitä löytyy Sibeliuksen kodin ja Sinebrychoffin taidemuseon seiniltä.

Juhlanäyttely nostaa valokeilaan suunnittelijat

90-vuotisjuhlansa kunniaksi Pihlgren ja Ritola on avannut Toijalan keskustaan näyttelyn, jonka teemaksi on nostettu kansainvälistä tunnustusta saaneiden muotoilijoiden tapetit.

Moni tuntee Annikki ja Ilmari Tapiovaaran sekä Yki Nummen esineet ja huonekalut, mutta harva tietää heidän suunnitelleen myös tapetteja. Useat kuuluisat suunnittelijat osallistuivat 1950-luvulla järjestettyihin mallisuunnittelukilpailuihin.

Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy:n näyttelytila
Annikki ja Ilmari Tapiovaara suunnittelivat yhdessä tapettitehtaalle tuolien taustalla näkyvän numerotapetin.Marjut Suomi / Yle

Näyttelyssä on esillä myös Börje Rajalinin ja Bertel Gardbergin suunnittelemia tapetteja. Kaikilta suunnittelijoilta on näytillä myös esineitä, joihin heidän nimensä yleisemmin liitetään, kuten tuoleja, lamppuja, koruja ja aterimia.

Lavastajien suosikki tähyää ulkomaille

Tapettitehtaan vetovastuun ottaneet naiset ovat molemmat aiemmin työskennelleet sukuyhtiön ulkopuolella. Lahdesta muotoilijaksi valmistunut van Ingen kertoo päätyneensä tapettitehtaalle lopulta vähän vahingossa.

Elina Yrjönen ja Hanna Van Ingen
Pihlgren ja Ritola siirtyi kokonaan Ritola-suvun omistukseen, kun toinen perustajista luopui osuudestaan 1960-luvulla. Tästä huolimatta nimi on säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Elina Yrjönen (vas.) ja Hanna Van Ingen ovat jo kolmas sukupolvi yrityksen johdossa.Marjut Suomi / Yle

– Tulin tänne vuonna 2012 auttamaan päiväksi viikossa. Mutta kävi niin kuin sukuyhtiöissä monesti: kun antoi pikkusormen, se vei koko käden.

Työ pikkukaupungin tapettitehtaalla on tuonut mukanaan myös yllätyksiä. Yksi hauskimmista oli se, kun tehtaan Wiener Jugend -tapetti päätyi vuonna 2016 Meryl Streepin ja Hugh Grantin tähdittämään Florence-elokuvaan.

Yhtiön tietoisuuteen asia tuli mutkan kautta, vasta kun elokuva oli jo levityksessä.

– Asiakkaat, joilla on tämä sama tapetti, laittoivat innoissaan viestiä, että he näkivät oman olohuoneensa tapetin leffassa! van Ingen nauraa.

Ritva Kronlundin suunnitteleman tapetin "Perhonen" alkuperäissuunnitelma ja terveiset tehtaalle.
Ritva Kronlundin Perhonen-tapetin alkuperäissuunnitelma ja terveiset tehtaalle ovat esillä tapettitehtaan 90-vuotisjuhlanäyttelyssä. Kronlund oli Pihlgren ja Ritolan luottosuunnittelija 1960 - 80-luvulla. Heli Mansikka / Yle

Tapettitehdas onkin monien lavastajien suosikki. Tapetit vilahtavat tuolloin tällöin kotimaisten ja kansainvälisten elokuvien ja tv-sarjojen lavastuksissa.

– Tällä hetkellä esimerkiksi Netflixissä on sarja, jonka yhdessä interiöörissä on käytetty tapettiamme. Kyllä tässä tulee katsoneeksi sarjoja ja elokuvia aika eri silmällä kuin aiemmin, Yrjönen sanoo.

Nyt tehtaan markkinointiponnistukset suunnataan Eurooppaan, jossa sillä on vasta muutamia jälleenmyyjiä. Uusia asiakkaita uskotaan löytyvän erityisesti Ranskasta.

– Suomessa valttimme on kotimaisuus, maailmalla myyntivalttina on käsityövaltainen tekeminen ja vanhat mallit, Yrjönen sanoo.

Lue ja katso lisää Ylen Elävästä arkistosta: Retrotrendi nosti perinteikkään tapettitehtaan suosioon

Ylen Elävästä Arkistosta löytyvä "Tapettitehtaan tarina" esittelee Pihlgren ja Ritolan tapettitehtaan, joka sai uuden aaltonsa 2000-luvun alussa. (3.11.2005)

Ihmisten remontti-into yllätti rautakauppiaat: myynti ei lopahtanutkaan – Koronaeristyksessä nyt tapetoidaan ja maalataan

Karoliina Altti tapetoi seiniä, toiset siivoavat varastojaan – kotikomennus sai suomalaiset remppaamaan ja puunaamaan